Browsing by Subject "systemaattinen analyysi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Hyytinen, Heidi (Helsingfors universitet, 2010)
    The aim of this study is to explore by systematic textual analysis the crucial conceptions of constructive alignment and to reconstruct the concept of constructive alignment and examine the relation between conceptual relationships in John Biggs's texts. In this study, I have also analyzed the presuppositions of the concept of constructive alignment and its possible implications. The research material includes Biggs's (1996b; 2003) article entitled Enhancing Teaching through Constructive Alignment and book entitled Teaching for Quality Learning at University. The primary purpose of the systematic textual analysis is to reconstruct concepts and gain access to a new or more profound understanding of the concepts. The main purpose of the constructive alignment is to design a teaching system that supports and encourages students to adopt a deep approach learning. At the center of the constructive alignment are two concepts: constructivism in learning and alignment in teaching. A tension was detected between these concepts. Biggs assumes that students' learning activities are primed by the teaching. Because of this it is not important what the teacher does. At the same time he emphasizes that teaching interacts with learning. The teacher's task is to support student's appropriate learning activities. On the basis of the analysis, I conclude these conceptions are not mutually exclusive. Interaction between teaching and learning has an effect on student's learning activities. The most essential benefit of the model of constructive alignment is that Biggs brings together and considers teaching at the same level with learning. A weakness of Biggs's model relates to the theoretical basis and positions of the concept of constructive alignment. There are some conflicts between conceptions of epistemology in Biggs's texts. In addition, Biggs writes about constructivism also as conceptions of epistemology, but doesn't consider implications of that position or what follows or doesn't follow from that commitment. On the basis of the analysis, I suggest that constructivism refers in Biggs's texts rather to constructivism in learning than philosophical constructivism. In light of this study, constructive alignment doesn't lead to philosophical constructivism. That's why constructive alignment stays out of idealism. Biggs's way of thinking about teachers possibility to confronting students' misconceptions and evaluate and assess students' constructions support a realist purpose in terms of philosophical stance. Realism does not drift toward general problems of relativism, like lack of criteria for assessing or evaluate these constructions.
  • Ruotsalainen, Matleena (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten lukion evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjat kuvaavat kristillistä lähetystyötä. Lähetystyö on aiheuttanut viime aikoina keskustelua, ja on pohdittu millä tavalla lähetystyötä voidaan nykyaikaisessa maailmassa tehdä. Ylioppilaskirjoituksissa oli keväällä 2014 tehtävänä arvioida Rebekka Naatuksen (2013) kolumnia Kotimaa-lehdestä, jossa esitettiin evankelioivan lähetystyön lopettamista. Oppikirjojen on tutkittu määrittävän suomalaisissa kouluissa merkittävästi sitä, mitä tunneilla opetetaan. Oppikirjat ovat myös tutkimusten mukaan luomassa todellisuutta aiheista, joista ne antavat tietoa. Oppikirjoihin kootut tekstit vaikuttavat siihen näkemykseen, mikä opiskelijoille esimerkiksi lähetystyöstä muotoutuu. Tutkimustehtävänä on tässä tutkimuksessa selvittää, miten lukion evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjat kuvaavat kristillistä lähetystyötä. ja tarkentavina tutkimuskysymyksinä ovat seuraavat: 1. Mitkä aiheet painottuvat oppikirjoissa lähetystyön historiasta? 2. Millaista lähetysteologiaa oppikirjat sisältävät? 3. Miten oppikirjat kuvaavat nykyaikaista lähetystyötä? Tutkimus on toteutettu systemaattisen analyysin tutkimusmenetelmällä. Systemaattisessa analyysissa käytetään Jari Jolkkosen (2007) nelitasoista analyysia. Tutkielmassa luodaan kuvaileva yleiskatsaus kaikkiin nykyisen lukion opetussuunnitelman perusteiden 2003 jälkeen ilmestyneisiin lukion evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjoihin. Tarkassa analyysissä on kaksi kirjasarjaa: Theo ja Uusi Arkki.
