Browsing by Subject "sukupuolten tasa-arvo"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Törölä, Siri (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielmassa selvitetään, ovatko Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan varhaiskasvatuksen suomenkielisissä päiväkodeissa työskentelevät kasvattajat ja päiväkotien johtajat saaneet koulutusta varhaiskasvatuslain ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden edellyttämän sukupuolisensitiivisen kasvatuksen toteuttamiseksi sekä sitä, miten he suhtautuvat sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen ja siihen liittyvään koulutukseen. Tutkielma paikantuu feministiseen kasvatustutkimukseen. Suomessa tehdyn feministisen kasvatustutkimuksen mukaan suomalaisissa päiväkodeissa ylläpidetään sukupuolittavia käytänteitä, jotka ovat sukupuolten tasa-arvon este. Sukupuolisensitiivisellä kasvatuksella murretaan sukupuolistereotypioita ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa. Lähetin kyselyn Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan varhaiskasvatuksen suomenkielisissä päiväkodeissa työskenteleville kasvattajille ja päiväkotien johtajille. Kyselyssä kysyin, ovatko vastaajat saaneet tutkintoon johtavassa koulutuksessa tai onko työnantaja tarjonnut koulutusta Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesta sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta. Kysyin myös, kokevatko vastaajat tarvitsevansa lisää koulutusta Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisen sukupuolisensitiivisen kasvatuksen toteuttamiseksi, sekä miten he suhtautuvat sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen ja siihen liittyvään koulutukseen. Kyselyyn vastasi 114 henkilöä. Kyselyn tausta-aineistoksi haastattelin sähköpostitse Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan varhaiskasvatuksen edustajaa, jolta kysyin, miten päiväkodeissa on pyritty edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Haastattelin myös Helsingissä eniten varhaiskasvatukseen lähihoitajia, sosionomeja ja kasvatustieteen kandidaatteja kouluttavien koulutusohjelmien edustajia. Kysyin, miten koulutusohjelmissa opetetaan sukupuolisensitiivistä kasvatusta. Kyselyn vastausten ja koulutusohjelmien edustajien haastattelujen perusteella koulutus sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta on vuosien saatossa parantunut. Vuosina 2009–2018 valmistuneet kasvattajat kokivat, että heillä on tutkinnon pohjalta paremmat välineet toteuttaa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaista sukupuolisensitiivistä kasvatusta kuin vuosina 1978–2008 valmistuneilla vastaajilla. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan varhaiskasvatuksen edustajan haastattelun mukaan päiväkodeissa työskentelevät kasvattajat olivat saaneet jonkin verran koulutusta sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta. Kyselyn perusteella koulutus oli ollut erittäin vähäistä. Suurin osa vastaajista koki tarvitsevansa koulutusta ainakin yhdellä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisella sukupuolisensitiivisen kasvatuksen osa-alueella.
  • Carlson, Nelli (Helsingin yliopisto, 2017)
    Gender and gender equality have drawn attention in recent years. Studies have showed that gender is still seen in school policies. Craft is one of the most gender-based subjects. Technical work has been connected to masculinity and textile work to femininity and students have mostly selected the subject according to these norms. In 2016 was launched a new curriculum which combines these two crafts into one multi-material craft. Gender sensitive pedagogy considers the expectations for sexes. Unlike gender neutral pedagogy it doesn't deny the difference between sexes, but instead has a critical view towards gender role norms. The purpose of this study was to find out craft teachers' knowledge of gender and equality, their experiences of gender-based craft and their thoughts about the effects of gender in teaching. Through these things the appearance of gender sensitive teaching in their thinking was analyzed. Prior studies have showed that gender bias acts by teachers are often unconscious. The study data was collected as theme interviews from craft teachers in Southern Finland. Four of them were female (textile work) and one of them was a male (technical work). The recorded and transcribed interviews were coded into classes appeared in data and theory by using the Atlas.ti-analyzing program. The data was analyzed by using theory guided content analysis. The study is a case study that examines the teachers' attitudes and perceptions. The results can't be generalized to other teachers. The gender and equality knowledge was quite similar between the teachers. Many of them emphasized the importance of experiential gender and gender diversity had been shown in their schools. They all understood the meaning of gender equality. All the teachers thought that the gender equality was coming true in their schools. The teachers had experiences of gender-based craft in their own school years and also in their current workplaces. They think that the gender bias is still alive in attitudes although it has decreased over the years. Boys' handicraft choice is more controlled than girls. The teacher's think that attitudes in students' homes play important role in reducing gender bias. Some of the teachers had tried to reduce the gender bias in craft. The teachers had noticed some gender differences between students. They are still trying to face their students as individuals. Both gender neutral and gender sensitive thinking were discovered in the teachers' interviews. These findings support the need for increasing gender and equality knowledge in teacher education.
