Browsing by Subject "systeemis-funktionaalinen kielioppi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Ruohio, Ilona (Helsingfors universitet, 2016)
    Pro gradu -tutkielmani aiheena on ’toiseuden’ ilmenemismuodot (‘othering’) englantilaisen The Economist -viikkolehden nekrologeissa. Tarkastelen ’normiin’ ja ’toiseuteen’ liittyvää henkilökuvausta kriittisen diskurssianalyysin viitekehyksessä. Valitsin lehden tutkimus-kohteekseni, koska sillä on suuri vaikutusvalta maailmanlaajuiseen lukijakuntaan ja sen arvoihin ja asenteisiin. Vuosina 2010 – 2014 The Economist -lehdessä julkaistiin 255 nekrologia. Näiden joukosta valitsin henkilökuvauksen yleisvaikutelman perusteella 10 nekrologia tarkemman kielellisen analyysin kohteiksi. Viisi tekstiä vaikutti kunnioittavaan sävyyn kirjoitetuilta ja toiset viisi negatiivisesti värittyneiltä. Analyysimenetelmänä käytän Fowlerin luokittelua, joka pohjautuu Hallidayn systeemis-funktionaaliseen kielioppiin ja keskittyy transitiivisuuden tarkasteluun. Analysoin verbi-, adjektiivi- ja substantiivirakenteita, verbien konnotaatioita sekä semanttisia rooleja. Nämä rakennevalinnat liittyvät laajaan sosiokulttuuriseen kontekstiin, kielen interpersonaaliseen ja ideationaaliseen funktioon ja saavat merkityksensä niiden kautta. Tekemäni analyysi osoittaa, että ’normia’ edustavat henkilöt ovat aineistossa enemmistönä ja saavat osakseen positiivisia ja arvostavia verbejä, adjektiiveja ja substantiiveja, kun taas ’toiseksi’ luokiteltavia henkilöitä on merkittävästi vähemmän ja heitä kuvataan negatiivisin verbein, adjektiivein ja substantiivein. Lisäksi ’normin’ edustajat kuvataan ’toisia’ useammin toimijan (Agent) semanttisessa roolissa ja ’toiset’ saavat ’normin’ edustajia enemmän kokijan (Experiencer) ja kohteen (Affected) rooleja. Tutkimukseni tulos vastaa van Dijkin representaatiostrategiaa ‘ideological square’, jonka mukaan ’normi’ esitetään positiivisessa ja ’toiset’ negatiivisessa valossa. Tarkasteltavassa aineistossa ’normia’ (Us) edustavat valkoihoiset heteromiehet, ja ’toiseutta’ (Them) taas naiset ja värilliset.
  • Salo, Tuomas (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielma käsittelee asenteellista kielenkäyttöä talouspolitiikkaa koskevissa keskusteluissa kahden amerikkalaisen talousblogin kommenttiosioissa. Tutkimuskohteena on asenteellisen kielenkäytön tyyppien sekä polaarisuuden suhteellinen määrä, blogien kommentoijien eroavaisuudet sekä se, mihin kommenteissa ilmaistut asenteet kohdistuvat. Aineisto koostuu yhteensä 194:stä kommentista (22 405 sanaa) jotka on kerätty kahdesta eri blogista (Paul Krugmanin The Conscience of a Liberal ja Donald Boudreaux’n Café Hayek). Blogit valikoituivat niiden toisistaan poikkeavien taloustieteellisten lähestymistapojen ja ideologisten maailmankuvien vuoksi. Kommentit on valittu viittä eri julkistalouden osa-aluetta käsittelevistä blogikirjoituksista. Koska Krugmanin blogikirjoitukset sisältävät huomattavasti enemmän kommentteja, niistä valittiin kommenttien saamien suositteluäänten määrän mukaan neljään osaan jaettu ositettu satunnaisotos. Kommentit analysoitiin Martinin ja Whiten (2005) appraisal-teorian attitude-järjestelmän mukaisesti. Tutkielmassa toteutettu aineiston tarkka lähiluku vertautuu mm. Banksin (2005) mini-korpusanalyysiin. Tämän tutkielman pääanalyysissa kommenteista tunnistettiin ja niihin merkittiin asenteellisen kielen esiintymät, niiden tyyppi sekä asenteellisen kielen kohde ja lähde. Tähän käytettiin UAM Corpus Tool -ohjelmaa. Tämän jälkeen tuloksia käsitellään sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Tutkielmassa painottuvat kvalitatiiviset tulokset, koska aineiston asenteellisen