Browsing by Subject "taloudellinen integraatio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Koivistoinen, Sari (2006)
    This thesis concentrates on a concept of convergence, and thus it examines whether reduction of disparities between poor and rich countries is taking place and what are the most important factors contributing to such process. The main focus is on a group of more homogenous countries, namely the countries of the European Union due to its ongoing process of convergence and enlargement. Besides the theoretical analysis on convergence, some empirical evidence and analysis of whether trade liberalization has enhanced the convergence process is presented. The thesis discusses the enlargement of the EU and its effects on convergence, but also the history of convergence within the European countries. Sigma-convergence within the enlarged EU area has taken place during the examination period of 1993-2004, and therefore income disparities between countries appear to be declining. When analysing beta-convergence during the period, a negative relationship between the initial level of GDP per capita and its average growth rate can be found. As predicted by the neoclassical theory of convergence, the EU-10 countries are among the initially poorest and fastest growing countries, and the EU-15 countries have a slower growth rate. According to the estimation, the countries of the European Union converge in an absolute sense at a speed of 2.1 % per year. The results indicate that the expected duration of the convergence process must be measured in decades. When examining the relationship between sigma-convergence and economic integration, the liberalisation of trade was found to have an impact on convergence within the EEC. Also among the EU-15 is found evidence for that mutual trade is rather good indicator of sigma-convergence. As for the new member states of the EU, there is a positive relationship between the volume of trade and the degree of openness. Trade between the EU-25 countries has accelerated, which exhibits a propensity towards convergence. The most important references used are Barro, Robert J. and Sala-I-Martin, Xavier (1995), Sala-I-Martin, Xavier (1996) and Kaitila, Ville (2004) for the concept of convergence, Economic and Social Data Service dataset for empirical evidence, and Ben-David, Dan and Kimhi, Ayal (2004) for the relationship between trade and convergence.
  • Vidberg, Karolina (Helsingfors universitet, 2011)
    Jag granskar i min avhandling pro gradu den ekonomiska krisen i Grekland som kulminerade under våren 2010 när Grekland vände sig tili de övriga medlemsländerna i Ekonomiska och monetära Unionen (EMU) med en förfrågan om ekonomisk hjälp i form av län. Syftet med avhandlingen är att undersöka hur de övriga EMU-medlemmarna fattade sitt beslut om att ekonomiskt stöda Grekland efter att landets kreditvärdighet sänkts av de internationella kreditvärderingsinstituten. Jag granskar Greklandskrisen och dess utveckling, de lösningar som man gick in för inom ramen för valutaunionen, hur besluten om stödpaketet fattades och vilka faktorer som påverkade besluten. Jag tar avstamp i Optimum Currency Area-teorin (OCA-teorin) och teorier om europeisk ekonomisk integration. Dessutom för jag en diskussion kring solidariteten mellan EU-länderna, som också använts som argument för stödpaketet tili Grekland. Jag klassificerar euroländerna utgående för hur det nationella beslutet om Greklandspaketet fattats och gör därefter en agglomerativ klusteranalys, med ambitionen att förklara vilka faktorer som påverkat besluten. Syftet med klusteranalysen är att klargöra huruvida politiska faktorer, som härrör sig till regeringen och dess sammansättning, eller ekonomiska faktorer, som belyser statsfinansernas tillstånd, bäst förklarar hur ett land fattat sitt beslut. Resultatet visar att de politiska variablerna har påverkat ländernas beslut mer an de ekonomiska, men förklaringsgraden är relativt lag i bägge fallen. Jag för vidare en diskussion om resultatet ur ett OCA-perspektiv, kriterierna för ett optimalt valutaområde samt EMU:s utveckling i dito riktning. Jag avslutar avhandlingen med en diskussion kring EMU:s framtid.