  • Heino, Reeta Juulia (Helsingfors universitet, 2010)
    Tutkimukseni kohteena ovat mies- ja naispuoliset tutkijat ja tohtoriopiskelijat, jotka ovat osallistuneet katalyysitutkimukseen keskittyvän tutkimusverkosto IDECAT:in toimintaan. Tutkielmassani pyrin selvittämään, onko naisten ja miesten tutkijanuran välillä eroa ja jos on, niin minkälainen tämä ero on. Pyrin myös saamaan selville, onko naisten tutkijanuralla esteitä ja esiintyykö tiedeyhteisössä sukupuolesta johtuvaa syrjintää. IDECAT (Integrated Design of Catalytic Nanomaterials for a Sustainable Production) on EU-rahoitteinen, kemian tekniikkaan liittyvään katalyysitutkimukseen keskittyvä tutkimusverkosto, johon kuuluu alan tutkimusyksiköitä ja yliopistoja 12 Euroopan maasta. IDECAT:iin kuuluu noin 500-600 henkilöä. Tutkimukseni pohjautuu kahteen kyselytutkimukseen, jotka toteutettiin Internetissä 2009-2010. Ensimmäinen kyselytutkimus oli vastaajien saatavilla loka-marraskuussa 2009 ja siinä selvitettiin IDECAT:in tutkijoiden ja tohtoriopiskelijoiden tasa-arvotilannetta yleisesti. Kyselyyn vastasi 83 henkilöä, joista 51% oli naisia ja 49 % miehiä. Kyselyssä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta ja tulokset analysoitiin kvantitatiivisesti SPSS tilasto-ohjelmalla. Tilastollisena menetelmänä käytän ristiintaulukointia. Toinen kyselytutkimus (jatkokysely) keskittyy tiedeyhteisössä tapahtuvaan sukupuolesta johtuvaan syrjintään ja se oli vastaajien saatavilla huhti-toukokuussa 2010. Jatkokyselyn kysymykset ovat avokysymyksiä ja ne analysoitiin laadullisesti. Jatkokyselyyn vastasi 24 henkilöä, joista 6 kuvasi yksityiskohtaisesti syrjintäkokemuksiaan tiedeyhteisössä. Teoreettisena viitekehyksenä käytän tutkimuksessani Joan Ackerin sukupuolittuneen organisaation teoriaa ja siihen liittyviä, organisaation toiminnassa ilmeneviä sukupuolittuneita prosesseja. Sukupuolittuneet prosessit ovat ajattelutapoja , käytäntöjä ja asenteita, joilla sukupuolet erotetaan toisistaan ja joilla tuotetaan sukupuolten välisiä valtasuhteita. Naisten ja miesten tutkijanuran välillä on aineistossani joitakin merkittäviä eroja. Sukupuolesta johtuva syrjintä on yleistä vastaajien keskuudessa ja naiset ovat kokeneet sitä useammin kuin miehet. 67% naisvastaajista ja 37% miesvastaajista on kokenut sukupuolesta johtuvaa syrjintää. Naisvastaajat myös kokevat miehiä useammin, että he eivät saa riittävästi tukea ja kannustusta esimiehiltään. Lisäksi naisia on pyydetty mukaan tieteelliseen yhteistyöhön miehiä harvemmin. Useimmat muuttujat eivät kuitenkaan tuo eroa sukupuolten välille. Tutkijanaiset kokevat ylenemismahdollisuutensa lähes yhtä hyviksi kuin miehet, naiset ja miehet työskentelevät yhtä usein määräaikaisissa tehtävissä ja naiset työskentelevät kokopäiväisesti lähes yhtä usein kuin miehet. Naiset pitävät perheen ja työn yhdistämistä helppona. Sukupuolittuneita prosesseja ilmenee erityisesti sukupuolten väliseen työnjakoon ja sosiaalisen tuen ja vallan jakoon tiedeyhteisössä liittyvissä tilanteissa. Sukupuolittuneisuus ei kuitenkaan