This thesis contributes to the development of poststructuralist feminist International Relations analyses about the US War on Terrorism. Gender is significantly involved in the justification and conduct of wars and militarism, established and supported by a particular hierarchal structure of masculinities and femininities. Hierarchal power relations prioritise the bodies and values of some, and demean, attack or conceal those of others. These are expressed in discourses of the various masculinities and femininities of the US self and its enemy Other, which are deconstructed and analysed by Foucauldian discourse analysis and theories of representation. Discourses of a male-performed 11 September 2001 terrorist attacks and US rescue response endowed hegemonic masculinity on the muscular masculinity of fire fighters. This was subsequently extended to soldiers of the US military, who fought in retaliation to the humiliation of feminised US nationhood, remasculinising the US national identity. This necessitated the representation of terrorists and Muslim men as morally and sexually deviant, homosexual, woman-oppressive demons. Likewise, Muslim women were victimised as helpless sufferers to be unveiled and rescued by a macho US crusade against terrorism. On the other hand, female terrorists confused the men-lifetakers/ women-lifegivers dichotomy, and were depicted as excessively violent, hypersexual beings, who were nonetheless victims of the seductions of manipulative Muslim men. Disciplinary action was taken against Muslim men in Guantánamo Bay and Abu Ghraib, which especially in the latter case resulted in scandals that evoked public pity for the unfortunate and uncivilised detainees who endured the torture of cruel un-American men and irrational women of the US Military Police. Meanwhile, the discourses of US soldiers in Iraq are examined through their own autobiographical voices, demonstrating that the military is indeed a misogynistic boy’s club. The fate of Private Jessica Lynch and the autobiographical works of soldiers also unsympathetic to the Iraqi population, continuing the Othering discourses established on 11 September. At the US home front, military mothers, both pro and anti-war, are supportive of the well being and honouring of their sons. There is a complex set of dominant discourses in continuous fluctuation sustaining the gender hierarchies that support war by privileging the bodies of some and discriminating and harming the bodies others. There is hope for change however, as the malleability of gender enables possibilities for resistance through counter discourses and female empowerment.

Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää mitä sukupuolisensitiivinen tyttötyö on. Työni on kontekstoitu helsinkiläiselle Tyttöjen Talolle, josta olen kerännyt tutkimusaineistoni. Tutkimuksessani on etnografinen näkökulma, sillä olen hyödyntänyt etnografialle tyypillisiä aineistonkeruumenetelmiä, kuten havainnointia, valokuvausta, tutkimuspäiväkirjaa ja haastatteluja. Olen nimittänyt fokusryhmähaastattelut tutkimukseni ensisijaiseksi aineistokseni ja havainnot ja valokuvat ensisijaista aineistoa tukevaksi, toissijaiseksi aineistoksi. Fokusryhmähaastattelut on toteutettu teemahaastatteluna. Työni rakentuu kolmen tutkimuskysymyksen pohjalta: 1. Mitä sukupuolisensitiivinen tyttötyö on? 2. Miksi sukupuolisensitiivistä tyttötyötä tarvitaan ja miten sen tarve perustellaan? 3. Miten työtä tehdään helsinkiläisellä Tyttöjen Talolla? Vastaukset tutkimuskysymyksiini rakentuvat kolmen eri näkökulman kautta, joita edustavat Tyttöjen Talon eri toimijat; vakituinen henkilökunta, Tyttöjen Talon tytöt ja vapaaehtoiset työntekijät. Haen vastauksia aineistolähtöisesti ja sidon ne käsitteiden kautta laajempaan tutkimuskontekstiin. Tutkimukseni asettuu sekä tyttötutkimuksen että nuorisotyöntutkimuksen viitekehykseen. Määrittelen tutkimuksessa käsitteet sukupuolisensitiivisyys, naistietoisuus sekä sosiaalinen tyttötyö ja avaan näiden käsitteiden kautta sitä teoreettista viitekehystä, jonka ympärille ne kietoutuvat. Tutkimukseni analyysiosio vie nämä käsitteet käytäntöön ja osoittaan niiden merkityksen ja paikan sukupuolisenstiivisessä tyttötyössä. Sukupuolisensitiivinen tyttötyö näyttäytyy tutkimuksessani työotteena, joka ei tunnusta stereotypiaan sidottua tyttöyden käsitettä vaan hyväksyy sukupuolen sisällä olevan moninaisuuden. Sukupuolisensitiivisessä tyttötyössä tyttö kohdataan aidosti omana itsenään. Henkilökunnan moniammatillisuus ja naistietoisuus muodostavat Tyttöjen Talolla tärkeän lähtökohdan sukupuolisensitiiviseen tyttötyöhön. Tutkimustulosteni mukaan naiseudesta muodostuu työotteen voima ja juuri. Tutkimukseni osoittaa Tyttöjen Talon merkityksen ja sukupuolisensitiivisen tyttötyön tarpeellisuuden. Tyttöjen Talo näyttäytyy turvallisena ympäristönä, jossa tyttö voi olla oma itsensä ja jossa hän saa luotettavia aikuisen naisen esikuvia. Näihin esikuviin tyttö voi peilata itseään ja omaa naiseuttaan. Tyttöjen Talon seksuaalineuvonta ja mahdollisuus saada keskusteluapua nousivat myös merkittäviksi ja tärkeiksi elementeiksi sukupuolisensitiivisessä tyttötyössä.

