Browsing by Subject "systeemis-funktionaalinen kieliteoria"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Wartiovaara, Alli (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkimuksen tavoite on selvittää, millä tavalla feminismiä ja feminiinisyyttä käsitellään pikamuotibrändi Monkin Instagram-julkaisuissa vuosina 2018 ja 2019. Aihe on ajankohtainen, sillä feminismin rooli julkisessa keskustelussa ja erityisesti sosiaalisen median alustoilla on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Samalla feminismin luonne, joka on historiallisesti perustunut poliittiseen aktivismiin ja epätasa-arvoisten valtarakenteiden paljastamiseen, on muuttunut osittain yksilökeskeisempään ja kaupallisempaan suuntaan. Monet julkisuuden henkilöt ovat julistaneet olevansa feministejä, ja vaatekaupat myyvät t-paitoja, joissa on feministisiä iskulauseita. On oleellista tutkia, minkälaisia merkityksiä feminiinisyydestä ja feminismistä kaupalliset yritykset luovat, sillä niillä on merkittävä valta määrittää, millaiset feministiset sisällöt saavat huomiota julkisessa keskustelussa. Kaupallisiin tarkoituksiin sopii yleensä vain myyntiä edistävä kieli, jolloin kantaaottavammat poliittisen feminismin aiheet jäävät helposti taka-alalle. Tutkimus nojaa kriittiseen diskurssianalyysiin sekä feministiseen tutkimukseen, joista kumpikin kytkeytyy vahvasti kysymyksiin diskurssien ja vallan välisestä suhteesta. Sovellan tutkimuksessa Faircloughin kolmitasoista analyysikehystä tarkastelemalla itse aineiston lisäksi sen tuottamiseen ja vastaanottamiseen liittyviä seikkoja sekä yhteiskunnallista kontekstia. Koska aineisto koostuu sekä kielellisestä että kuvallisesta materiaalista, käytän analyysissa sekä systeemis-funktionaalisen kieliteorian että multimodaalisen analyysin työkaluja. Tarkastelen aineistoa intersektionaalisen feminismin näkökulmasta, joten tutkimus on paitsi kielitieteellinen, myös osa feministisen kritiikin jatkumoa. Hyödynnän aineiston analyysissa populaarifeminismin ja postfeminismin käsitteitä, jotka auttavat hahmottamaan nykyajan mediakulttuurin rakentamia naiskuvia. Keskiössä on se, mitä kuvia feminiinisyydestä ja feminismistä tuotetaan ja mitä haastetaan. Tutkimuksen aineisto koostuu 50:stä Monkin Instagram-julkaisusta, jotka on valikoitu vuosilta 2018 ja 2019. Aineiston valinnassa on otettu huomioon erityisesti julkaisujen feminismiin viittaava kieli. Tutkimuksessa pyrin vastaamaan kahteen kysymykseen: 1. Millaisia feminiinisyyteen ja feminismiin liittyviä diskursseja aineistosta löytyy? 2. Millaisin multimodaalisin, erityisesti kielellisin keinoin diskurssit rakentuvat? Aineistosta nousee esiin viisi feminismiin ja feminiinisyyteen liittyvää diskurssia: kulutus-, keho- ja valintadiskurssit sekä itsensä rakastamisen ja feministisen identiteetin diskurssit. Näiden diskurssien tarkastelun kautta aineisto määrittyy populaarifeminismin piiriin, sillä se tunnustaa naisia alistavien rakenteiden olemassaolon. Aineistossa kuitenkin tuodaan esille lähinnä ristiriidattomia feministisiä aiheita, kuten naisten voimaantumista. Naisten rooli kuluttajina sekä vahvoina ja itsenäisinä toimijoina korostuu. Samanaikaisesti feministinen rakenteellinen kritiikki ja erityisesti kapitalismin luomien valtarakenteiden kritisointi jää huomiotta. Aineiston luoma kuva feminiinisyydestä ja feminismistä perustuukin vahvasti uusliberalistiselle yksilökeskeiselle ajattelulle ja kuluttajuudelle.
