Browsing by Subject "suostuttelu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Koski, Karoliina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman tavoitteena on saada selville, miten Hufvudstadsbladetin (Hbl) mainokset vaikuttavat kuluttajaan erilaisin verbaalisin ja visuaalisin keinoin. Vuonna 2019 96 prosenttia suomalaisista luki painettua tai digitaalista sanomalehteä vähintään kerran viikossa. Koska sanomalehti on mediamuotona merkittävä osa suomalaisten arkipäivää, on tärkeää tutkia, miten niissä sijaitsevat mainokset yrittävät vaikuttaa kuluttajaan. Tutkielman tavoitteena on saada tietoa siitä, miten mainoksilla luodaan vuorovaikutusta ja yritetään suostutella kuluttajaa. Koska tutkielmassa kieli nähdään yhteiskunnan peilinä, tarkastellaan siinä myös mainosten sisältämiä kuluttajaidentiteettejä sekä millaisia näkyviä tai kätkettyjä kulutusyhteiskunnan arvoja ja asenteita mainoksista on löydettävissä. Tutkielma on multimodaalinen analyysi, jossa yhdistyy sosiosemiotiikan interpersoonainen metafunktio ja diskurssianalyysi (Björkvall 2003). Analyysin ensimmäisessä osassa tutkitaan interpersoonaista metafunktiota ja tarkastellaan mainosten vuorovaikutusta kielitapahtumien, etäisyyden, asenteiden ja harmonian näkökulmasta (Björkvall 2009; Holmberg & Karlsson 2006; Kress och van Leeuwen 2006). Seuraavassa osassa tarkastellaan mainosten suostuttelua retoriikkatutkimuksen ja markkinoinnin näkökulmasta (Hellspong 2011; Johannesson & Hedlund 1993, 1998; O'Shaughnessy & O'Shaughnessy 2004). Viimeinen analyysiosio on lyhyt diskurssianalyysi, jossa tutkitaan mainosten suhdetta kulutuskulttuuriin. Analyysissa tutkitaan, millaisia kuluttajaidentiteettejä mainoksissa on sekä millaisia arvoja, asenteita ja ajatuksia ne sisältävät. Analyysi toteutettiin lähilukuna, jossa tarkasteltiin neljää eri Hufvudstadsbladetin mainosta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että mainosten verbaalisissa ja visuaalisissa elementeissä on merkittävä ero vuorovaikutuksen näkökulmasta. Verbaaliset keinot olivat erityisen interaktiivisia sinuttelun, suorien kehotuksien sekä asenteiden kautta, kun taas vuorovaikutuksen luominen visuaalisilla resursseilla oli vähäistä. Tutkimuksen toinen keskeinen havainto on, että lähes kaikki mainokset käyttivät suostuttelukeinonaan tunteisiin vetoamista. Mainokset vetosivat kuluttajan pelkoon ja tarjosivat helpotusta mainostamallaan tuotteella tai palvelulla. Tutkimuksesta tulee myös ilmi, että mainokset sisältävät enemmän kuin yhden kuluttajaidentiteetin ja että tietyt kuluttajaidentiteetit ovat yhteydessä toisiinsa, esimerkiksi ekologisen kulutuksen näkökulmasta. Samalla kun ostopäätökseen vaikuttaa ekologisuus ideologiana, kuluttaja peilaa identiteettiään ihmisenä, joka välittää ympäristöstä. Tutkielman merkittävä havainto on myös mainokseen piilotetut arvot, asenteet ja ajatukset, jotka peilaavat nykyajan yhteiskuntaa. Mainoksissa esiintyi stereotyyppisiä sukupuolirooleja, jossa nainen esitetään yhteiskunnan ihannenaiskuvan mukaisesti hyvinvoivana, hoikkana ja kauniina tai nainen yhdistetään mainoksessa ruoanlaittoon. Tutkielman tuloksista tulee myös ilmi, että vaikka Hufvudstadsbladetin kohderyhmä on suomenruotsalaiset, mainoksissa tai yritysten nettisivuilla käytetään silti suomea. Näin ollen mainonnan tärkeintä tavoitetta, kuluttajaan vaikuttamista, ei välttämättä saavuteta.