Tutkimuksen kohteena ovat naiset ja miehet Venäjän yhteiskuntamuutoksessa. Tutkimuksessa tarkastellaan venäläisessä työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia sukupuolinäkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisena ajattelu- ja tulkintakehikkona toimii feministinen tutkimus sekä tähän pohjaava kriittinen miestutkimus. Tutkimuksessa haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) miten neuvostojärjestelmässä eläneet naiset ja miehet jäsentävät suhdettaan työhön, työtovereihin, työpaikan johtoon sekä valtiovaltaan; 2) millaista sukupuolta ja sukupuolten välistä järjestystä naiset ja miehet tässä kerronnassa tuottavat; 3) mikä sukupuolessa ja sukupuolten välisessä järjestyksessä näyttää olevan muutoksessa ja mikä taas näyttää pysyvän ennallaan. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten neuvostojärjestelmän romahduksen läpikäyneet naiset ja miehet jäsentävät paikkaansa tämän päivän venäläisessä yhteiskunnassa. Työssä pohditaan, millaisia haasteita eri sukupuoliin kohdistuu Venäjän yhteiskuntamuutoksessa ja miten eri sukupuolet vastaavat näihin haasteisiin. Analyysi rakentuu sukupuolten eksplisiittiseen ja systemaattiseen vertailuun. Aineisto on kerätty vuonna 2000 haastattelemalla pietarilaisen Kirovin traktoritehtaan työntekijöitä. Aineisto koostuu 11 naisen ja 24 miehen haastatteluista. Pääasiallisen aineiston muodostavat teemahaastattelut ja tausta-aineiston kyselylomakkeella kerätyt perustiedot haastateltavista sekä kahden avainhenkilön haastattelut tehtaalla. Aineisto kuuluu osaksi laajempaa tutkimushanketta "Civic Culture and Nationality in North-West Russia and Estonia". Tulokset kertovat, että tehtaan neuvostosukupolven miehille palkkatyö on kunnian kenttä. Koska miesten identiteetti rakentuu palkkatyön varaan, kokevat miehet työssä ja taloudessa tapahtuneet muutokset heitä henkilökohtaisesti loukkaavina. Miehet peräänkuuluttavat yhteiskunnallista arvostusta tehtaan johdon sekä valtiovallan taholta. Naisille palkkatyö ei rakennu samalla tavalla kuin miehille kunnian kentäksi. Tätä selittää se, että naisten identiteetti rakentuu sekä palkkatyön että äitiyden ja kodin elämänpiirin varaan. Tulokset kertovat myös, ettei naisten identiteettiä työssäkäyvinä äiteinä ole haastettu Venäjän muutoksessa samalla tavalla kuin miesten palkkatyöidentiteettiä. Tämä voi auttaa naisia sopeutumaan miehiä paremmin yhteiskuntamuutokseen. Tutkimuksessa osallistutaan tulosten pohjalta keskusteluun, miten muutokset työssä ja taloudessa ovat haastaneet maskuliinisen identiteetin. Lisäksi osallistutaan keskusteluun naisten kaksoistehtävästä työssäkäyvinä äiteinä ja pohditaan äitiyden ihanteen jatkuvuutta Venäjän muutoksessa. Tutkimuksessa käsitellään myös venäläisten teollisuusyritysten työkulttuurin keskeistä piirrettä paternalismia feministisen tutkimuksen näkökulmasta. Tutkimuksessa käytetyt tärkeimmät lähteet: 1) Ashwin, Sarah (toim.). 2000. Gender, State and Society in Soviet and post-Soviet Russia; Clarke, Simon (toim.). 1995. Management and Industry in Russia; 3) Liljeström, Marianne (toim.). 2004. Feministinen tietäminen: keskustelua metodologiasta.