  • Weckström, Ari (2006)
    Eteläinen Afrikka on siirtomaa-ajan jälkeen kärsinyt köyhyydestä, levottomuuksista ja hitaasta taloudellisesta kehityksestä. Osaltaan tämän seurauksena alueen maat ovat muodostaneet eteläisen Afrikan kehitysyhteisön SADC:n, jotta sen jäsenmaat pääsisivät yhteistyössä irti aluetta leimanneesta negatiivisesta kehityksestä. Yhteisön tavoite on kestävästi ja tasapuolisesti kehittää kaikkia alueen maita ja nostaa alueen ihmisten hyvinvointia. SADC pyrkii tavoitteisiinsa erityisesti kahdella tavalla: kehittämällä alueen infrastruktuuria ja syventämällä yhteisön maiden taloudellista yhteistyötä vapaakaupan ja tulliunionin muodossa. Tutkielman tavoitteena on selvittää lisäävätkö toisiaan tukevat taloudellinen integraatio ja infrastruktuurihankkeet jäsenmaiden hyvinvointia SADC:n toivomalla tavalla. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkielman ensimmäinen teorialuku perustuu Bougheasin et al. vuonna 1999 kirjoittamaan artikkeliin "Infrastructure, Transport Costs and Trade" ja se käsittelee infrastruktuurin vaikutusta kahdenvälisen kaupan volyymiin. Teoria osoittaa, että infrastruktuurilla on positiivinen yhteys kaupan volyymin kasvuun. Infrastruktuurihankkeen mielekkyyteen taas vaikuttaa maiden alkupääoma ja maantieteelliset tekijät. Infrastruktuuriin ei välttämättä kannata sijoittaa, jos alkupääomaa on niukasti ja maantieteelliset esteet ovat suuria. Toinen teorialuku perustuu pääosin Venablesin vuonna 2003 kirjoittamaan artikkeliin ”Winners and Losers from Regional Integration Agreements”, joka tarkastelee kehitysmaiden muodostaman tulliunionin hyvinvointivaikutuksia jäsenmailleen suhteellisen edun näkökulmasta. Luvussa osoitetaan, että köyhien maiden tulliunioni laskee köyhimpien jäsenmaiden hyvinvointia samalla kun rikkaampien jäsenmaiden hyvinvointi lisääntyy. Köyhien maiden kannattaakin teorian mukaan luoda tulliunioni mieluummin maailman mittakaavassa rikkaan maan kanssa. SADC:n tavoitteiden tulkinta teorian valossa antaa ymmärtää, että yhteisön kannattaa investoida infrastruktuuriin, huolimatta siitä, että monilla mailla ei luonnollisestikaan ole teorian edellyttämää alkupääomaa. Sijoitus infrastruktuuriin kannattaa, sillä jäsenmaat saavat infrastruktuurihankkeisiin tukea kansainvälisiltä avunantajilta, kuten EU:lta. SADC levittäytyy myös melko yhtenäiselle alueelle, jolloin maantieteelliset tekijät eivät muodosta infrastruktuurihankkeille merkittäviä esteitä. SADC:n tavoite muodostaa alueen kattava tulliunioni ei sen sijaan teorian valossa näyttänyt järkevältä ellei SADC samalla muodosta vapaakauppajärjestelyjä alueen ulkopuolisten, rikkaampien talouksien kanssa. Yhteisön kannattaa siis investoida infrastruktuuriin, mutta sen tulee pitää huolta siitä, ettei se pyri muodostamaan oppikirjamaista tulliunionia, joka teorian mukaan laskee osan maiden hyvinvointia. Jos SADC ei ota integraatioprosessissaan huomioon tulliunionin negatiivisia vaikutuksia osalle jäsenmaista, saattaa koko SADC:n olemassaolo ja sen positiivinen alueellinen vaikutus vaarantua.
  • Heinonen,Hannu (2001)
    The thesis studies the possibilities of regional integration in the Southern African Development Community (SADC). The aim is to view the viability of the integration strategy chosen by SADC. The starting point of the theoretical framework is the traditional theories of economical integration, which do not give much hope for succesful economic integration among developing countries. Certain qualifications have been made to these traditional market integration theories, which would enable their use also in the context of developing countries. Special emphasis is given to an integration strategy called development integration model, because it is the strategy that SADC claims that it is pursuing. The development integration model emphasises the equal distribution of benefits among the members of a regional grouping. This problem can be tackled with so-called corrective mechanisms. Establishment of those mechanisms depend largely on the attitude of member countries, and especially on the leading countries that bear the economical burden of the costs. In the empirical analysis it is seen that the current economical situation and trade patterns in Southern Africa do not favour integration according to the traditional models. Most of the economical benefits will concentrate to South Africa when a SADC free trade area will be formed. At the same time the less-developed members of the region could end up economically even worse-off than at the moment. This problem can be solved only with the corrective mechanisms. The success of establishing the corrective mechanisms and the whole development integration model depends largely on the future role of South Africa. The theoretical material of the work consists mainly of the traditional integration theories, but also of the more recent studies on the regionalization in Southern Africa mainly by Bertil Odèn. The empirical analysis is mainly based on the official statistics of SADC countries, but also on other academic research and official publications of SADC.
