Browsing by Subject "taiteet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-12 of 12
  • Westerlund, Heidi; Lehikoinen, Kai; Anttila, Eeva; Houni, Pia; Karttunen, Sari; Väkevä, Lauri; Furu, Patrick; Heimonen, Marja; Jansson, Satu-Mari; Juntunen, Marja-Leena; Kantonen, Lea; Laes, Tuulikki; Laitinen, Liisa; Laukkanen, Anu; Pässilä, Anne (2016)
    Kokos
    Tämä raportti käsittelee Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman The Arts as Public Service: Strategic Steps towards Equality (ArtsEqual) -tutkimushankkeen taustaa ja perusteita erityisesti kansainvälisestä näkökulmasta. Miksi ArtsEqual-hanketta tarvitaan Suomessa? Mitä perusteita on esitetty kansainvälisissä poliittisissa ja hallinnollisissa toimenpidesuosituksissa ja tutkimuskirjallisuudessa? Hankkeessa kysymme: Voisiko taiteen ymmärtää laajemmin julkisena palveluna, jossa tasa-arvo on lähtökohtana? Mitkä mekanismit luovat epätasa-arvoa taiteen ja taidekasvatuksen palveluissa? Millaisia taiteen ja taidekasvatuksen palveluja suomalaisen yhteiskunnan tulisi kehittää tasa-arvon, osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi?
  • Poutanen, Panu (2015)
    Mielen voima on pohdintaa oppimistani asioista näyttelijäntyössä. Tässä lopputyössä käsitellään näyttelijäntyön osa-alueita minua kiinnostavista näkökulmista. Näyttelijäntyötä on vaikea tarkastella yleisessä kontekstissa, koska sen toimenkuvia on niin monia. Siksi olen rajannut aihettani. Lähestyn näyttelemistä siitä näkökulmasta, että näyttelijän täytyy olla mieleltään voimakas ja keskityn selittämään mitä se tarkoittaa. Mitä tarkoittaa itsensä tunteminen? Kuinka voin harjoittaa mieltäni? Mitkä asiat psykofyysiseen kokonaisuutemme vaikuttavat? Millainen olisi täydellinen näyttelijä? Täydennän pohdintoja esimerkeillä omista kokemuksistani. Viittaan myös kirjallisiin lähteisiin etsiessäni tukea ajatuksilleni. Mukana on myös monia sitaatteja eri taiteilijoilta, jotka ovat opiskeluni aikana tulleet vastaan. Näyttelijä on ainutlaatuinen yksilö, inhimillinen olento. Olemme eläimiä. Ihmisillä on tiettyjä perustarpeita, joiden tyydyttämiseksi toimimme. Näyttelijä on ihminen siinä missä kaikki muutkin, ja siten myös hänen tarpeensa ja pelkonsa. Omien pelkojen, tarpeiden, vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen niiden käsitteleminen on mielestäni olennaista itsensä valjastamiseksi näyttämötaiteen palvelukseen. Näyttelijä ei voi tehokkaasti kehittyä jos ei tiedä mihin tähdätä. Täydellinen näyttelijä olisi huippuunsa hiottu psykofyysinen kokonaisuus, ei kuitenkaan täysin virheetön, mutta tiedostava. Lähestyn näyttelijän tehtävää paljon myös työryhmän jäsenen näkökulmasta: Milloin työskentely on tarkoituksenmukaista ja tehokasta ja milloin siinä on ongelmia? Miten näyttelijän täytyy toimia, jotta yhteistyö muun työryhmän kanssa toimii. Millaista problematiikkaa työtilanteisiin voi ilmetä? Miten näitä ongelmia voi ratkaista? Näyttelijän täytyy ymmärtää roolinsa. Aihetta lähestytään myös velvollisuuden näkökulmasta. Näyttelijällä on mielestäni myös vastuu joka ilmenee muun muassa korkeasta työmoraalista ja taiteen laadun vaatimuksesta. Mielen voimassa kerrotaan mitä se kirjoittajalleen tarkoittaa. Miksi teatteria tullaan katsomaan ja mikä on näyttelijän tehtävä siinä? Mitä tarkoittaa näyttämön vapaus? Mitä tarkoittaa mielen vapaus? Lopuksi kerron omasta tunnetyöskentelystäni esimerkkien valottamana. Lähdekirjallisuudesta löytyy mm. seuraavia näyttelijäntyötä käsitteleviä kirjoja Susan Sontagin Lihan estetiikka David Mametin Tosi ja epätosi Jerzy Grotowskin Kohti köyhää teatteria Vsevolod Meyerholdin Teatterin lokakuu
  • Jansson, Satu-Mari (2014)
    Kokos
    Tässä kirjallisuuskatsauksessa käydään tiivistetysti läpi taiteen ja kulttuurin vaikutustutkimuksen tulokulmia, teorioita, metodologioita ja kritiikkiä sekä taiteen tulevaisuuden tutkimukseen liittyviä näkökulmia. Kirjallisuuskatsauksessa pyritään luokittelemaan vaikuttavuustutkimuksia ja kuvaamaan, mitä on tutkittu ja miten tutkimusta on rajattu, millaisilla menetelmillä vaikutuksia on analysoitu, ja arvioitu ja mitä indikaattoreita on käytetty, millaisia tuloksia on saatu aikaiseksi. Lisäksi siinä pyritään esittämään arvio tulosten luotettavuudesta ja tiedon yleistettävyydestä.