  • Päivinen, Tuulikki (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassani tutkin Suomen eduskuntapuolueiden vaaliesitteitä ja niiden käännöksiä vuosilta 2012 sekä 2015. Materiaalini koostuu vuoden 2012 kunnallisvaaliesitteistä ja vuoden 2015 eduskuntavaaliesitteistä. Tavoitteenani on arvioida puolueiden esitteissään sekä kirjallisesti että visuaalisesti ilmaisemia arvostuksia, ja tutkia ovatko kääntäjät muokanneet näitä arvostuksia kääntäessään esitteitä. Kääntäessään tekstiä kieleltä toiselle kääntäjä toimii toisaalta tekstin vastaanottajana lähdekielellä ja toisaalta sen lähettäjänä kohdekielellä. Näin ollen hän saattaa tietoisesti tai tiedostamattaan muokata tekstin alkuperäisen lähettäjän evaluointeja. Tätä ilmiötä kutsutaan manipulaatioksi. Analyysissani käytän suhtautumisen teoriaa (appraisaltheory), joka pohjautuu M.A.K. Hallidayn luomaan systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan. Mm. Jeremy Munday on tutkinut englanninkielisiä poliittisia puheita ja niiden käännöksiä suhtautumisen teorian avulla. Suhtautumisen teorian alalajeihin lukeutuvat asennoituminen (attitude), sitoutuminen (engagement) ja asteittaisuus (graduation), joiden avulla teoria käsittelee evaluoivia kielenaineksia tekstissä. Analysoimalla tekstin lähettäjän sanavalintoja suhtautumisen teorian avulla voidaan määritellä lähettäjän asenne käsiteltävää aihetta kohtaan. Esitteissä ilmaistaan arvostuksia paitsi kirjallisesti myös visuaalisesti mm. kuvien ja typografian avulla. Analysoin esitteitä multimodaalisina kokonaisuuksina, ottaen huomioon sekä kirjalliset että visuaaliset ilmaisun keinot. Vertailen tekstin, kuvien ja typografian ilmaisemia arvostuksia alkuperäisissä ja käännetyissä esitteissä. Jos kääntäjä muokkaa tekstin evaluointeja, voivat kuvien ja tekstin ilmaisemat arvostukset olla kohdekielisessä esitteessä ristiriidassa keskenään. Multimodaalisessa analyysissani otan mallia Anders Horsbølin tutkimuksesta, jossa hän vertailee tanskalaisten hallituspuolueiden vaalimainoksia keskenään. Tutkimuksessani havaitsin, että muutokset arvostuksissa alkuperäisesitteistä käännöksiin eivät ole merkittäviä, eivätkä siten muokkaa puolueiden ilmaisemia arvoja ja arvostuksia suuressa määrin. Muutokset koskevat lähinnä arvostusten asteittaisuutta lieventäen ilmauksia hieman. Myös tekstin ja esitteiden visuaalisten ominaisuuksien yhteisvaikutus säilyy samana joitakin yksittäisiä eroavaisuuksia lukuun ottamatta.
  • Kontinen, Kirsi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmassa tarkastellaan matematiikan esimerkkitehtävien tekstilajia. Esimerkkitehtävien tutkimista perustellaan sillä, että niitä ei ole tutkittu fennistiikassa lainkaan. Tutkimuksen aineisto on koostettu kolmesta lukion matematiikan ensimmäisen yhteisen kurssin oppimateriaalista, ja tarkasteltavaksi niistä on rajattu ensimmäinen lukujonoja käsittelevä alaluku. Tutkimuksessa kerrotaan, kuinka aineiston rajausta on motivoinut se, miten vuonna 2015 julkaistu lukion opetussuunnitelma muuttui edellisestä opetussuunnitelmasta. Aineiston kaikki oppimateriaalit ovat ilmestyneet vuonna 2016. Teoreettisena viitekehyksenä on systeemis-funktionaalinen multisemioottinen analyysi, eli tutkimus kuuluu sosiosemiotiikkaan. Tutkimus on laadullinen, ja käsiteltäviä esimerkkitehtäviä on yhteensä 13 kappaletta. Esimerkkitehtävien tekstiä tarkastellaan sekä rakenteen että funktioiden kannoilta. Tutkimuksessa yhdistetään useita