  • Einiö, Elias (2003)
    Tutkielmassa tarkastellaan, miten kahden teollisuusmaan välisen kaupan kustannusten lasku vaikuttaa tuotannon allokoitumiseen lopputuotetuotannon ja tuotekehityksen välillä. Keskeisenä kysymyksenä on tuotannon uudelleenallokoitumisen vaikutukset kouluttamattoman ja koulutetun työvoiman kysyntään ja tarjontaan, suhteellisiin palkkoihin ja kouluttamattoman työvoiman kitkatyöttömyyteen. Tarkastelun viitekehyksenä on schumpeterilainen laatutikapuumalli. Mallissa toimialan lopputuotemarkkinoita hallitsee laatujohtaja, joka on patentoinut kehittämansä korkealaatuisimman tuotteen ja joka hinnoittelee laatuedun turvin kilpailijansa ulos markkinoilta. Laatujohtajana ansaitut monopolivoitot kannustavaa yrityksiä tuotekehitykseen, jota lisäämällä todennäköisyys keksiä seuraavan sukupolven laadukkaampi tuote kasvaa. Tullimaksun lasku vähentää ulkomaankaupan kustannuksia ja kasvattaa laatujohtajan voittomarginaalia, jolloin tuotekehityksen odotettu voitto kasvaa. Tämä lisää yritysten kannustinta tehdä tuotekehitys-investointeja, jonka seurauksena resursseja siirtyy lopputuotannosta tuotekehitykseen. Kun tuotekehityksessä käytetään panoksena suhteellisesti runsaammin koulutettua työvoimaa, tuotekehityksen osuuden kasvu lisää koulutetun ja vähentää kouluttamattoman työvoiman suhteellista kysyntää. Tämä kasvattaa koulutettujen suhteellista palkkaa. Tullimaksun laskun kokonaisvaikutuksena kouluttamattomien jakoulutettujen työntekijöiden välinen palkkaero kasvaa. Tuotekehitysinvestointien lisääntyessä uusi tuote keksitään entistä nopeammin ja tuotteiden elinkaari lyhenee. Tämä lisää irtisanomisten tiheyttä. Tällöin kitkatyöttömyvs lisääntyy, kun irtisanottu työntekijä ei löydä uutta työpaikkaa välittömästi. Työssä käytetyt matemaattiset mallit ovat dynaamisia yleisen tasapainon malleja. Kuluttajien kysyntä mallinnetaan dynastisen perheen intertemporaalisena kulutusvalintana. Lopputuotteiden kysyntä-tarjonta-kehikko mallinnetaan laatutikapuu-mallina (Grossman ja Hclpman, 1991, luku 4). Työn keskeisimmät lähteet ovat Dinopolouksen ja Segerstromin (1999b) ja Senerin (2001) artikkelit.