  • Kaartinen, Vilma (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen ilmastonmuutosviestintää motivoijana. Olen valinnut aineistoksi osan Ilta-Sanomien ilmastonmuutosta käsittelevistä lehtikirjoituksista, aikaväliltä 1.7.-31.10.2018. Tutkielman tavoitteena on selvittää valikoidun aineiston valossa, pyritäänkö ilmastonmuutosviestinnässä motivoimaan kuluttajaa hillintätoimiin vai välinpitämättömyyteen ilmastonmuutoksen suhteen. Tutkielmassa vertaan aineistoani myös aiemmin tehtyjen, länsimaista ilmastonmuutosviestintää koskevien tutkimusten tuloksiin. Esittelen ilmastonmuutoskeskustelun historiaa sekä median roolia ilmastonmuutosviestien tuottajana. Keskustelen aiemmin tehtyä tutkimusta apuna käyttäen median mahdollisuuksista ja sen edustaman viestinnän sekä median tuottamisen heikkouksista suhteessa ilmastonmuutoksesta kertomiseen. Median roolia esittelemällä selvitän, miksi mediaviesteillä vaikuttaminen ei onnistu aina silloinkaan, kun mediaviestiin sisältyvät kaikki vaikuttamisen peruselementit. Määrittelen tutkielmassani motiivien, motivaation ja motivoinnin käsitteet sekä sen, mitä vaikuttaminen on toimintana. Käytän määritelmiä tukenani, kun vastaan siihen, millä tavalla kuluttajan motivaatiota pyritään muuttamaan eli miten siihen vaikutetaan. Näin pystyn analysoimaan tutkielmani aineistoa. Valitsemani aineiston valossa ilmastonmuutosviestinnässä kuluttajaa pyritään pääasiallisesti motivoimaan joko ilmastonmuutoksen hillintätoimiin tai ilmastonmuutoksen huomioimiseen. Vertailu aiemmin tehtyyn tutkimukseen osoitti, että jotkin tekijät ilmastonmuutosviestinnässä ovat pysyneet vuosien mittaan samankaltaisina ja osa on puolestaan muuttunut. Ilmastonmuutoksen aiheuttajat, kuten kohonneet hiilidioksidipäästöt ja ihmisten vaikutus niihin ovat olleet jo aiemmin tutkimuksissa esillä. Omassa aineistossani huomioitiin sen sijaan länsimaalaisen elämäntavan vaikutus ilmastonmuutoksen kiihtymiseen laajemmin kuin aiempien tutkimusten aineistossa. Aineistoni lehtikirjoitukset suosittelivat yhä enenevässä määrin kuluttajalle myös toimia henkilökohtaisten päästöjen pienentämiseksi. Aiempien tutkimusteni tavoin osoitti oma tarkasteluni ilmastonmuutosuutisoinnin olleen syklistä, eli julkaisujen määrä vaihteli kuukausittain.
  • Alaja, Katja (2001)
    Käytännönläheinen kokeeni on asenteenmuutoksen informaationkäsittelyn todennäköisyyden mallin eli ELM-mallin testi, jossa tutkitaan sen soveltuvuutta oikeassa elämässä tapahtuvan suostuttelun lähtökohtana. Tietotekniikan palveluyritys TietoEnatorille tilaustyönä tehtävässä tutkimuksessa rakennetaan siltaa rekrytoinnin, sosiaalipsykologian suostuttelun ja kuluttajakäyttäytymisen kuvallisen suostuttelun tutkimuksen välille. Kokeessa selvitetään kahden oikean, mutta laadultaan erilaisen rekrytointiviestin vaikutuksia tietotekniikan opiskelijoiden asenteenmuutokseen a) aikomuksessa hakea TietoEnatoriin töihin valmistumisensa jälkeen, b) TietoEnatorin muutosvalmiutta ja c) TietoEnatorin ammattimaisuutta kohtaan. ELM-mallin mukaan jonkin viestin prosessoimisesta motivoitunut ja prosessoimiseen kykenevä yksilö on tehokkaimmin suostuteltavissa vahvoin argumentein, koska hän pohtii viestin sisältöä yksityiskohtaisesti. Toisaalta silloin, kun yksilö ei ole motivoitunut eikä kykenevä käsittelemään huolellisesti jotakin viestiä, hän on tehokkaimmin suostuteltavissa jonkin perifeerisen vihjeen avulla. Edellisiä oletuksia soveltaen kutakin asennetta koskevan hypoteesin logiikka on sama: Informatiivisen, hyvin perustellun asiakeskeisen viestin tulisi saada aikaan eniten asenteenmuutosta työtä hakevien tietotekniikan opiskelijoiden asenteessa. Kuvallisen, heikosti informatiivisen mielikuvaviestin puolestaan tulisi saada aikaan eniten asenteenmuutosta niiden tietotekniikan opiskelijoiden asenteessa, jotka eivät hae töitä. Asetetut hypoteesit eivät toteutuneet, sillä