  • Härkönen, Pia (Helsingin yliopisto, 2017)
    Goals. The intention of my research was to analyze and increase understanding of the well-being theory by PhD Martin Seligman. Seligman is one of the leading characters and contributors of positive psychology and his theories and insights are widely cited among the researches and articles discussing positive psychology. Positive psychology has raised a lot of attention as a novel field of research and it is reasonable to take an analytical review at the theoretical elements it is built on. Hence the aim of this research is to further analyze the content and foundation of Martin Seligman's theory. Methods. My research was theoretical-conceptual in nature and the chosen research method was systematic analysis. Systematic analysis enables theoretical investigation and interpretation of the literary material. The aim is to get a deeper understanding of the research object through clarification and reconstructuring of the logical entity of the theory. The object of research and primary research material of this study was Martin Seligman's publication Flourish, A Visionary new understanding of happiness and well-being (2011). The analysis focuses on clarifying Seligman's well-being theory. The most essential concepts, their relations and theoretical coherence are examined in the study together with Seligman's argumentation. Results and conclusions. As the result of my research I will represent a reconstruction of the well-being theory based on the conducted analysis. The reconstruction describes the essential concepts of the theory together with their relations. The results of the research also indicate, that even though Seligman's theory contains a new and interesting conceptual point of view for observing positive psychology and well-being, it also contains some incoherence and even faults. These shortages weaken the credibility and reliability of the theory. Firstly, the theory's essential concept "flourishing" has not been defined explicitly. Secondly, Seligman indicates two separate roles for flourishing, which seems incoherent. Thirdly, Seligman describes his theory as descriptive although it seems to be normative. Consequently, it seems uncertain whether Seligman is aiming at a neutral description of decisions leading to well-being or giving recommendations of what people should choose for being well. The fourth problem is how Seligman argues the comprehensiveness of the well-being theory by comparing it to his preceding Authentic happiness -theory (2004). This comparison of the two theories seems however bias. The fifth problem in the theory is how Seligman describes whether the engagement-element can be evaluated only subjectively or both subjectively and objectively. As a conclusion, it may be stated that Seligman's theory should be further critically analyzed and developed to enable its utilization as the foundation for positive psychology.
  • Kontulainen, Matias (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmani keskittyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon ekumeenisiin oppineuvotteluihin Joensuussa 7.–8. helmikuuta vuonna 2007. Kirkkojen muodostamat valtuuskunnat pitivät esitelmiä kukin kahdesta aiheesta: ensimmäinen aihe liittyy pyhitykseen ja kilvoitukseen, toinen käsittelee väkivaltaa lähisuhteissa. Esitelmiä on tällöin yhteensä neljä. Tutkimuskysymys on moniosainen: miten esitelmäaiheet ilmentävät kunkin valtuuskunnan tunnustuksia ja mitkä ovat niiden erityispiirteitä? Mistä asioista kirkot ovat samaa tai eri mieltä aihekohtaisesti? Löytyykö pyhitykseen, kilvoitukseen ja lähisuhdeväkivaltaan jotain yhteisiä näkökulmia? Pääasiallisena tarkoituksena on kuitenkin löytää yhteneviä näkökulmia esitelmäaiheiden välillä. Tuloksen löytämisessä käytän apuna sekundaarista lähdeaineistoa, jotka on valittu täydentämään esitelmien näkökulmaa. Tutkimusmetodina käytän systemaattista analyysia. Koska ekumenia perustuu kirkkokuntien väliselle vuoropuhelulle, esitelmien vertailu on luonnollinen tapa tehdä tätä tutkimusta. Pyhityksen ja kilvoituksen osalta valtuuskuntien väliltä löytyy käsitteellisiä eroja: luterilainen osapuoli puhuu Pyhästä Hengestä pyhittäjänä, kun taas ortodoksinen osapuoli näkee sen toteutuvan Jumalan luomattomista energioista. Luterilainen osapuoli puhuu ihmisestä sekä syntisenä että vanhurskaana, ortodoksinen osapuoli ihmisen täydellistymisestä. Kummallakin on yhteisenä näkökulmana pyhittyminen Kristuksessa. Kilvoituskäytännöt ovat erilaisia, mutta molemmissa esitelmissä puhutaan arkielämän pyhyydestä. Väkivallan suhteen osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että kirkkojen tulisi puuttua ongelmaan niin perheiden kuin hengellisen yhteisön osalta. Luterilainen osapuoli korosti teologisen opettamisen merkitystä, kun taas ortodoksisessa puolessa keskityttiin enemmän käytännön asioihin. Molemmissa puhuttiin Kristuksen esimerkistä väkivaltaan puuttumisena. Väkivallan ehkäisyssä pyhityksen ja kilvoituksen voi nähdä ihmisenä muuttumisena ja väkivallan pitämisenä syntinä, sillä pyhityksessä ja kilvoituksessa on tarkoitus päästä eroon synneistä ja tavoitella yhteyttä Jumalassa. Aiheiden vertailu antaa kirkoille työkaluja puuttua väkivallan ongelmaan siten, että väkivallan tekijää vaaditaan kantamaan vastuunsa. Myös arkielämän pitäminen pyhänä on tärkeä osa rauhanomaisen perhe-elämän säilyttämisessä. Tässä tutkielmassa on esitelmäaiheiden osalta sekä teologinen että sosiaalieettinen näkökulma.