Tutkielman aiheena on talkootyön merkitys Ecuadorin vuoristoalueen kichwoille. Tutkielma perustuu seitsemän kuukauden mittaiseen antropologiseen kenttätyöhön Ecuadorissa Cayamben ja Quiton alueella syyskuusta 2002 huhtikuuhun 2003 sekä aihetta koskevaan kirjallisuuteen. Kenttätyöaineisto koostuu nauhoitetuista haastatteluista, kenttämuistiinpanoista, lasten piirroksista ja sanomalehtileikkeistä. Tutkielma pyrkii selvittämään, mikä sija perinteisellä minga-talkootyöllä on nykypäivänä kichwa-kulttuurissa ja Ecuadorin monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Minga on kichwoille merkittävä historiallinen järjestelmä, jolla on voimakas symbolinen ja identiteettiä vahvistava merkitys. Viime aikoina minga on levinnyt kichwa-kulttuurista Ecuadorin mestitsiväestön pariin ja samalla maaseudulta kaupunkeihin. Mingan historiallinen tausta on kaksijakoinen: toisaalta minga esiintyy kichwoiden historiallisuuden ja etnisen identiteetin tukipylväänä, toisaalta siirtomaa-ajoista lähtien espanjalaiset ja myöhemmin mestitsiyhteiskunta ovat käyttäneet minga-talkootyötä välineenä alkuperäisväestön taloudellisessa hyväksikäytössä. Tutkielman päätavoite on selvittää, miten minga rakentuu kichwa-yhteisön ja sitä ympäröivän mestitsi-yhteiskunnan muodostamassa viitekehyksessä sekä miten se järjestelmänä asettuu markkinatalouden rinnalle. Minga on paitsi taloudellinen, myös sosiaalinen, poliittinen ja uskonnollinen järjestelmä. Se perustuu resiprookkisen vaihtoon ja sillä on kichwa-yhteisössä merkittävä rooli sosiaalisten suhteiden uusintamisessa ja yhteisön talouden kulmakivenä. Laajentuessaan osaksi mestitsiyhteiskunnan käytänteitä mingan roolit ovat muuttuneet: sosiaalinen merkitys on heikentynyt ja antanut sijaa voimakkaammalle poliittiselle painotukselle. Työssä tarkastellaan mingan eri aspekteja ja niiden suhdetta kichwa-kulttuuriin ja laajempaan ecuadorilaiseen yhteiskuntaan. Minga nähdään Ecuadorissa usein markkinatalouden vastapoolina. Tutkielma pyrkii osoittamaan, etteivät länsimainen kulutuskeskeinen kapitalismi ja kichwoiden talkootyöhön sekä sukulaisuuteen perustuva talous nykypäivänä enää asetu toistensa vastakohdiksi, vaan ne voivat toimia saman kokonaisuuden komplementaarisina osina muodostaen yhdessä leimallisesti ecuadorilaisen järjestelmän. Kuitenkin niin kauan, kun minga ymmärretään markkinatalouden luomassa viitekehyksessä ymmärtämättä siihen sisältyvää resiprookkisen vaihdon periaatetta, ei järjestelmien komplementaarisuus toteudu tasa-arvoisesti, mikä mahdollistaa minga-työn hyväksikäytön. Kichwat ovat omaksuneet mestitsi-kulttuurista omaan kulttuuriinsa ja tarkoitusperiinsä sopivia elementtejä, kuten rahatalouden ja puhtaasti kaupalliset suhteet, ja samoin mestitsiyhteiskunta on herännyt valjastamaan nationalistisiin pyrkimyksiinsä kichwoiden symboleita kuten mingaa ja yhteisöllisyyttä. Kichwoiden osallistuminen markkinatalouteen on osaltaan mahdollistanut elämisen kulttuurin perinteisten tapojen ja elinkeinojen mukaisesti. Kaupallisessa toiminnassa saaduilla rahoilla ostetaan viljelymaata sekä ylläpidetään vahvaa kichwa-kulttuuria ja identiteettiä. Tutkielmassa esitetään, että vaikka minga järjestelmänä on käymässä läpi suuria muutoksia, vastoin useimpien tutkijoiden arvioita se ei ole katomassa tai menettämässä merkitystään. Vaikka konkreettinen talkootyö on kaupungistumisen ja viljelymaiden pilkkoutumisen seurauksena hieman vähentynyt, on mingan symbolinen merkitys kasvanut ja laajentunut paitsi kichwa-yhteisössä, myös maan mestitsiväestön parissa.