työnhaun ajankohtaisuudella ja viestin laadulla ei ollut keskinäistä yhdysvaikutusta aikomukseen hakea TietoEnatoriin töihin valmistumisen jälkeen, TietoEnatorin muutosvalmiuteen eikä TietoEnatorin ammattimaisuuteen. Myöskään viestin laadulla ei ollut tilastollisesti merkitseviä päävaikutuksia näihin asenteisiin. Työnhaun ajankohtaisuudella oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä päävaikutus TietoEnatorin muutosvalmiuteen: opiskelijoiden, jotka eivät hae töitä, asenne TietoEnatorin muutosvalmiutta kohtaan muuttui selvästi myönteisemmäksi viestistä riippumatta verrattuna työtä hakevien opiskelijoiden asenteeseen. Töitä hakevien aikomukseen hakea TietoEnatoriin töihin valmistumisen jälkeen ei juurikaan onnistuttu vaikuttamaan ja niiden aikomus, jotka eivät hae töitä, muuttui hieman myönteisemmäksi viestistä riippumatta. Kaikkien koeryhmien asenne TietoEnatorin ammattimaisuutta kohtaan muuttui hieman myönteisemmäksi viestistä riippumatta. Tuloksia pohdittaessa on huomioitava, että kokeessani on joitakin eroja verrattuna perinteisiin ELM-mallia testaaviin tutkimuksiin: esimerkiksi kumpikin viesti on myönteisessä muodossa. On myös mahdollista, että tutkittavien motivaatio ei vaihtele riittävästi rekrytointiin liittyvässä suostuttelutilanteessa, jossa pyritään vaikuttamaan alan ammattilaisiin. Jos todella on näin, niin ELM-malli ei sovellu rekrytointiviestinnän viitekehykseksi, koska motivaation vaihtelu pienestä suureen on yksi mallin keskeisiä oletuksia. ELM-mallin soveltuvuudesta rekrytointiviestintään ja vakavampien aikomusten muuttamiseen ei tietojeni mukaan löydy tutkimusta. Asennesummamuuttujien luomisessa käytettiin hyväksi faktorianalyysia ja kokeellisen asetelman analyysissa varianssianalyysia. Tärkeimmät käytetyt lähteet ovat Petty & Cacioppo 1981, 1986; Chaiken, Liberman & Eagly 1989; Miniard, Bhatla, Lord, Dickson & Rao Unnava 1991
  • Halén, Elissa (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä mainonnan etiikkaan liittyy ja miten aiheesta puhutaan. Tarkastelun kohteena ovat teoreettiset keskustelut ja lausuntoaineisto. Aineistona käytetään Mainonnan eettisen neuvoston lausuntoja, joissa otetaan kantaa mainosten hyvän tavan mukaisuuteen. Lausunnot koostuvat yhteydenottajien huolenaiheista, mainostajien kirjoittamista puolustuspuheenvuoroista ja neuvoston tuomioista. Koska kielenkäytössä esiintyy määrittelykamppailuja, valittiin metodiksi retorinen analyysi. Kirjallisuuskatsauksen perusteella selviää, että mainonnan etiikan ja vaikuttavuuden yhteydessä puhutaan kuluttajan rationaalisuudesta: siitä, onko hän manipuloitavissa kuin sieni vai käyttääkö hän mainontaa suvereenisti kuin kuningas. Näkemysten välisiä eroja löytyy myös siitä, heijastaako mainonta ympäristöään vain muokkaako se sitä myös itse. Mainonnalla nähdään olevan vaikutusta esimerkiksi ulkonäköön liittyviin ihanteisiin ja naiskäsityksiin, koska mainonnan tapa kuvata ihmisiä ei tällä hetkellä ole riittävän moniulotteinen. Lausuntoaineistosta ilmenee, että yhteydenottajat pitävät epäeettisenä varsinkin mainontaa, jossa on seksuaalista sisältöä ja joka tavoittaa lapset. Mainostajat pyrkivät kuvailemaan mainostensa tapahtumia uudessa, kauniimmassa valossa käyttämällä apuna kategorisointeja ja muita retorisia keinoja. Sallitun ja kielletyn rajaa etsitään kiinnittämällä huomiota sääntöihin, humoristisuuteen ja kokonaisvaikutelmaan. Käytettävä kirjallisuus on monitieteistä. Tärkein lähde on Thomas Bivinsin soveltavan etiikan teos. Teoreettisena taustana käytetään myös George Gerbnerin kultivaatioteoriaa. Johtopäätöksenä on, että mainonta toimii osaltaan sosialisaatioagenttina. Kun valintoihin liittyvät eettiset ulottuvuudet opitaan tiedostamaan, on mahdollista tehdä parempia päätöksiä. Päätöksiä, joilla on yhteiskunnan ja mainonnan vastaanottajien sosiaalista hyvinvointia lisäävää vaikutusta.