  • Anttila, Eeva (Taylor & Francis, 2018)
    Research in Dance Education
    The results of the 2016 British referendum on membership of the European Union and the presidential election in the United States of America initiated political changes that will arguably have resounding impacts, within and beyond the UK and the US for years to come. Much of the rhetoric accompanying these political victories appears to confront humanist ideals associated with inclusion, rationalism and transnational exchange. This article argues that these seismic political events in Europe and America will have an international impact on policies, practices and pedagogies associated with dance education, inevitably challenging those who seek to broaden meanings of socially, culturally, economically and politically inclusive arts education. We have gathered the queries of leading dance education researchers from around the world, to better understand how these political shifts are perceived, who feels they may be affected, how they feel it may affect them, and how research into dance education may respond to, and address, these effects. In doing so, we hope to provide a global snapshot of concerns felt by dance education academics in the aftermath of the 2016 British referendum and US Presidential election, and a research framework for investigating the implications of these events on dance education.
  • Miettinen, Jukka O.; Enckell, Martin (2016)
    Teatterikorkeakoulun julkaisusarja
    Detta undervisningsmaterial är sammanställt för Teaterhögskolan och hör ihop med den tiodelade föreläsningsserien "Rummet, bilden, ideernas värld". Föreläsningsserien riktar sig främst till dem som studerar teater och dans. Därför inkluderar dessa föreläsningar i konsthistoria (framförallt i arkitektur och bildkonst) även hänvisningar till teater, dans och opera. Min strävan är att visa hur de olika konstområdena präglats av respektive tidsperioders politiska, religiösa och filosofiska ideströmningar. Materialet presenterar huvuddragen i konsthistorien fram till slutet av 1800-talet.
  • Ansio, Heli (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämä etnografinen tutkimus käsittelee kahdessa pääkaupunkiseudun evankelis-luterilaisessa seurakunnassa toteutettua ryhmämuotoista taidetoimintaa. Tutkimistani ryhmistä yksi edusti kuvataidetta ja kaksi tanssia. Tutkielmassa selvitetään osallistuvan havainnoinnin ja teemahaastattelun (N=18) menetelmin, millaista seurakunnan taidetoiminta on ja mitä taidetoiminta merkitsee osallistujille, ryhmien ohjaajille ja seurakuntien kirkkoherroille. Tutkielman lähtökohtina ovat kirkon yhteiskunnallisen aseman muuttuminen ja henkisyyden uusien muotojen nousu sekä osallistavan ja yhteisöllisen taiteen ja taidelähtöisten menetelmien levittäytyminen uusille yhteiskunnan sektoreille. Näitä ilmiöitä yhdistää hyvinvoinnin teema: kirkon asema hyvinvoinnin tukijana ja taiteen hyvinvointivaikutuksia koskeva tutkimuskeskustelu. Tutkielma osoittaa, että seurakuntien taideryhmissä käyvät enimmäkseen naiset. Taideryhmät tavoittavat niin seurakunta-aktiiveja kuin löyhemmin kirkkoon sitoutuneita jäseniä, myös uskonnottomia. Tärkeää osallistujille on, että toiminta on edullista tai maksutonta ja lähellä kotia. Seurakunnissa taidetoiminta sijoittuu usein lapsityön ja diakonian työaloille. Tutkituissa ryhmissä ohjaajina toimivat taidekentän ja kirkon välissä tasapainottelevat taideammattilaiset. Toiminnan järjestämisen perusteluita ovat muun muassa sosiaalisuuden tukeminen ja uusien asioiden kokeileminen seurakuntatyössä. Taidetoiminnan mielletään edustavan uudistusmielisyyttä ja ihmisten arjessa mukana olemista. Taideryhmien toiminta on tulosten mukaan avointa sekä uskonnollisille merkityksille että sekulaarille taideharrastukselle. Osallistujat etsivät ryhmistä mielekästä taideharrastusta mutta myös itsen kehittämistä, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Monille osallistujille näillä on myös henkisiä tai uskonnollisia ulottuvuuksia. Tutkimus osoittaa, että taiteen ja hyvinvoinnin suhdetta tutkittaessa on hyvä huomioida myös spiritualiteetin merkitys.
  • Lehikoinen, Kai; Vanhanen, Elise (2017)
    Kokos
  • Lehikoinen, Kai; Pässilä, Anne; Martin, Mari; Pulkki, Maiju (2016)
    Kokos
  • Pohjanpää, Lauri (Helsingin yliopisto, 2008)
    Verkkari 2008 (4-5)
  • Miettinen, Jukka O. (2016)
    Teatterikorkeakoulun julkaisusarja
    Tämä oppimateriaali on tarkoitettu Teatterikorkeakoulun "Tila, kuva, aatteet" -luentosarjan oheismateriaaliksi. Kymmenestä luentokokonaisuudesta rakentuva sarja on suunniteltu nimenomaan teatterin ja tanssin opiskelijoille. Siksi varsinaisissa luennoissa taidehistorian (arkkitehtuuri ja kuvataiteet) lisäksi mukana on myös viittauksia teatterin, tanssin ja oopperan ilmiöihin. Pyrkimyksenä on sitoa nämä taiteen alat niihin aatteisiin, niin poliittisiin, uskonnollisiin kuin filosofisiin, jotka ovat eri aikakausina taiteita olennaisesti muokanneet. Tämä verkkomateriaali tarjoaa rungoksi taidehistorian pääpiirteet 1800-luvun loppuun saakka.
  • Kuikka, Markus (Taideyliopisto, 2013)