Browsing by Subject "taideteos"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Kumpulainen, Saara (Helsingfors universitet, 2012)
    The purpose of the study was to research miniature textiles as to their history and development as art objects. The study of history focused on the definition of miniature textile, explanation of the phenomenon, and nature of the exhibitions. The data consisted of documents from the London exhibitions of 1974, 1976, 1978 and 1980, and from the Finnish exhibitions of 1984, 1986, 1989 and 2006. The documents were exhibition catalogs, press releases, and articles. The study of miniature textiles as art objects concentrated on the change of their technical and representational characteristics. The researcher documented 99 works of art shown at the Eighth International Baltic Mini Textile Triennial in Gdynia, in August 2010. They were compared with the miniature textiles as documented by the catalog of the First international exhibition of miniature textiles in London, in 1974. The only previous Finnish study on miniature textiles is a thesis written at the University of Art and Design, in 1985. The study follows the strategy of a historical case study. In the analysis, two different methodical approaches were used. Discourse analysis was applied to the study of written documents, while content analysis and typological analysis were used to study pictorial material. ATLAS.ti.6.1 was used as a software tool. The study showed that the definition of miniature textile was very similar in the London and Finnish data, although there were some differences of emphasis. A miniature textile is an object of textile art that can be made of any material with any technique and does not exceed 20 cm by 20 cm by 20 cm in size. The small amount of resources required to make a miniature textile has liberated the artist to experiment with something new, and that is seen to explain the strength of the phenomenon. Low transport costs have helped to arrange international exhibitions. The data revealed a conflict in the question if a miniature textile could be a scale model or not. There were altogether 221 participants in the London exhibitions and 87 in the Finnish exhibitions. In both series of exhibitions, there were persons who were both artists and jury members in the same year. According to the typological criteria developed in the study, there were 14 different types of miniature textile in the Gdynia exhibition. The scope of techniques and materials was larger than in the first London exhibition. The study showed that miniature textiles reflected trends in contemporary textile art.
  • Korhonen, Suvi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Taideteoksen alkuperä -esseessään saksalaisfilosofi Martin Heidegger (1889–1976) kysyy, onko taide vielä totuuden tapahtumisen tapa, joka on historiallisen olemassaolon tapamme kannalta ratkaiseva. Tämän työn tarkoituksena on avata uudelleen tämä Heideggerin kysymys. Onko meillä taidetta myös muussa kuin kulttuuristen hyödykkeiden mielessä? Mitä merkitystä taiteella on? Työ keskittyy niihin teksteihin, joissa Heidegger selvittelee välejään platonistisen estetiikan kanssa. Heideggerin mukaan platonistinen käsityöläisontologia on juurruttanut estetiikkaan käsityksen taiteesta representatiivisena esittämisenä, joka sisältää oletuksen olioiden esitettävyydestä, niiden pysyvästä läsnäolosta subjektille. Estetiikan Heidegger tulkitseekin subjektivismin oireeksi ja hylkää siksi vakiintuneet käsitykset taiteen tehtävästä: taiteen tehtävä ei hänelle ole tuottaa esteettisiä elämyksiä, ei ilmaista subjektin tuntoja tai arvostuksia eikä myöskään kuvata todellisuutta sen jäljentämisen mielessä. Taideteos-esseen kantava ajatus on, että taiteen alkuperä ei ole ihminen, vaan esiin tuleminen, jolle tekeminen ikään kuin vain tarjoaa kanavan. Näin taiteen voi nähdä avaimena ontologiseen reseptiivisyyteen, kokemukseen olevasta merkityksellisyydeltään rikkaampana kuin mikään mielle siitä. Heidegger olettaa, että teoksen totuus on mahdollista jakaa, ja kirjoittaa, ettei teos eristä ihmisiä elämyksiin vaan siirtää heidät teoksessa tapahtuvaan totuuteen. Työn keskeinen tavoite onkin selvittää sitä kriittistä keskustelua, jota Heideggerin oletuksesta taiteen jaettavuudesta on käyty. Kriitikoista Philippe Lacoue-Labarthe ja Jean-Luc Nancy nostavat esiin jakamisen ja sitä kautta myös esittämisen teoksen avaaman mielekkyyden muodostumisen ehtona. Tästä Heideggerin kriitikoiden avaamasta näkökulmasta, taiteen tehtävästä tai tarkoituksesta on mielekästä puhua jonakin, joka siirtää meidät teoreettisen ajattelun alueelta käytännölliselle, toiminnan ehdot asettavalle alueelle. Heideggerin hahmottelema siirtymä sellaiseen taidetta koskevaan ajatteluun, jonka lähtökohta on taiteen tapahtuminen, kääntääkin ympäri myös kysymyksen taiteen tehtävästä. Kysymys meidän taiteelle asettamastamme tehtävästä kääntyy tehtäväksi, jonka taide asettaa meille.