kielen kontekstisidonnainen monikerroksisuus on aineiston mielenkiintoisin osa. Aineistossa asenteellista kieltä esiintyy yhteensä 1 882 kertaa, ja se painottuu asioiden ja ilmiöiden (appreciation, 61%), sekä ihmisten tekojen ja ominaisuuksien arviointiin (judgement, 34%). Tunteiden suorat ilmaukset (affect, 5%) ovat huomattavasti vähemmän yleisiä. Tulos viittaa siihen, että asenteellinen kielenkäyttö kommenttiosioissa on pelkkien tunnereaktioiden ilmaisua perustellumpaa. Aineiston asenteellinen kieli on myös 68-prosenttisesti negatiivista. Krugmanin kommenteissa esiintyi 41% epäsuoria asenteen ilmaisuja (invoked attitude), merkittävästi Hayek-otosta enemmän (17%). Krugman-aineistossa käsitellään Yhdysvaltain Demokraatti- ja Republikaanipuoluetta huomattavasti Hayek-aineistoa enemmän, ja markkinavapautta arvotetaan negatiivisemmin (-14/+11). Molemmissa otoksissa käsiteltiin eniten politiikkapäätösten seurauksia sekä Paul Krugmania, molempia pääosin negatiivisesti. Krugmanin kritisointi otoksissa johtuu kuitenkin eri syistä. Hänen omassa blogissaan kritiikkiä synnyttää Krugmanin liian negatiivinen suhtautuminen presidenttiehdokas Bernie Sandersiin ja se, että jotkut pitävät Krugmania liian markkinamyönteisenä. Hayek-yhteisössä kritiikkiä aiheuttaa taas Krugmanin taipumus suosia valtion kontrollia talouden ohjailussa vapaiden markkinoiden sijaan, eli syy on päinvastainen kuin osalla Krugmanin lukijoista. Tutkielman keskeisimpiä huomioita on se, että vaikka taloustiede tieteenalana nojaa rationaalisuuteen ja objektiivisuuteen, keskusteluissa näkyy vahvasti myös talouspolitiikan yksilönläheisempi ja tunteellisempi puoli. Aineiston kommentit sisältävät paljon asenteellista kieltä, joka on luonteeltaan kontekstisidonnaista ja monikerroksista. Vaikka Internet-kommentointi on usein matalatasoista ja polarisoitunutta, niin kommenttien tarkastelu tarjoaa näkökulman niiden kirjoittajien maailmankuviin tavalla, joka on vertaansa vailla maailman historiassa.
  • Suutari, Pasi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Pro gradu- tutkielmassani käsittelen Espanjan kahden enemmistöpuoleen: Espanjan työväen puolueen (esp. Partido Socialista Obrero español lyh. PSOE) sekä Espanjan kansan puolueen (esp. Partido Popular lyh. PP) maahanmuuttopolitiikkaan liittyvän julkisuuskuvan rakentumista. Maahanmuutto ei ole vain sosiaalinen ilmiö, vaan polisoitunutkin ilmiö, joka aktivoituu maailmassa vallitsevan poliittisen ja taloudellisen tilanteen mukaan. Tutkielmassani pyrin selvittämään, millaisen julkisuuskuvan sekä PSOE- puolue että PP-puolue antavat ja miten ne rakentavat sitä kielen keinoin käsitellessään maahanmuuttoa. Tutkimuksessani hyödynnän kahta teoreettista viitekehystä. Näkemys kielenkäytöstä pohjautuu kriittiseen diskurssianalyysiin (CDA). Näkemys kielestä seuraa M.A.K. Hallidayn kehittelemää systeemis-funktionaalista kielioppia (SFL). Tutkimusmateriaalin analysoimiseen seká ilmausten merkitysten avamiseen lukijalle käytän lingvistisinä työvälineinä myös mm. modaalisuus,- nominaalisuus,- nimeämis-ja persoonattomuuskäsitteitä sekä rekisterianalyysia, joka on osa systeemis-funktionaalista kielioppia. Systeemis-funktionaalisen kieliopin mukaan kielessä on kolme pääfunktiota: ideationaalinen funktio, interpersoonainen funktio ja tekstuaalinen funktio. Tutkimuksessa käytän kahta ensimmäistä funktiota. Tutkin ideationaalista funktiota analysoimalla mm. sanaston, verbien prosessityyppien, nominaalisuus- ja persoonattomuukäsitteiden avulla PSOE- puolueen sekä PP- puolueen rooleja ja toimintaa. Interpersoonaista funktiota tarkastelen vallan ja sitoutuneisuuden näkökulmasta.Vallan ja sitoutuneisuuden tutkimiseen