Browsing by Subject "suotyypit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 25
  • Starr, Michael; Westman, Carl Johan (Suomen metsätieteellinen seura, 1978)
  • Lindholm, Tapio; Heikkilä, Raimo (Finnish Environment Institute, 2006)
    The Finnish Environment 23/2006
    Finland - Land of mires is a textbook on mires and their ecology in Finland. Totally 27 separate articles of different topics are included in the book. The items dealt with in the book are the following: 1. Unsettled weather and climate of Finland. 2. Climate of Finland and its effect on mires. 3. Bedrock in Finland and its infl uence on vegetation. 4. The landforms of Finland. 5. Glacial and postglacial history of the Baltic Sea and Finland. 6. Postglacial history of Finnish inland waters. 7. Lake and river systems in Finland. 8. Interglacial and interstadial organic deposits in Finland. 9. Mire development history in Finland. 10. Regional distribution of peat increment in Finland. 11. Geobotany of Finnish forests and mires: the Finnish approach. 12. Ecohydrology of Finnish mires. 13. Ecological gradients as the basis of Finnish mire site types. 14. Mire plant species and their ecology in Finland. 15. Land uplift phenomenon and its effects on mire vegetation. 16. Palsa mires in Finland. 17. Cultural land use history in Finland. 18. The use of mires for agriculture and forestry. 19. Destruction of mires in Finland. 20. Environmental impacts of mire utilization. 21. Peatlands and global change - the Finnish case. 22. Ecosystem services provided by Finnish mires. 23. Mire conservation and its short history in Finland. 24. Ramsar areas in Finland. 25. Land birds in Finnish mires and their conservation status. 26. A short introduction to the Finnish language. 27. Etymology of some Finnish words for mire.
  • Kujala, Viljo (Suomen metsätieteellinen seura, 1921)
  • Ruuhijärvi, Rauno; Kukko-Oja, Kari (Vesihallitus, 1975)
    Vesihallitus. Tiedotus 87
    Nature in the Kemihaara reservoir area, Northern Finland.
  • Karesniemi, Kalevi (Vesihallitus, 1975)
    Vesihallitus. Tiedotus 86
    English summary: Investigation of peat and peatland in the Kemihaara reservoir area.
  • Cajander, A. K. (J. Simeliuksen perillisten kirjapaino, 1906)
  • Ilvessalo, Yrjö (Suomen metsätieteellinen seura, 1934)
  • Lindholm, Tapio; Heikkilä, Raimo (Finnish Environment Institute, 2012)
    The Finnish Environment 38/2012
    Mires from pole to pole is a proceedings volume of the XII biennial International Mire Conservation Group symposium held in Finland 24.-27.7. 2006. The following topics are included in the volume: 1. Towards the understanding of the variety of mires and their conservation in different countries, 2. Patterns in polygon mires in north-eastern Yakutia, Siberia: The Role of Vegetation and Water, 3. Mires on the map of Russia, 4. Development of the large-scale hydrotopography of aapa mires on the land-uplift coastland in northern Finland, 5. The development of patterning on a succession series of aapa-mire systems on the land-uplift coast of northern Ostrobothnia, Finland, 6. The beginning of agriculture in Swedish Lapland, 7. Moss diversity in the mires of the Maanselkä water divide, 8. Vegetation studies and mapping in Juortanansalo mire reserve, eastern Finland, 9. Holocene vegetation dynamics and carbon accumulation of two mires in the Friendship Park, eastern Finland, 10. Vegetation dynamics of the Ileksa-Vodlozero aapa mires, 11. Vegetation of forested mires in the middle boreal subzone of Karelia, 12. Mire flora, vegetation and conservation in the Republic of Karelia, Russia, 13. Mire types of the southern part of Kenozero National Park, Arkhangelsk region, NW Russia, 14. Postdrainage vegetation dynamics in mesotrophic herb-Sphagnum mires of southern Karelia, Russia, 15. The Finnish peat mining paradox: political support to environmental calamity, 16. Nationally and regionally threatened mire mosses in Finland, 17. Assessment of threatened mire habitats in Finland, 18. Monitoring restored peatlands in Finnish nature reserves, 19. Species richness and abundance of butterflies in natural and drained mires in Finland, 20. Impacts of peatland restoration on nutrient leaching in western and southern Finland, 21. Role of protected areas in maintaining the diversity of peat mosses in the Karelian Isthmus and Gulf of Finland islands (Leningrad Region, northwest Russia), 22. Sphagnum cover surface shape variations during vegetation period, 23. Plant cover of natural mires and disturbed peatlands in Meschera National Park, Russia, 24. Management and monitoring of three Latvian raised bogs and a fen, 25. The Origin, Development, and Modern State of Karst Mires in the Tula Region of Russia, 26. Subsidence in bogs. Moving catchment boundaries, changing flow paths and slopes, self-sealing and effects on drying and natural rewetting, 27. The importance of gradual changes and landscape heterogeneity for aquatic macroinvertebrate diversity in mire restoration management, 28. Mires in Slovakia - present status and conservation, 29. Status and Protection of Heilongjiang Wetlands in North-eastern China, 30. Experimental grazing management on peatlands of the French Basque Land, 31. Hydrogeochemical Investigation of Peatlands and related Vegetation Complexes, 32. The invasive alien plant species of Kolkheti lowland, Georgia, 33. Spatial analysis and description of eastern peatlands of Tierra del Fuego, Argentina, 34. Mires Down Under – the Peatlands of Australasia.