  • Malmelin, Karoliina (2001)
    Tutkimuksessa selvitetään NLP:n eli neuro-lingvistisen ohjelmoinnin perusteita sekä viestintäkäsitystä suostuttelun näkökulmasta. Painopiste on keskinäis- ja pienryhmäviestinnässä. Tutkimuksen tarkoituksena on perustiedon tuottaminen NLP:stä viestinnän näkökulmasta. Tutkimuksessa kysytään, mitä NLP on ja mikä on sen viestintäkäsitys sekä millaisia suostuttelun keinoja NLP tuntee. Lähdekirjallisuutena on käytetty NLP:n uranuurtajien kirjallisuutta sekä kotimaisia perusteoksia ja soveltavia NLP-oppaita. Kirjoittajista useimmat ovat työskennelleet NLP:n perustajan Richard Bandlerin henkilökohtaisessa ohjauksessa, ja Bandler on kommentoinut ja ohjannut kirjojen syntyä. Käytetty kirjallisuus edustaa siksi hyvin koko NLP:tä. Kirjallisuutta on käytetty sekä lähteenä että analyysin kohteena. Työssä kartoitetaan NLP:n historiaa ja esitellään sen keskeiset tavoitteet. NLP:n suhdetta tieteeseen, teoriaan ja tutkimukseen pohditaan, ja NLP:n keskeisimpiä malleja ja näkemyksiä peilataan viestinnän teorioihin ja malleihin. Huomio on etenkin siinä, kuinka NLP täyttää suostuttelevan viestinnän kriteerit ja millaisia keinoja sen mallit antavat suostutteluun. Työn toinen puoli on omistettu NLP:n viestintäkäsitystä ohjaaville taustaoletuksille, arvoille ja asenteille ja niiden metaforille. Aineisto ja kysymykset ovat ohjanneet metodin valintaa ja aineiston käyttöä. Kuvailevaa ja vertailevaa otetta täydennetään mm. metaforien, retoriikan ja diskurssien analyysista tutuilla ajatuksilla. Aihetta pyritään käsittelemään systemaattisesti. Metafora-analyysin aineistona on käytetty NLP:n keskeisiä taustaoletuksia, jotka ovat olleet kaikkien kirjojen pohjana. Mallien esittelyssä pyritään läpileikkaukseen. Tutkimus osoittaa, että NLP:n viestinnällinen aines on runsasta, mutta se on teoreettisesti heikolla pohjalla. NLP:n mallien avulla voi luokitella viestintäprosessin eri osia, analysoida erilaisia suostuttelustrategioita ja myös tuottaa niitä. NLP:n järjestelmäteoreettinen tausta on vahva, mutta systeemiltä vaadittava alajärjestelmän muutosten siirtyminen myös muihin alajärjestelmiin ei NLP:ssä aina täyty. Viestintämallien ja väittämien selitysvoima on heikko, sillä ne eivät huomioi tarpeeksi eri muuttujia ja konteksteja. NLP:n käyttämät metaforat noudattelivat varsin konventionaalisia tapoja kuvata vuorovaikutusta ja havainnointia. Ne eivät erottaneet NLP:tä erityisesti muista suuntauksista eivätkä tuoneet radikaalisti uudenlaisia näkökulmia NLP:n kiinnostuksen kohteisiin. Metaforisointi tuntui jopa osin toimivan tarkoitustaan, asioiden havainnollistamista ja yksinkertaistamista, vastaan. Ihmisen ohjelmoitavuus on NLP:ssä lähinnä metafora, vaikka NLP ei sitä aina sellaisena käsittelekään. NLP:n keskeisistä taustaoletuksista nousi esiin merkittäviä paradokseja. Ongelman muodostaa myös NLP:n tapa esittää arvoväittämiä tieteellisinä väittäminä.
  • Latvala, Moona (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla suomalaisten sosiaalisen median vaikuttajien ja urheilijoiden käyttämiä suostuttelun keinoja ja suostuttelua lisäravinteiden Instagrammainonnassa. Mainonnan suostuttelua tutkittiin, jotta voitiin lisätä ymmärrystä mainonnan suostuttelusta ja kehittää kuluttajien kriittistä mainonnan lukutaitoa. Tutkimuksen teoriaosassa perehdyttiin suostuttelun käsitteeseen ja suostuttelun keinoihin. Teoriassa tarkasteltiin myös mainontaa ja sen tavoitteita. Tässä tutkimuksessa aineistona toimi sosiaalisen median vaikuttajien ja urheilijoiden tuottamat lisäravinnemainokset, jotka kerättiin Instagramista. Yhteensä 23 lisäravinnemainosta analysoitiin teorialähtöisesti verkkoaineiston laadullisella sisällön erittelyllä. Teorian perusteella muodostettiin luokittelurunko, jossa suostuttelun keinojen yläluokkina toimivat informatiiviset viestit ja tunneviestit. Empiirisessä osassa muodostettiin teoreettisen viitekehyksen avulla luokittelu, joka kuvasi tutkimuksen aineistossa esiintyvät suostuttelun keinot. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että urheilijat ja sosiaalisen median vaikuttajat käyttivät lisäravinteiden Instagram-mainonnassaan suostuttelun keinoina tuoteominaisuuksia, rahallisia etuja, tuotteiden hyötyjä, tuotteiden käyttöön liittyviä etuja, rahallisia etuja, vertailutietoja ja uutuuksia. Näiden pääasiallisesti sanallisten informatiivisten viestien lisäksi he käyttivät tunteisiin vetoavia suostuttelun keinoja: iloisuutta, seksikkyyttä, esteettisyyttä, huumoria ja eläimiä. Nämä tunneviestit olivat enimmäkseen kuvallisia ja symbolisia. Vaikuttajat suostuttelivat positiivisilla keinoilla, monipuolisesti yhdistellen informatiivisia viestejä ja tunneviestejä sekä verbaalisia ja visuaalisia keinoja hyödyntämällä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suostuttelu on enemmän kuin joukko informatiivisia viestejä ja tunneviestejä. Suostuttelu on prosessi, johon liittyy muun muassa suostuttelijan itseilmaisu ja elämäntyylit sekä yhteiskunnassa vallitsevat trendit. Tulevaisuudessa suostuttelun keinoja Instagramissa voitaisiin tutkia laajemmalla aineistolla ja mainonnan sijasta esimerkiksi sponsoroituja julkaisuja, jotta saataisiin lisää tietoa siitä, kuinka kuluttajiin pyritään vaikuttamaan mediassa.