erilaisia tapoja hahmottaa elementtejä multisemioottisesta tekstistä. Esimerkkitehtävistä erillisiksi osiksi tulkitaan otsikko, ongelman perustiedot, direktiivi, lasku, visuaalistus, tulkinta, selitys tai ohje sekä vastaus. Ensin tutkimuksessa kuvataan, miten luonnollinen kieli, symboliresurssi ja kuvaresurssi rakentavat edellä lueteltuja osia. Tämän jälkeen analysoidaan, millaisia intersemioottisia ilmiöitä koko tekstissä on havaittavissa, ja erityisesti, miten tekstin tarkoitteiden merkitykset laajenevat, kun tarkoitteet esitetään eri semioottisilla resursseilla. Tutkimuksessa näytetään, että esimerkkitehtävien teksteissä tekstin merkitys rakentuu kaikkien käytettyjen semioottisten resurssien yhteispelinä. Lisäksi matematiikan hierarkkisen luonteen takia tekstissä oletetaan, että lukija tietää monenlaisia matematiikan käsitteitä ja sääntöjä. Tämän jälkeen tutkimus keskittyy siihen, miten teksti rakentuu funktionaalisesti. Ensinnäkin ideationaalisen metafunktion osalta tutkimuksessa todetaan, että tekstissä rakennetaan usein täysin abstraktia matematiikan maailmaa. Lisäksi havaitaan, että jos matemaattinen ilmiö sidotaan reaalimaailman kontekstiin, ei konstruoidun reaalimaailman logiikka vastaa arkikokemuksen logiikkaa. Tutkimuksessa kuitenkin korostetaan, että koska tutkimus on laadullinen, ei edellä mainittua havaintoa voi yleistää tutkimusaineiston ulkopuolelle. Ideationaalisen metafunktion yhteydessä tutkimuksessa huomioidaan etenkin, miten maailmaa konstruoidaan symboliresurssissa. Toiseksi tutkimuksessa pohditaan interpersoonaista metafunktiota. Se näkyy tekstissä niin, että kirjoittajalle rakentuu autoritaarinen rooli ja lukijan roolina taas on lähinnä tarkkailla ja yrittää ymmärtää, mitä kirjoittaja tarkoittaa ja mitä tekstissä tapahtuu. Tekstin valinnat puolestaan luovat kuvaa ehdottomasta ja kiistattomasta totuudesta. Kolmanneksi tutkimuksessa keskitytään tekstuaalisesta metafunktiosta informaationkulkuun ja multisemioottisiin koheesiokeinoihin. Tutkimuksessa huomataan, että tekstin kulku on toisinaan hahmotettavissa hankalasti, sillä multisemioottisessa tekstissä informaationkulku ei ole yksiselitteinen. Lopuksi tutkielmassa pohditaan lyhyesti matematiikan tekstin esitystapoja lukijan näkökulmasta.
  • Tamminen, Anna (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen asema ruotsin kielellä on julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla Suomessa vuoden 2019 lopussa ja mitä muita kieliä tarvitaan suomalaisilla työmarkkinoilla. Aineistona käytetään työpaikkailmoituksissa esitettyjä kielitaitovaatimuksia. Aiemmat tutkimukset ja kirjallisuus ovat keskittyneet tarkastelemaan ruotsin kieltä ja sen käyttöä julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa (ks. esim. Tandefelt 2003; Lassus & Tanner 2019). Tietääkseni ruotsin kielen asemaa ei ole tutkittu aiemmin kolmannen sektorin organisaatioissa. Ruotsin kielen asemaa on perusteltua tutkia sektoreittain, sillä kielitaitovaatimusten taustalla voidaan nähdä eri tekijöitä eri sektoreilla, kuten taloudellisia syitä ja kielilainsäädännön velvoitteita (ks. laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (423/2003)). Tutkielma on määrällinen sisällönanalyysi, jossa tutkitaan eksplisiittisiä kielitaitovaatimuksia 88 työpaikkailmoituksessa Uudeltamaalta ja 14 Pohjanmaalta. Tutkielmassa tutkitaan myös 30 työpaikkailmoituksen avulla, mitkä taitotasot ja kielitaidon osa-alueet esiintyvät