käytän mm. modaalisuus,- nimeämis- ja nominaalisuuskäsitteitä. Aineistoni koostuu sekä PSOE- puolueen että PP- puolueen kevään 2019 parlamenttivaaliohjelmista, joissa ne esittelevät oman maahanmuuttopoliikkansa ja poliittikkavaihtoehtonsa lukijalle. Puolueiden julkisuuskuvat muodostuvat melko samanlaisten kielellisten keinojen seurauksena sekä suhteet muihin rakentuvat melko etäisiksi huolimatta siitä,että puolueet yrittävät rakentaa läheisempää kuvaa itsestänsä. PSOE- puolue rakentaa julkisuuskuvaa hallituspuolueena, vaaliehdokkaana ja asiantuntijana, kun PP-puolue esiintyy vaaliehdokkaana ja poliittisen pääävastustajansa kritisoijana. Molempien puoluieden puheenaiheiden painotukset heijastelevat niiden poliittisia rooleja. Ne takaavat sekä Espanjan kansalaisten turvallisuuden että maahanmuuttajien turvallisuuden ja poliittisten oikeuksien toteutumisen. Vaaliohjelmat eivät kuitenkaan toimi aidon vuorovaikutuksen välineenä.Vaaliohjelmissaan puolueet rakentavat todellisuutta, jossa niillä on aktiivinen rooli ja ääoikeutetuilla, muilla kansalaisilla sekä maahanmuuttajilla on passiivinen rooli. Vaaliohjelmissa äänestäjät, muut kansalaiset ja maahanmuuttajat pikemminkin näyttäyvät massoina vailla mahdollisuuksia kommentoida vaaliohjelmia ja vaikuttaa tilanteeseensa.
  • Pystynen, Johanna (Helsingfors universitet, 2017)
    There has been little research on writing impairment due to memory illness compared to how common memory illnesses are. For instance, extremely few studies on writing impairment due to Alzheimer's disease have been conducted in Finnish. The effects of AD can often first be noticed in semantic and pragmantic skills. Writing impairments emerge in the early stage of AD, and writing problems can be perceived as early signs of AD. The aim of this research was to study, what kind of changes emerge in the use of verb processes of a person with AD. Previous studies have shown that persons with AD have difficulties processing semantic roles related to verbs due to impairment of semantic memory. In AD the difficulty of generating verbs is not related to syntactic structures of verbs. Research material consisted of diary texts written by a woman with AD. She was born in 1932. Familiziaring with the research material, transcribing and narrowing of the research material was a collaboration between three students writing their Master's Thesis and a University Lecturer. The final research material consisted of texts written in June of 1986, 1996, 2001, 2006, 2008, 2010 and 2012. The verbs were categorized as belonging to Halliday's (2004) five primary process types and then the process types' percentages within the inspection points were calculated. As a result it was noted that the use of verb processes changes in AD. Especially the proportions of the three main process types levelled slightly during the last years of writing: the percentage of material processes declined, the percentage of relational processes remained relatively unchanged and the percentage of mental processes increased. The writer used verbal processes seldom throughout the years, and finally they vanished altogether. Levelling of percentages can be a sign of a fading recount ability in AD when the understanding of complex language and the awareness of incidents that recently happened to self or other incidents weakens as the disease proceeds. This research provides new logopedic information when it comes to impairment of spontaneous writing. It also provides a new perspective for applying SFL in the research of linguistic skills. Research of changes in writing abilities may sometime in the future supply a diagnostic tool in healthcare.