  • Ruhtinas, Minni (Helsingfors universitet, 2014)
    Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Internetin kautta kuluttajalle on tarjolla enemmän tietoa ja valinnanvapautta kuin koskaan. Samalla verkkokaupan osuus yhtenä tärkeimmistä myyntikanavista kasvaa. Tiedon ja valintojen määrä onkin monimutkaistanut kuluttajan ostopäätösprosessia. Kuluttajalla on yhä enemmän tarve viesteille, jotka palvelevat juuri hänen tarpeitaan. Suostutteleva viestintä personoi viestintää kuluttajan käyttäytymisen mukaan käyttäen erilaisia suostuttelutekniikoita. Tutkimuksessa pohditaan kriittisesti Robert Cialdinin kuuden suostuttelutekniikan määritelmää (vastavuoroisuus, niukkuus, auktoriteetti, sitoutuminen ja johdonmukaisuus, sosiaalinen todiste ja pitäminen) ja haastetaan sitä empirian avulla. Tutkimusongelma Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, millaista verkkokaupoissa käytettävä suostutteleva viestintä on ja miten yritys voisi sitä hyödyntää. Tutkimuksen ja analyysin kautta tarkoituksena on löytää vastaukset keskeisimpiin tutkimuskysymyksiin: Millaisia suostuttelevia viestejä nykypäivän verkkokaupoista on havaittavissa? ja Mitä suostuttelevat viestit vaativat tekijältään vaikuttaakseen kuluttajan ostopäätökseen verkkokaupassa? Aineistot ja aineiston keruu Tutkimus koostuu kahdesta aineistosta. Ensimmäinen aineisto koostuu 14 verkkokaupan etusivusta, joita tutkitaan käyttäen sisällönanalyysiä. Aineiston tarkoitus on vastata ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. Toinen aineisto koostuu 5 markkinointiviestinnän asiantuntijasta, ja aineiston keruumenetelmänä toimii osittain strukturoitu teemahaastattelu. Aineiston tarkoituksena on vastata toiseen tutkimuskysymykseen. Johtopäätökset Analyysin mukaan tutkittavista verkkokaupoista on havaittavissa yhteensä 302 erilaista suostuttelevaa viestiä, jotka jakautuvat yhdeksään kategoriaan ominaispiirteidensä mukaan. Kategoriat ovat vastavuoroisuus, niukkuus, sosiaalinen todiste, pitäminen, ehdottelu, alennus, turvallisuus, muistaminen ja korkealuokkaisuus. Haastattelujen perusteella suostutteleva viestintä on niin ikään jaettavissa kahtia; personoimattomaan ja personoituun viestintään. Personoitu suostutteleva viestintä koostuu monesta tekijästä. Sen toimintaan ja suostuttelevuuteen vaikuttavat niin kuluttaja, tekniikka, tutkimustulokset, psykologia, eri ammateissa olevat ihmiset, kyseessä oleva tuote sekä itse yritys. Tämän yhteistyön perusteella voidaan hahmottaa yrityksen verkkokaupan ostoprosessin viestinnällinen strategia, joka palvelee niin kuluttajan kuin yrityksen tarpeita. Strategia ohjaa yritystä tutkimaan kuluttajaa ja jatkuvasti oppimaan tämän internet-käyttäytymisestä. Näin suostutteleva viestintä saadaan optimoitua kuluttajan tarpeita palvelevaksi, jotta kuluttaja kokee ostoprosessin vaivattomana ja mieluisana.