ole totaalista, monien kyselyn muuttujien kohdalla sukupuolittumista tai eroa sukupuolten välille ei tullut. Monet kyselyn muuttujat osoittavatkin, että naiset ja miehet kokevat, että heitä kohdellaan melko tasa-arvoisesti. Tietyillä osa-alueilla epätasa-arvoisen kohtelun kokemukset ovat kuitenkin yleisiä, mikä tuottaa ristiriitaisen kuvan tiedeyhteisön tasa-arvotilanteesta. Tämä voi viitata siihen, että tutkijanaisten ja miesten asemat ja roolit tiedeyhteisössä eivät ole pysyviä ja staattisia, vaan aktiivisessa muutoksen tilassa. Tutkijanaisten asemaa tiedeyhteisössä voidaan lisäksi parantaa reagoimalla ja puuttumalla sukupuolesta johtuvaan syrjintään, pitämällä tasa-arvoasioita esillä sekä kiinnittämällä huomiota johtamiskäytäntöihin, esimerkiksi palkkaamalla lisää naisjohtajia.
  • Rainio, Anni (Helsingin yliopisto, 2019)
    Aim. The aim of this study was to find out teachers´ views on coeducational and single sex physical education and formation of physical education groups in grades 3 to 6. The objective was also to examine teachers´ views on gender-conscious and gender-equal physical education. The study discloses arguments for formation of the physical education groups in grades 3 to 6 and ways to promote gender-equal physical educa-tion. The groupings of physical education are a current topic in the school world and the topic has been widely featured in the media as well. Study comparing coeducation-al and single sex physical education in Finland is still limited, and both the foreign and the largest studies in Finland have focused on secondary and high school age. Methods. The study was conducted as a qualitative research. The research data consisted of online questionnaire of 24 teacher who teaches physical education. The online questionnaire contained open-ended questions and background questions. The data were collected in April-May 2019, and the data were analyzed using theory-guided content analysis. Results and conclusions. According to the teachers in this study, coeducational and single sex physical education in grades 3 to 6 each had their own strengths and chal-lenges. However, the teachers considered that coeducational physical education in this age group had more strengths and less challenges than single sex physical edu-cation. The teachers found coeducational physical education as a better option in grades 3 to 6. The strengths of coeducational physical education are largely in line with the objectives of the current curriculum. There were many things that promoted gender equality in physical education. The physical education teacher and coeduca-tional physical education were clearly seen as the biggest influencers. The views, attitudes and craftmanship of the physical education teach-er were considered to affect a lot. On the other hand, the physical education teacher was also seen as the biggest obstacle for gender equality. The study provides per-spectives for current and future physical education teachers and others interested in the subject.