  • Söyrinki, Niilo; Salmela, Risto; Suvanto, Jorma (Suomen metsätieteellinen seura, 1977)
  • Alanen, Aulikki; Aapala, Kaisu (Ympäristöministeriö, 2015)
    Ympäristöministeriön raportteja 26 | 2015
    Lähes kolmannes Suomen maa-alasta on suota. Yli puolet soista on ojitettu ja Etelä-Suomessa soiden ojitusaste on yli 75 %. Soiden tila on vakavasti heikentynyt. Suuri osa suotyypeistä on Etelä-Suomessa uhanalaistunut. Soiden lajiston uhanalaistuminen on kiihtynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Soista on suojeltu 1,2 miljoonaa hehtaaria eli noin 13 %. Suojelu on painottunut Pohjois-Suomeen ja karuihin avosoihin. Suojelutilanne on huono etenkin eteläisten, rehevien ja puustoisten soiden osalta. Soidensuojelutyöryhmä (4.9.2012–30.9.2015) on tunnistanut laajojen selvitysten perusteella luonnonarvojensa puolesta valtakunnallisesti arvokkaimmat sekä nykyistä suojelualueverkostoa parhaiten täydentävät suoalueet. Tarkastelualueena oli koko maa lukuun ottamatta Tunturi-Lappia ja Metsä-Lappia sekä Peräpohjolan aapasuovyöhykkeen pohjoisosaa. Kartoitusaineistoa soiden luonnonarvoista koottiin noin 1 600 suolta (300 000 ha). Luonnonarvoiltaan arvokkaimmiksi valikoitui 747 suota (117 000 ha), joiden pinta-alasta 31 % sijaitsee valtionmailla. Valtionmailla soiden täydentävä suojelu toteutetaan etupainotteisesti sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa. Keväällä 2015 suojeltiin valtioneuvoston päätöksellä jo noin 6 000 hehtaaria eteläisiä valtion soita. Työryhmä ehdottaa välittömiä suojelutoimia lisäksi 30 000 hehtaarille valtion omistamia soita. Näistä noin puolet suojellaan lakisääteisesti ja toinen puoli Metsähallituksen omilla päätöksillä. Työryhmän ehdotuksen liitteessä on lueteltu ne Etelä-Suomen suot, jotka työryhmä on arvioinut selvitysaineistostaan valtakunnallisesti arvokkaimmiksi. Näiden yksityismaiden suokohteiden joukkoon kuuluminen ei aiheuta niiden maanomistajille uusia maankäyttöä rajoittavia oikeusvaikutuksia. Etelä-Suomen soiden vapaaehtoista täydentävää suojelua toteutettaessa panostetaan lähivuosina erityisesti luonnonarvoiltaan kaikkein merkittävimpiin soihin. Lisäksi kiinnitetään huomiota soihin, joille on suunnitteilla välittömiä maankäytön muutoksia sekä soihin, joilla on erityistä merkitystä nykyisen suojelualueverkon puutteiden korjaamisessa joko alueellisesti tai suon luonnonarvojen suhteen. Supistuneiden toteutusmäärärahojen vuoksi työryhmä ehdottaa yksityisten maanomistajien soiden suojeluun erilaisia, vapaaehtoisia suojelukeinoja toteutettavaksi pitkällä aikajänteellä. Puustoisia soita pyritään suojelemaan Etelä-Suomen metsien suojelua edistävän METSO-toimintaohjelman puitteissa. METSO-toimintaohjelman kriteerit täyttäviä suokokonaisuuksia on arvioitu olevan työryhmän valitsemilla, eteläisillä yksityismaiden kohteilla noin 17 000 ha. Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueilta työryhmä on arvioinut selvitysaineistosta valtakunnallisesti kaikkein arvokkaimmiksi 130 suoaluetta, yhteispinta-alaltaan noin 59 000 hehtaaria, josta lähes puolet on valtion omistuksessa. Pohjois-Suomen arvokkaista yksityismaiden soista työryhmän ehdotuksessa on vain koostetietoa. Työryhmä ehdottaa että raporttiin sisältyvien 16 toimenpide-ehdotuksen toteutumista, erityisesti vapaaehtoisen soidensuojelun etenemistä sekä eri suojelukeinojen vaikuttavuutta niin valtionmailla kuin yksityisillä mailla, arvioidaan viiden vuoden kuluttua. Arvion perusteella harkitaan jatkotoimenpiteitä. Työryhmä suosittelee valtakunnallisesti arvokkaiden soiden turvaamisen lisäksi myös muita toimenpiteitä, jotka katsotaan tarpeellisiksi soiden monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. Suositeltavia toimia ovat mm. nykyisten suojelualueiden hydrologisen tilan ja rajausten parantaminen, suunnitelmallinen vesien ohjaus ojitusten takia kuivuneille soille ja soiden ennallistaminen sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella, luonnonsuojelulain ja metsälain mukaiset toimet soiden luontotyyppien ja lajien esiintymien turvaamiseksi sekä suoluonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen maa- ja metsätaloudessa sekä maankäytön suunnittelussa.
  • Auer, V. (Suomen metsätieteellinen seura, 1928)
  • Lukkala, O. J. (Suomen metsätieteellinen seura, 1920)
  • Cajander, Aimo Kaarlo (Suomen metsätieteellinen seura, 1913)
  • Paasio, Ilmari (Suomen metsätieteellinen seura, 1936)
  • Multamäki, S. E. (Suomen metsätieteellinen seura, 1920)
  • Cajander, A. K. (Otava, 1910)
  • Hökkä, Hannu; Laine, Jukka (Suomen metsätieteellinen seura, 1988)
  • Huikari, Olavi (Suomen metsätieteellinen seura, 1952)
  • Keltikangas, Valter (Suomen metsätieteellinen seura, 1950)
  • Multamäki, S. E. (Suomen metsätieteellinen seura, 1921)