ruotsin kielen vaatimusten ohessa. Analyysi perustuu työpaikkailmoituksissa esiintyvien, taitotasoja kuvaavien adjektiivien ja kielitaidon osa-alueisiin viittaavien ilmaisujen ryhmittelystä valtionhallinnon kielitutkinnoissa (ks. valtioneuvoston asetus 481/2003) määriteltyihin taitotasoihin (tyydyttävä, hyvä, erinomainen) ja kielitaidon osa-alueisiin (suullinen, kirjallinen, ymmärtäminen). Tutkielmassa tutkitaan myös erikseen 14 ruotsinkielistä työpaikkailmoitusta. Tarkoitus on selvittää, millainen suhde kirjoittajan ja lukijan välillä on ja esitetäänkö ruotsin kielen taito ilmoituksissa vaatimuksena vai etuna. Aineistoa tutkitaan pääasiassa systeemis-funktionaalisen kieliteorian ideationaalisen (tässä tutkimuksessa: osallistujaroolit) ja interpersoonaisen metafunktion (tässä tutkimuksessa: modaliteetti) avulla. Aineistoa tutkitaan myös perinteisen kieliopin avulla. Tutkielman tulokset osoittavat, että suomalaisilla työmarkkinoilla tarvitaan kolmea kieltä, suomea, ruotsia ja englantia. Erityisesti englannin kielen asema korostuu tutkielmassa niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Ruotsin kielellä on tulosten mukaan suhteellisesti vahvin asema julkisella sektorilla. Vertailtaessa Uudenmaan kielitaitovaatimuksia Pohjanmaan kielitaitovaatimuksiin, voidaan havaita viitteitä siitä, että ruotsin kielen asema vaihtelee alueittain, sillä ruotsin kieli mainitaan suhteellisesti useammin Pohjanmaalla. Tutkielmassa käytetyn aineistonkeruumenetelmän myötä kolmannen sektorin työpaikkailmoitusten määrä osoittautui vähäiseksi, minkä vuoksi tämän tutkimuksen avulla ei voida vetää suuria johtopäätöksiä kolmannen sektorin kielitaitotarpeista. Työpaikkailmoitusten (30 kpl) avulla voidaan havaita viitteitä siitä, että ruotsin kielen taitotasovaatimus vaihtelee sektoreittain. Julkisen sektorin ilmoituksissa mainitaan useimmiten vaatimuksena tyydyttävä ruotsin kielen taito, yksityisen sektorin ilmoituksissa erinomainen kielitaito ja kolmannen sektorin ilmoituksissa hyvä kielitaito. Materiaalin pienen koon ja kvalitatiivisten aineistonkeruumenetelmien valossa on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti tähän tulokseen. Tulokset osoittavat myös, että ruotsin kielen taitoa ei suurimmassa osassa ilmoituksista määritellä viittaamalla erikseen suulliseen tai kirjalliseen kielitaitoon, tai kykyyn ymmärtää sitä. Tämä voi johtua siitä, että vaatimus ruotsin kielen osaamisesta sisältää itsessään nämä kielitaidon osa-alueet, jolloin näitä ei erikseen mainita. Ruotsinkielisten ilmoitusten analyysi osoittaa, että suhde kirjoittajan ja lukijan välillä on etäinen. Havainto tukee Helgessonin (2011 a & b) toteamusta siitä, että työpaikkailmoituksessa osapuolet ovat lähtökohtaisesti tuntemattomia toisilleen, ja niille on tyypillistä kohteliaisuus ja etäisyys. Vain osassa ilmoituksista käytetään kielellisiä keinoja, joiden avulla lähennetään kirjoittajan ja lukijan välistä suhdetta, kuten persoonapronominin ”me” (på svenska ”vi”) käyttö, kun organisaatio viittaa itseensä ja lukijan sinuttelu. Molemmat on aiemmissa tutkimuksissa esitetty lisäävän läheisyyttä kirjoittajan ja lukijan välillä (Lassus 2010; Norrby, Nilsson & Nyblom 2007). Modaalianalyysi osoittaa, että velvoittavuus ilmoituksissa on korkea eli ruotsin kieli voidaan nähdä vaatimuksena. Tämä johtuu mitä todennäköisimmin siitä, että ilmoitukset ovat ruotsinkielisiä ja jo niiden ymmärtäminen vaatii ruotsin kielen taitoa.