  • Salokangas, Tiina (2002)
    Tutkimuksen lähtökohtana oli naisten selvä vähemmistöasema Teknillisessä korkeakoulussa ja korkeakoulun pyrkimys lisätä naisopiskelijoiden osuutta opiskelijakunnassa. Tavoitteena oli selvittää naisopiskelijoiden opiskelukokemuksia ja sukupuolten tasa-arvon toteutumista Teknillisen korkeakoulun opiskeluympäristössä. Lisäksi selvitettiin, mikä oli motivoinut Teknillisessä korkeakoulussa jo opiskelevia naisia hakeutumaan tekniikan alalle. Lisäksi, koska tekniikan alalta oleva vanhempi on todennäköisesti vaikuttanut alalle hakeutumiseen, oli kiinnostavaa tarkastella erityisesti, mikä oli vaikuttanut hakeutumiseen niillä, joiden vanhemmat eivät olleet tekniikan alalta. Tutkimuksen aineisto koottiin laajalla kyselyllä (N = 406, vastausprosentti 41) nais- ja miesopiskelijoille koskien Teknilliseen korkeakouluun hakeutumista, opiskelukokemuksia ja ammatillisia tulevaisuudennäkymiä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun tasa-arvotoimikunnan kanssa. Kysely kohdistettiin Teknillisen korkeakoulun viidelle osastolle, jotka olivat tieto-, sähkö-, kone-, kemian tekniikka sekä arkkitehtuuri. Koulutusohjelmien pääasiallisena valintaperusteena käytettiin ohjelman sukupuolijakaumaa siten, että mukaan saatiin sukupuolijakaumaltaan erilaisia koulutusohjelmia. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli teoria yhteiskunnan sukupuolijärjestelmästä (Hirdman), jonka yhtenä osana tarkasteltiin myös mm. koulutuksen piilo-opetussuunnitelmaa. Aineiston analyysissa käytettiin päämenetelmänä varianssianalyysia, jonka lisäksi käytettiin mm. faktorianalyysia, lineaarista ja logistista regressioanalyysia, korrelaatioita, ristiintaulukointia sekä t-testiä. Tekniikan naisopiskelijoiden opiskelukokemukset olivat valtaosin myönteisiä. Toisaalta naiset olivat kokeneet jonkin verran syrjintää sukupuolensa vuoksi, miehiä enemmän vaikeuksia työharjoittelupaikan saannissa ja syrjivää kohtelua työharjoittelupaikoissa. Toisaalta jotkut naisopiskelijoista olivat myös kokeneet hyötyvänsä sukupuolestaan. Verrattuna kouluun ja työelämään Teknillinen korkeakoulu näyttäytyi usein naisopiskelijoille tasa-arvoisempana yhteisönä. Naisopiskelijat kokivat sukupuolensa takia enemmän syrjintää kuin miehet, joskin koulutusohjelmittain oli selviä eroja syrjintäkokemusten suhteen. Kaikkein eniten syrjintää sekä tuen vähyyttä sukupuolensa vuoksi olivat kokeneet arkkitehtuurin naisopiskelijat. DI-koulutusohjelmista naiset olivat kokeneet eniten syrjintää konetekniikassa, jossa toisaalta oli eniten niitä, jotka olivat kokeneet hyötyneensä sukupuolestaan. Vähiten syrjintää naiset olivat kokeneet sukupuolijakaumaltaan tasaisessa kemian tekniikan koulutusohjelmassa. Naisopiskelijoilla isän "teknisyys" ja äidin koulutus olivat vaikuttaneet Teknilliseen korkeakouluun hakeutumiseen. "Ei-teknisestä taustasta" tulevat naiset ovat korkeakoululle tärkeä rekrytointikohde. Heillä ei havaittu mitään erityistä hakeutumiseen vaikuttavaa tekijää verrattuna "ei-teknisestä taustasta" tuleviin miehiin. Odottamaton ja yllättävä tulos oli se, että "teknisestä taustasta" tulevat sekä miehet että naiset kokivat olevansa keskimääräistä harvemmin oikealla alalla kuin "ei-teknisestä taustasta" tulevat.