  • Korkiakoski, Petra (2008)
    Tutkielmassa tarkasteltiin E.T. Higginsin Säätelyn kohdennusteorian ja S. Schwartzin arvoteorian yhteyksiä. Lisäksi tutkittiin Higginsin Säätelyn vastaavuusteorian merkitystä suostuttelevien viestien miellyttävyyden arvioinneissa kahden eri tavalla kirjoitetun kuntoutuskurssiesitteen avulla. Schwartzin teoriassa arvot jaotellaan kymmeneen eri tavoin motivoivaan arvotyyppiin, joista muodostuu kaksi ulottuvuutta: 1) muutosvalmius–säilyttäminen ja 2) itsensäkorostaminen–itsensäylittäminen. Teorioiden ja aiempien tutkimusten perusteella Higginsin edistämis- ja estämishakuisuuden voidaan nähdä olevan yhteydessä muutosvalmius-säilyttäminen-ulottuvuuteen. Aineisto kerättiin keväällä 2006. Tutkielma jakautuu kahteen erilliseen tutkimukseen. Tutkimuksen 1 vastaajat ovat Avoimen yliopiston opiskelijoita ja Helsingin yliopiston Sosiaalipsykologian laitoksen ensimmäisen vuoden opiskelijoita (n=116). Tutkimuksen 2 vastaajat ovat mielenterveyskuntoutujia (n= 20). Heidät tavoitettiin Turun mielenterveysyhdistys ITU:n ja Espoon mielenterveysyhdistys EMY:n kautta. Aineistoa tutkittiin kvantitatiivisin menetelmin. Tutkimuksessa todettiin edistämishakuisten ihmisten arvostavan enemmän virikkeisyyttä ja estämishakuisten ihmisten arvostavan enemmän perinteitä ja turvallisuutta. Kuntoutuskurssiesitteiden oletettuja erilaisia yhteyksiä hakuisuuksiin ei tässä tutkimuksessa todettu. Kuitenkin hakuisuudet ennustivat kurssiesitteiden miellyttävyyden arviointia paremmin kuin arvot. Lisäksi havaittiin että kuntoutuja-aineistossa estämishakuisuuden määrä verrattuna edistämishakuisuuteen on suurempaa kuin opiskelija-aineistossa. Tulos oli poikkeuksellinen myös aikaisempien tutkimusten aineistoihin nähden. Tulos vahvisti Straumanin (2001) käsitystä masennuksen yhteydestä edistämishakuisuuden vähentymiseen estämishakuisuuden pysyessä entisellä tasolla. Tärkeimmät lähteet: Cesario, J. & Grant, H. & Higgins, E. T. (2004). Regulatory fit and persuasion: Transfer from "feeling right." ; Higgins, E. T. (1997). Beyond pleasure and pain. ; Higgins, E. T. & Idson, L. C. & Freitas, A. L. & Spiegel, S. & Molden, D. C. (2003) “Transfer of Value from Fit,” ; Schwartz, S. H. (2005). Robustness and fruitfulness of a theory of universals in individual human values. In A. Tamayo & J. B. Porto (toim.), Values and work. 56-95.
  • Peutere, Katariina & Rasilainen, Johanna (2001)
    Pro gradu ?tutkielmamme käsittelee yhteiskunnallista kampanjointia suostuttelevan viestinnän muotona. Tutkimuksen teoreettisena taustana olemme käyttäneet Lars Palmin väitöskirjassaan, Övertalningsstrategier ? att välja budskap efter utgångsläge, esittelemiä ajatuksia kampanjan lähtötilanteen analyysista sekä hänen kehittämäänsä päätösmallia. Teoriaosuudessa olemme tarkastelleet myös William J. McGuiren kehittämää viestinnän panos-tuotos -matriisia sekä esitelleet lyhyesti Leif Åbergin kampanjan suunnittelumallin. Esimerkkitapauksena olemme käyttäneet Liikuntaseikkailu maapallon ympäri ?kampanjaa. Tutkielmassamme olemme tarkastelleet kampanjan eri kohderyhmien eli opettajien, koululaisten ja vanhempien kokemuksia kampanjasta ja sen yhteydessä käytetystä materiaalista sekä sitä, mitä kanavia he ovat käyttäneet. Emme ole pyrkineet selvittämään kampanjalla aikaansaatuja vaikutuksia, koska tutkimuksemme toteutettiin heti kampanjajakson jälkeen, eikä vaikutustutkimus vielä tällöin olisi ollut mahdollista. Tutkimuksemme jakautui kolmeen osaan: opettajille ja vanhemmille suunnattuihin strukturoituihin lomakekyselyihin sekä koululaisten kanssa tehtyyn haastattelututkimukseen. Opettajien otanta tehtiin satunnaisotantana ja vanhempien otanta toimeksiantajamme toiveista johtuen harkinnanvaraisena otantana. Haastatellut koululaiset olivat käytännön syistä Uudenmaan alueelta. Haastattelut toteutimme puolistrukturoituna teemahaastatteluina. Tutkimuksemme osoitti, että Liikuntaseikkailu maapallon ympäri ?kampanja oli pääpiirteissään erittäin onnistunut. Kaikkien kohderyhmien kokemukset kyseisestä kampanjasta olivat hyvin positiivisia, eikä kohderyhmien sisällä juuri esiintynyt merkitseviä eroja mielipiteissä eri taustamuuttujien valossa tarkasteltuna. Käytetyistä kanavista radio oli tavoittanut kohderyhmät heikoimmin. Lisäksi