Browsing by Subject "sylki"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Kannela, Niina (Helsingfors universitet, 2013)
    Cortisol is a vital hormone for normal bodily functions. Both physical and mental stress, as well as many diseases like the Cushing syndrome are known to increase the human cortisol levels. These levels can be measured in many biological matrixes, such as saliva. Traditionally, these measurements have been done by using immunoassays or liquid chromatographic-mass spectrometric methods (LC-MS). However, in the last few years, ambient ionization techniques, which are quick and easy to use, have also proven suitable for quantitative analysis of compounds in biological matrixes. Thus, these techniques could offer an alternative to traditional methods in the analysis of cortisol from human saliva. The aim of this study was to investigate the suitability of desorption atmospheric pressure photoionization (DAPPI) for quantitative analysis of steroids in saliva. The investigated steroids were dehydroepiandrosterone (DHEA), cortisol and testosterone. Because of the low quantities of testosterone and DHEA in saliva, the study was mainly focused on cortisol analysis. In this study, the ionization mechanism for the steroids was observed to be proton transfer with every tested spray solvent (acetone, chlorobentzene and toluene). Even though the choice of spray solvent did not change the ionization mechanism, it affected the efficiency of ionization. In cortisol measurements acetone was observed to be the best solvent. The temperature of the microchip, as well as the UV-lamp used (dc- or rf-lamp), only affected the ionization slightly. In this study, measuring cortisol in non-pretreated saliva was not successful. However, solid phase extraction (SPE) method for the pretreatment of saliva was optimized with high recovery for cortisol (106 %). The detection limit for cortisol (50 nM) in water samples and the linear area of cortisol in both water and pretreated saliva samples (500 nM - 10 µM) were also determined. Poor repeatability of DAPPI-system was the main challenge in these measurements. The DAPPI-MS-method developed in this study is suitable for analyzing cortisol in pretreated saliva samples. However, without further development it is not sensitive enough to be used in quantitative analysis of cortisol in salivary levels.
  • Laiho, Satu (Helsingfors universitet, 2017)
    Uloshengityksen on jo kauan tiedetty kertovan hengittäjän terveydestä. Hengityksessä onkin arvioitu olevan tuhansia pelkästään endogeenista alkuperää olevia yhdisteitä, mutta vain muutamia niistä on tutkittu riittävästi, jotta niiden käyttäminen kliinisessä diagnostiikassa on tullut mahdolliseksi. Hengitysanalyysin potentiaali on siis edelleen laajalti hyödyntämättä, vaikka sen edut esimerkiksi verianalyysiin nähden ovat ilmeiset. Uloshengitys on näytematriisina yksinkertainen ja sen kerääminen on nopeaa, kivutonta sekä helppoa, ja näytteet on mahdollista analysoida vain muutamissa minuuteissa. Hengitysanalyysin potentiaali diagnostisena menetelmänä perustuu keuhkorakkuloiden ja verenkieron väliseen ohueen kapillaarikalvoon, jonka läpi monet verenkierron yhdisteet pääsevät haihtumaan suoraan uloshengitykseen. Monilla yhdisteillä hengityksessä esiintyvät pitoisuudet heijastavat siis suoraan veren yhdistepitoisuuksia. Yksi kiinnostusta herättänyt potentiaalinen biomerkkiaine on ammoniakki, joka on yhdistetty muun muassa munuaisten vajaatoimintaan ja veren kohonneisiin ureapitoisuuksiin. Poikkeuksellisen emäsluonteensa takia, hengityksen ammoniakin erittymismekanismin on kuitenkin arveltu poikkeavan muista endogeenisista yhdisteistä, ja yhdisteen on epäilty päätyvän hengitykseen veren sijasta syljestä haihtumalla. Epäselvyys ammoniakin tuottomekanismista onkin pitkään hidastanut yhdisteen analyysinpotentiaalin ymmärtämistä. Hengityksen lisäksi myös sylkianalyysit ovat herättäneet huomioita syljen helpon kerättävyyden ja erityisen koostumuksen ansiosta. Erityisesti syljen ureapitoisuudet on yhdistetty hengityksen ammoniakin tapaan veren ureapitoisuuksiin ja munuaisten toimintaan, minkä takia myös syljen ureaa on pidetty potentiaalisena biomerkkiaine. Tutkielmassa käsitellään hengityksen ammoniakin sekä syljen ammoniakin ja urean muodostumista sekä arvioidaan niiden yhteyttä elimistön ammoniakki- ja ureapitoisuuksiin. Lisäksi tutkielma käsittelee hengityksen ja syljen mittauksessa huomioon otettavia asioita sekä itse mittauksien suoritusta. Tutkielman tutkimusosuutta varten 12:sta dialyysiin osallistuvalta munuaisten vajaatoimintapotilaalta mitattiin hengityksen ja syljen ammoniakkipitoisuutta sekä veren ja syljen ureapitoisuutta hoidon ajan. Tuloksien perusteella pyrittiin arvioimaan hengityksen ammoniakin alkuperää sekä syljen urean ja hengityksen ammoniakin kykyä mitata munuaisten vajaatoimintapotilaiden ureemista tilaa sekä dialyysihoidon tehoa.
  • Kotkavuori, Mia (University of Helsinki, 1997)