  • Heinonen, Hannu (2001)
    Tutkimuksessa eritellään alueellisen integraation mahdollisuuksia Eteläisen Afrikan kehitys yhteisössä (SADC). Tavoitteena on tarkastella SADC:N valitseman integraatiostrategian kestävyyttä. Teoreettisen viitekehyksen lähtökohtana ovat perinteiset taloudellisen integraation mallit, jotka eivät anna paljoakaan toivoa taloudellisen integraation onnistumisen mahdollisuuksista kehitysmaissa. Näihin perinteisiin malleihin on vuosien varrella tehty tarkennuksia, joiden tarkoituksena on ollut mahdollistaa niiden käyttö myös kehitysmaissa. Tutkimuksessa erityishuomion saa ns. kehitys integraatio malli, jota SADC itse väittää seuraavansa. Tämä malli korostaa integraation taloudellisten etujen tasapuolista jakamista, josta ei useinkaan ole takuita kehitysmaiden keskinäisessä integraatiossa. Tähän ongelmaan voidaan hakea ratkaisua ns. korvaavien mekanismien avulla. Näiden mekanismien perustaminen riippuu kuitenkin suuresti jäsenvaltioiden poliittisesta tahdosta ja erityisesti alueellisesti johtavien maiden asenteesta, jotka joutuvat kantamaan mekanismeihin liittyvän taloudellisen vastuun. Empiirisessä analyysissa havaitaan, että eteläisen Afrikan nykyinen taloudellinen tilanne ja kauppavirrat eivät vaikuta integraatioteorioiden valossa lupaavilta ajatellen vapaakauppaalueen perustamista. Suurin osa integraation hyödyistä tulee keskittymään Etelä-Afrikkaan kun SADC:N vapaakauppa-alue perustetaan. Samanaikaisesti eräät alueen vähemmän kehittyneet valtiot saattavat joutua taloudellisesti jopa heikompaan asemaan kuin nykyisin. Tämä ongelma voidaan ratkaista korvaavien mekanismien avulla. Korjaavien mekanismien perustamisen ja koko kehitys integraatio mallin onnistuminen riippuu kuitenkin pitkälti EteläAfrikan tulevasta alueellisesta roolista. Tutkimuksen teoreettinen aineisto koostuu pääasiassa perinteisistä integraatio teorioista, mutta osittain myöskin uudemmasta eteläisen Afrikan regionalisaatiota käsittelevästä tutkimuksesta, jota on harrastanut ennen kaikkea Bertil 0dèn. Empiirinen analyysi perustuu pitkälti SADC:N virallisiin tilastoihin, mutta osittain myöskin aiempaan akateemiseen tutkimukseen sekä SADC:N virallisiin dokumentteihin.
  • Hovilainen, Susanna (2002)
    Tutkimuksen teemana on Nafta-vapaakauppasopimuksen vaikutus Meksikon ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden kehitykseen. Tutkimuksessa keskitytään analysoimaan Meksikon ja Yhdysvaltojen talouspoliittista kehitystä sekä ennen Nafta-sopimuksen solmimista että sen jälkeen. Asetelmasta tekee mielenkiintoisen tarkastelun kohteena olevien maiden erilaisuus niin taloudellisesti, poliittisesti kuin kulttuurisestikin. Tarkoituksena on selvittää, missä määrin neoliberalistinen talouspolitiikka, ja etenkin Nafta osana sitä, on vaikuttanut Meksikon taloudelliseen ja poliittiseen kehitykseen. Tutkimusongelmaa tarkastellaan pääasiallisesti Meksikon näkökulmasta, mutta analyysiin on otettu mukaan myös Yhdysvallat, koska Meksikon talouspolitiikkaa on mahdotonta arvioida ilman Yhdysvaltojen tilanteen hahmottamista maiden välisen riippuvuussuhteen vuoksi. Sen sijaan Kanadan käsittely on jätetty hyvin marginaaliseksi johtuen Meksikon ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden tiiviimmästä luonteesta verrattuna Meksikon ja Kandan välisiin suhteisiin. Tutkimus selvittää Naftalle asetettuja taloudellisia ja poliittisia odotuksia ja hahmottaa tilannetta Naftan solmimisen jälkeen kummankin maan osalta aina nykyhetkeen saakka. Tutkimuksen teoreettinen perusta muodostuu tutkimusongelmaa jäsentävästä teoreettisesta käsitteistöstä, johon kuuluvat mm. demokratia, globalisaatio, regionalismi, liberalismi ja neoliberalismi. Näkökulma on pääasiallisesti taloudellinen ja keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä on neoliberalismi, jonka pohjalta tutkimuskysymystä tarkastellaan. Neoliberalistinen viitekehys painottaa talouden merkitystä valtioiden välisessä yhteistyössä. Neoliberalistit korostavat kansainvälisten regiimien ja instituutioiden merkitystä maailmanpolitiikassa ja globaaleissa taloussuhteissa. Keskeistä on valtion roolin vähentäminen talouspoliittisessa ohjauksessa. Taloudellisten vaikutusten lisäksi tutkimuksessa keskitytään arvioimaan Meksikon poliittisen avautumisen astetta demokratia-käsitteen määrittelyn kautta. Tutkimuksesta käy ilmi, että Meksikon ja Yhdysvaltojen Naftalle asettamat odotukset ja tavoitteet erosivat huomattavasti toisistaan. Meksikon tavoitteena oli lähinnä maan taloudellisen tilanteen