  • Jousjärvi, Reija (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkin pro gradu -tutkielmassani IT-alan työpaikkailmoituksen tekstilajia ja osallistujia. Olen rajannut aineistoksi IT-alan työpaikkailmoitustekstejä, koska niissä halu erottua muista alan rekrytoivista yrityksistä näkyy voimakkaana. Kilpailu parhais-ta tekijöistä on kovaa. Aineistonani on 40 vuonna 2015 verkossa julkaistua IT-alan työpaikkailmoitustekstiä sekä kaksi työ-paikkailmoituksen laatimisen ohjetekstiä, jotka rekrytointiin erikoistuneet yritykset ovat julkaisseet verkkosivuillaan. Tutkimukseni jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa selvitän, minkälainen on aineiston työpaikkailmoituksen ra-kenne ja minkälaisia funktionaalisia jaksoja siinä on. Tarkastelen, minkälaisin vähimmäisehdoin työpaikkailmoitus tunniste-taan tekstilajinsa edustajaksi. Toisessa osassa tarkastelen, keitä osallistujia ilmoitusteksteissä on ja miten he näkyvät teks-teissä. Käytän tutkimukseni teoriakehyksenä systeemis-funktionaalisen kieliteorian rakenneanalyysiä. Osallistujien tarkaste-lussa hyödynnän semanttisten roolien teorioita. Kiinnostava aineistosta esiin nousseena sivujuonteena käsittelen koodinvaihtoa, joka näkyy lähes kaikissa aineistoni IT-alan työpaikkailmoituksissa. Suomen kielen rinnalla käytetään englantia. Koodinvaihtoa tapahtuu erityisesti tehtävänimik-keissä ja teknologioiden nimissä, jotka monesti toimivat ilmoitustekstien otsikoina. Aineistoni analyysin perusteella IT-alan työpaikkailmoituksessa on kymmenen funktionaalista jaksoa. Nämä jaksot ovat: 1) visuaaliset osat, 2) otsikko, 3) haku, 4) yritysesittely, 5) työtehtävät, 6) hakijan kuvaus, 7) tarjous, 8) sijainti, 9) lisätiedot ja 10) työn hakeminen. Pakolliseksi jakso määrittyy, kun se esiintyy aineistossa riittävän usein. Koska aineistonani on pienehkö tekstijoukko, on esiintymistiheyden oltava pakollista jaksoa määriteltäessä suuri. IT-alan työpaikkailmoituksen pakollisia jaksoja ovat otsikko, haku, sijainti, työn hakeminen ja yritysesittely. Näiden kautta määrittelen IT-alan työpaikkailmoituksen tekstilajin. Valinnaisia jaksoja ovat visuaaliset osat, työtehtävät, hakijan kuvaus, tarjous ja lisätiedot. IT-alan työpaikkailmoituksessa on tavallisesti kaksi osallistujaa. Jos yritys käyttää rekrytointiin erikoistunutta yrityksiä, voi ilmoitustekstissä olla myös kolmas osallistuja. Rekrytointiin erikoistunut yritys voi puhua ilmoitustekstissä joko omalla tai asiakasyrityksen äänellä. Tekstin osallistuvat näkyvät tavallisesti heti ilmoitustekstin alussa olevassa haku-jaksossa, josta käy ilmi, että tekstissä etsitään työntekijää. Jakson tunnusmerkkisiä verbejä ovat hakea ja etsiä, joiden seuralaisina esiintyvät hakija/etsijä, haettava/etsittävä sekä haun/etsinnän kohde. Rekrytoiva yritys viittaa useimmiten itseensä monikon 1. persoonalla. Se toimii ilmoitustekstissä kutsuna potentiaaliselle hakijalle liittyä meisyyteen. Ilmoitustekstissä rekrytoiva yritys määritellään tavallisesti me-ryhmäksi, joka voi olla joko houku-tella potentiaalista hakijaa liittymään siihen tai sulkee hänet me-ryhmän ulkopuolelle. Meisyyteen liitetään ominaisuuksia, joiden tulee olla mahdollisimman houkuttelevia, jotta potentiaalinen hakija hakee avoinna olevaa paikkaa. Tyypillisiä aineis-ton meisyyteen liitettäviä asioita ovat hyvä työyhteisö, jonka yhteydessä mainitaan monesti tavalla tai toisella huumori, mata-la organisaatio, vähäinen hierarkia sekä byrokratia. Viimeisten kautta potentiaaliselle hakijalle tarjotaan vapautta ja tilaa. Potentiaalisen hakijaan viitataan tavallisesti sinuttelemalla. Sinuttelulla luodaan läheisempää suhdetta rekrytoivan yrityksen ja potentiaalisen hakijan välillä. Yhtenä aineiston piirteenä mainitsen lopuksi miesviitteisyyden, joka käy ilmi eri osissa tekstejä. Aineiston ilmoitusten kuvi-tuskuvissa esiintyy miehiä. Myös teksteissä mainitut yrityksissä työskentelevät esimerkkihenkilöt ovat miehiä. Ilmoitustekstin implisiittisissä odotuksissa viitataan miessukupuoleen. Yhteensä aineistossa viitataan miessukupuoleen 17 ja naissukupuo-leen yhden kerran.