tutkimuksemme osoitti, että kampanja oli ehkä rakennettu turhan voimakkaasti internetin varaan kohderyhmien internetin käyttövalmiudet huomioon ottaen. Tutkimuksessamme totesimme, että lapsille suunnatun yhteiskunnallisen kampanjan suunnittelussa tulisi erityisesti huomioida vanhemmille tiedottaminen, jotta he eivät kokisi itseään asiassa ulkopuoliseksi. Opettajien kohdalla tulisi kiinnittää huomiota siihen, ettei kampanjan toteutus kiireisessä kouluympäristössä koituisi liian työlääksi. Myös suoran tiedotuksen kampanjaorganisaatiolta opettajille tulisi olla laadukasta ja riittävää. Esimerkkikampanjamme suunnittelussa ei ollut käytetty teoriaosuudessa esittelemiemme kampanjan suunnittelumallien kaltaisia teoreettisia apuvälineitä. Tämä olisi saattanut tuoda kiireen leimaamaan kampanjasuunnitteluun enemmän ryhtiä. Ilman teoreettista taustaa kampanjan tavoitteet, sanoma ja kampanjoinnissa käytettävien kanavien hyödyllisyys eivät näyttäneet olleen kampanjaorganisaatiolle selkeitä suunnittelun alusta asti vaan ne muotoutuivat pikku hiljaa kampanjoinnin edetessä. Kampanjan suunnittelumallien käyttö suunnittelun apuna auttaisi varmasti esimerkiksi sanoman kohdistamisessa eri kohderyhmille ja toimivimpien kanavien valinnassa. Esimerkkikampanjamme tapauksessa tilanne oli kuitenkin sinänsä helppo, että kaikki kohderyhmät kokivat kampanjan aiheen tärkeäksi ja siitä oltiin kiinnostuneita. Tutkielmamme keskeisimpinä lähteinä olemme käyttäneet Lars Palmin väitöskirjaa sekä William J. McGuiren viestinnän pano-tuotos ?matriisia. Lisäksi lähteinä on käytetty muun muassa strukturoituja lomakekyselyitä, tilastollisia menetelmiä ja teemahaastattelua koskevia teoksia.
  • Viitanen-Fält, Susanna (Helsingfors universitet, 2012)
    Laihduttamiseen ja painonhallintaan on tarjolla lukuisia eri keinoja, menetelmiä ja apuvälineitä. Myös internetissä voi nykypäivänä laihduttaa ja hallita painoaan. Internetin ilmaiset ja maksulliset painonhallintapalvelut tarjoavatkin kuluttajille monenlaisia palveluja. Tutkimuksessa tarkastellaan internetin painonhallintapalvelujen antamia lupauksia, mielikuvia sekä palvelujen asettamia ehtoja käytölle eli käyttäjän vastuuta onnistumisesta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös palvelun maksullisuuden vaikutusta lupausten antamiselle. Lisäksi tutkimus käsittelee palvelujen internetsivuilla olevia onnistumiskertomuksia ja sitä kuinka kertomusten kautta suostutellaan. Tutkielman laadullinen aineisto koostuu yhdeksän internetin painonhallintapalvelun sivus-toista. Tutkielmassa tarkastellaan sivustojen mainos- ja mediatekstiä. Aineiston analyysi-menetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä sisällönerittelyä. Internetin painonhallintapalvelujen antamat lupaukset liittyvät palvelujen ominaisuuksiin sekä ohjelmien tarjoamiin palveluihin. Lupauksia esiintyi huomattavasti enemmän maksul-listen palveluiden sivuilla. Palvelujen ominaisuuksiin liittyviä lupauksia olivat tehokas, helppo ja onnistumisen mahdollistava. Painonhallintaohjelmien tarjoamiin palveluihin liit-tyviä lupauksia olivat puolestaan tuen, tiedon ja opastamisen antaminen sekä ohjelmien erilaisten työkalujen tarjoaminen. Käyttäjän vastuulle jäi omien tavoitteiden asettaminen, ohjeiden noudattaminen sekä mittaaminen ja raportointi. Palvelujen käyttäjien kokemuksiin perustuvissa onnistumiskertomuksissa luodaan mielikuvia menestyjistä ja onnistujista, jotka suostuttelevat uusia palvelunkäyttäjiä. Kertomuksissa korostetaan tuen ja tiedon saamista osana onnistumista sekä uusien elämäntapojen elinikäistä oppimista. Onnistumisen seurauksena ulkonäöllisten tekijöiden ja uusien, pienempien vaatteiden merkitystä tuotiin runsaasti esille. Nykypäivän internetin painonhallintapalvelut tarjoavat kätevän apuvälineen laihduttamiseen ja painonhallintaan. Tarjolla on monia ilmaisia ja maksullisia palveluja. Palvelujen käyttämiseksi tarvitaan lähinnä toimiva internetyhteys sekä käyttäjän omaa aktiivisuutta. Internetin painonhallintapalvelut korostavat uusien elinikäisten elämäntapojen oppimista, jotka saavutetaan tarjoamalla ravitsemuksellista, liikunnallista sekä henkistä tietoa. Tämän uuden elämäntavan saavuttaminen eli onnistuminen tehdään helpoksi, tehokkaaksi ja mahdolliseksi – ainakin mainosmielessä.