parantaminen ja sen sitominen globaaleihin talousmarkkinoihin, kun taas Yhdysvaltojen motiivit olivat pääasiallisesti poliittiset. Yhdysvallat halusi Naftan kautta varmistaa Meksikon talouskehityksen suunnan jatkuvuuden sitomalla Meksikon talouspoliittiset tavoitteet läheisemmin Yhdysvaltojen tavoitteisiin. Yhdysvallat myös odotti Naftan kautta saavuttettavan talouskasvun vakauttavan Meksikon poliittista järjestelmää. Tutkimuksessa päädytään siihen, että Naftan seurausten määrittely riippuu olennaisesti tarkastelunäkökulman valinnasta. Taloudellisessa mielessä Naftan voidaan sanoa onnistuneen tavoitteissaan kummankin jäsenmaan osalta, mutta sen sijaan sosiaalisten tai poliittisten vaikutusten osalta lopputulos ei ole yhtä myönteinen. Huomionarvoista on myös se, että tutkimuksen perusteella mielipiteet Naftasta jakautuvat hyvin jyrkästi sekä sen kannattajiin että vastustajiin. Naftan jälkeen Meksikon voidaan sanoa tulleen entistä riippuvaisemmaksi sekä globaaleista talousmarkkinoista että Yhdysvalloista, mikä on vähentänyt Meksikon kansallista suvereniteettia. Myös maan sisäisen eriarvoisuuden voidaan todeta kasvaneen. Ylikansallisen eliitin ote Meksikosta on vahvistunut ja sisäpoliittiset ongelmat kärjistyneet mm. köyhyyden lisääntymisenä. Nafta on kuitenkin myös lisännyt Meksikon talouskasvua ja lähentänyt Meksikon ja Yhdysvaltojen suhteita talousyhteistyön osalta myös esimerkiksi turvallisuuspolitiikan osalta. Naftan vaikutus Meksikon demokratisoitumiseen on sen sijaan ollut vähäistä. Tutkimuksen aineistona on käytetty alan kirjallisuutta, tieteellisiä sarjajulkaisuja, sanoma- ja aikakauslehtiä ja internetistä kerättyä aineistoa.
  • Gangnuss, Danila (2005)
    The European Union has created a massive market for goods, services, capital and labour. In principle, goods and services as well as factors of production can move freely across the national borders within the European Union. Migration of the factors of production is driven by the country-specific differences in marginal productivity. As a result of this, migration ensures the most efficient use of the factors of production and therefore promotes the general welfare. However, international mobility of the factors of production might threaten national welfare of the countries that participate in economic integration. For some of the countries, this raises concerns about loosing factors of production in favor of the other member-states of the European Union. The purpose of this thesis is to analyze how mobility of skilled labour affects income taxation decisions in the countries that face economic integration. The thesis identifies optimal patterns of taxes and of public expenditures in the countries that face international agglomeration of industry. It poses the question of whether there exists an optimal size of the public sector in the presence of economic integration. Starting with the core-periphery models of Krugman (1991a), Fujita et al. (1999) and Forslid (1999), the thesis considers a new economic geography model of tax competition (Andersson and Forslid 2001), where two initially identical countries compete for internationally mobile skilled workers. The model contains two types of equilibria. In the dispersed equilibrium, manufactured production and skilled workers are located in both countries. In the agglomerated equilibrium, manufactured production and skilled workers are concentrated in one of the countries. For both types of equilibrium we construct taxes, which are optimal for the purpose of preserving current distribution of manufactured production and of skilled workers. We show that it is always optimal to tax the income of skilled workers at some positive rate. In the dispersed equilibrium, taxes on the income of skilled workers cannot be increased above some critical level without producing agglomeration of industry. However, in the agglomerated equilibrium, economic integration decreases sensitivity of skilled workers with respect to fiscal incentives. As a result of this, the scope for income taxation of skilled workers in the agglomerated equilibrium does not monotonically decline with trade costs. We also show that taxes on the income of unskilled workers determine the size of the public sector in the dispersed equilibrium but not in the agglomerated equilibrium. It is interesting that in the country, which contains agglomeration of industry, taxes on the income of unskilled workers can be decreased without reducing the size of the public sector.