  • Wasenius, Anna-Maria (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielma tarkastelee vakavan ja valtavirtaisen uutismedian ääntä verkkoympäristössä. Se analysoi kielen kautta maailmankuvaa ja vuorovaikutusta, jota uutisotsikot verkossa rakentavat ja valottaa näin verkkoa julkaisuympäristönä. Tutkielma myös peilaa tätä näkymää uutistoiminnan perinteisiin tehtäviin ja median asemaan nyky-yhteiskunnassa. Työn tavoitteena on nostaa esiin valtamedian arkinen, vaikeammin kuultava ääni ja sen kautta tarjota näkökulmia verkkokulttuuria koskevaan keskusteluun sekä lisätä verkonkäyttäjän ja lukijan tulkinnallista resurssia. Tutkielma on laadullinen, kielellinen analyysi, jossa tarkastellaan Helsingin Sanomien painettuja uutisotsikoita ja verkkouutisten otsikoita. Teoreettisena viitekehyksenä on kielitieteeseen vakiintunut funktionaalinen kielikäsitys, jonka mukaan kieli rakentaa maailmaa ja maailma puolestaan kieltä. Menetelmänä on M. A. K. Hallidayn systeemis-funktionaalisen kieliteorian metafunktioanalyysi, jonka kautta kielenkäyttöä eli uutisotsikoita tarkastellaan kielen kaikilla tasoilla, tekstuaalisesti, interpersoonaisesti ja ideationaalisesti. Tutkielman aineistona on yhteensä 84 Helsingin Sanomissa julkaistua painettua uutisotsikkoa ja verkkouutisen otsikkoa. Otsikot muodostavat 42 paria, sillä jokaisesta uutisesta on aineistoon määrätyin ehdoin kerätty painettu otsikko ja verkko-otsikko. Otsikkoparin otsikoiden takana on yhdenmukainen leipäteksti. Tutkielmassa 42 uutisen otsikot asetetaan rinnan ja tarkastelua ohjaa otsikoiden välinen eroavaisuus. Metafunktioanalyysin hengessä otsikkopareja tarkastellaan tekstuaalisena pintana, sosiaalisena toimintana ja maailmankuvan rakentajana. Analyysi osoittaa, että painetun uutisotsikon ja verkkouutisen otsikon välillä on merkittäviä eroja. Lyhyt ja tiivis painettu uutisotsikko sisältää täsmällisesti olennaisen ja painottaa yhteiskunnallista näkökulmaa, mutta on autoritäärisempi ja etäisempi kuin verkko-otsikko. Verkkouutisen otsikko on pitkä, mutta runsaassa ilmaisussaan painettua otsikkoa aukkoisempi. Verkko-otsikon näkökulma on yksityinen, affektinen ja painettua lehteä tasavertaisempi. Verkon huomiotalouden arvot, kuten negatiivisuus ja tunnepitoisuus, näyttäytyvät verkkouutisten otsikoissa. Verkkouutisen otsikkoon piirtyy draaman kaari, jonka komplikaationa esiintyy vastakkainasettelu – kontrastointi, joka toisinaan kätkeytyy ajatusviivaan. Painettujen uutisotsikoiden ja verkkouutisten otsikoiden väliset erot heijastavat julkaisuympäristöjen välistä eroa. Erot eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan niihin liittyy liikkumavaraa. Tutkielma herättää pohtimaan julkaisuympäristöjen tarjoamia mahdollisuuksia ja vakavan valtamedian kielellisiä valintoja näissä puitteissa.