  • Pöyry, Saara (Helsingfors universitet, 2013)
    Televisiomaksu korvattiin vuoden 2013 alussa yleisradioverolla, minkä seurauksena 85-vuotias yleisradiotoiminnan rahoitusmuoto lakkautettiin. Televisiomaksu oli poikkeuksellinen käyttömaksu, sillä se oli lakisääteinen, mutta luonteensa vuoksi jokseenkin omantunnonvarainen. Koska televisiomaksujärjestelmä mahdollisti vapaamatkustamisen, maksuvelvollisuuden valvomiseksi oli pakko ylläpitää kontrollointijärjestelmää. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kyseisen järjestelmän toimintaa vuosina 1927–2012, ja selvitetään, kuinka viranomaiset pyrkivät turvaamaan televisiomaksun maksamisen ja järjestelmän jatkuvuuden. Tutkimuksessa kartoitetaan televisiomaksun kontrollointijärjestelmän rakennetta, sen toimintaa sekä kontrolloinnin keinoja. Tutkimuksen tavoitteena on lisäksi toimia johdatuksena televisiomaksun historiaan. Tutkimuksessa käytettiin pääasiallisena lähdemateriaalina Viestintäviraston televisiomaksuosaston arkistoaineistoa, jota täydennettiin laeilla ja asetuksilla. Lisäksi aineistona käytettiin televisiomaksua koskeneita mainoksia ja Yleisradion Elävän arkiston tietoiskuja. Tutkimusaineistoa lähestyttiin kvalitatiivisesti, ja tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Siinä aineistoa käsiteltiin teoriaohjaavasti siten, että aineistosta muodostettuja koodeja luokiteltiin ja jaoteltiin ennalta määriteltyihin kategorioihin. Televisiomaksukontrolli perustui viranomaisten harjoittamaan kontrollipolitiikkaan, jossa ihmisiä pyrittiin ohjaamaan televisiomaksun maksajiksi ja siten turvaamaan järjestelmän jatkuvuus. Kontrollipolitiikkaa harjoitettiin kahdella tapaa: suostuttelemalla ja rankaisemalla. Suostuttelu tuli esiin televisiomaksujen perintäjärjestelmässä, jossa ihmisiä yritettiin positiivisin keinoin houkutella ja kannustaa televisiomaksun maksamiseen. Käytännössä se ilmeni pyrkimyksenä ylläpitää maksuvelvollisuutta jo ennestään televisiomaksua maksavien parissa tekemällä maksamisesta helppoa ja maksun irtisanomisesta vaikeaa sekä hyödyntämällä erilaisia uhkakeinoja. Toisaalta suostuttelua kohdistettiin potentiaalisiin uusiin maksajiin tiedotuksen ja markkinoinnin kautta. Niissä ihmisiä informoitiin televisiomaksusta sekä mainostettiin sen positiivisia puolia. Rankaiseminen puolestaan liittyi tarkastustoimintaan, jossa luvattomaan television ja radion käyttöön pyrittiin puuttumaan pelottelemalla ja uhkailemalla. Luvatonta käyttöä valvottiin ovelta ovelle tehtyjen televisiomaksutarkastusten avulla. Tarkkailemalla paljastettiin väärinkäytöksiä ja luotiin realistinen kiinnijäämisriski luvattomuudesta, jotta rankaiseminen toimi pelotteena. Itse rankaisemisella taas yritettiin sekä ennaltaehkäistä rikollisuutta että kurittaa luvattomuuteen syyllistyneitä henkilöitä, ja se konkretisoitui pääasiassa rahallisina sanktioina. Rankaisemiseen ja tarkastustoimintaan liittyi lisäksi sosiaalinen ulottuvuus, sillä televisiomaksunormin rikkominen johti toisinaan epäviralliseen sosiaaliseen kontrollointiin. Vaikka televisiomaksujärjestelmä on lakkautettu, tutkimustuloksia voidaan soveltaa vastaavanlaisten järjestelmien tarkastelussa sekä eri näkökulmasta tehtävässä televisiomaksu- ja yleisradiotutkimuksessa. Yleisradioveron ja televisiomaksukontrolloinnin välisen yhteyden tarkastelu tai televisiomaksun sosiaalisen ulottuvuuden tutkiminen voitaisiin aloittaa tämän tutkimuksen pohjalta. Toisaalta tutkimustuloksia pystytään soveltamaan myös televisiomaksun kaltaisten järjestelmien tutkimuksessa tai laajemmin muussa viranomaistutkimuksessa.