  • Riihimäki, Elisa (2003)
    Tämä työ tarkastelee taloudellisen integraation vaikutuksia työn kysyntäjoustoille. Esitämme toimialan kansainvälistä kauppaa koskevan lineaarisen mallin tarkastellaksemme, kuinka hyödykemarkkinoiden integraatio vaikuttaa työn kysyntään. Kummassakin maassa yritys tuottaa kansainvälisesti kaupattavia hyödykkeitä käyttäen kahta panosta työvoimaa ja pääomaa, ja hyödykkeitä kotimarkkinoille käyttäen ainoastaan työvoimaa. Osoitamme, että Cournot-Nash tasapainossa eri integraation seurauksilla on erilaisia vaikutuksia työn kysyntään. Kaupan esteiden poistuminen lisää työn kysyntää. Toisaalta, jos hyödykemarkkinoiden integraatio laajentaa kansainvälisesti kaupattavien hyödykkeiden määrää, voimme odottaa työn kysynnän puolestaan vähenevän. Nämä vastavaikutukset johtuvat siitä, että hyödyntäessään parempia skaalaetuja yritykset laajentavat tuotantoaan huolimatta alentuneista voittomarginaaleista, mutta toisaalta yritykset kohtaavat kiristyneen kilpailun hyödykemarkkinoilla. Tarkoituksena epälineaarisessa mallissa on tarkastella, kuinka taloudellinen integraatio muuttaa teoriassa työn kysyntäjoustoa oman hinnan suhteen. Oletamme, että avoimessa taloudessa toimialat tuottavat hyödykkeitä panoksinaan pääoma ja työvoima. Johdamme lisääntyneen integraation vaikutukset - skaala- ja substituutiovaikutukset - työn kysyntäjoustolle. Jos integraatio lisää työvoiman korvattavuutta, voimme odottaa työn kysynnän muuttuvan joustavammaksi. Osoitamme myös, että kansainvälinen kauppa nostaessaan hyödykkeen hintajoustoa lisää työn kysynnän joustavuutta. Siten työn kysyntä muuttuu joustavammaksi integraation myötä joko kiristyneen hyödykemarkkinakilpailun vuoksi tai lisäten kotimaisen työvoiman korvattavuutta ulkomaisilla tuotannontekijöillä. Esitämme kahden vaiheen estimointimallin, jonka avulla selvitämme empiirisesti, onko Euroopan integraatio muuttanut työn kysyntäjoustoja oman hinnan suhteen Suomessa hyödyntäen teollisuussektoriaineistoa vuosilta 1975 - 1999. Mitä joustavampi työn kysyntä on, sitä herkemmin työllisyys muuttuu reaktiona työvoimakustannuksien muutokseen. Tutkimustulokset osoittavat, että työn kysyntä muuttui joustavammaksi integraation edetessä teollisuudessa yleisellä tasolla ja kaikilla teollisuussektoreilla käyttämällä instrumenttimuuttujamenetelmää; ja käyttämällä pienimmän neliösumman menetelmää työn kysyntäjousto kasvoi sekä yleisellä tasolla että enemmistöllä sektoreista. Tulosten mukaan myös kysyntäshokkien vaikutukset työn kysyntään ovat kasvaneet kaikilla sektoreilla paitsi yhdellä. Määritellessä Euroopan integraation vaikutusta työn kysyntäjoustoille toisen vaiheen tulokset osoittavat jonkin verran tukea hypoteesille, jonka mukaan taloudellinen integraatio edistää kasvua työn kysyntäjoustoissa. Enemmistöllä integraatio-indikaattoreista on oletusten mukainen vaikutus joustoille teollisuudessa yleisellä tasolla ja enemmistölle sektoreista. Tulokset myös osoittavat jonkin verran tukea, että integraatio on voimistanut työvoiman substituutiota tehden työvoiman helpommin korvattavammaksi ulkomaisilla tuotannontekijöillä.