Browsing by Subject "taloudelliset mallit"
Now showing items 1-9 of 9
-
(1999)Euroopan unionin laajentumista itään on totuttu pitämään Euroopan unionin osalta poliittisena päätöksenä. On Euroopan unionin etu, että sen lähialueiden poliittiset ja taloudelliset olot ovat vakaat. Talouden näkökohtia on käytetty lähes yksinomaan puolustelemaan laajentumisen toteutuksen pitkää ja epämääräistä aikataulua. Keski- ja Itä-Euroopan maat olisivat nettohyötyjiä oikeutettuina huomattaviin tulonsiirtoihin Euroopan unionin maatalous- ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa. Laajentumisen toteuttamista luonnehtii vaiheittaisuus. Toistakymmentä Keski- ja Itä-Euroopan maata on tarkoitus hyväksyä jäseniksi yksitellen tai usean maan ryhmissä ennalta määräämättömällä aikavälillä. Työn tarkoituksena on tutkia, onko talouden näkökulmasta määriteltävissä Euroopan unionille optimaalista ajoitusta vaiheittaisen laajentuminen toteuttamiseksi. Philippe Martinin ja Gianmarco Ottavianon artikkeliin "The Geography of Multispeed Europe" perustuen tarkastellaan alueellisen integraation vaiheittaisen laajentumisen vaikutuksia yritysten maantieteelliselle sijainnille. Tarkastelun lähtökohta on epätäydellisessä kilpailussa, jota edustaa monopolistisen kilpailun sektori, joka valmistaa eriytyneitä tuotteita ja jonka tuotannossa vallitsevat kasvavat skaalatuotot. Alueellisen integraation laajentumisen vaiheittainen eteneminen mallinnetaan Philippe Martinin artikkeliin "A Sequential Approach to Regional Integration: The European Union and Central and Eastern Europe" pohjautuen. Alueellisen integraation laajentumisen etenemistä kuvataan tyylitellyllä pelillä. Osoitetaan, että alueellisen integraation paras, "first best", strategia saattaa johtaa laajentumisen epäonnistumiseen. Tietyillä ehdoilla pienet integraation ulkopuoliset maat kieltäytyvät integraation jäsenyydestä ja vapaamatkustavat alueellisen integraation suhteessa suurella koolla ja vähäisenä protektionismilla. Molempien mallien pääasiallinen tulos on, että pitkä siirtymävaihe vaarantaa laajentumisen onnistumisen.
-
(2007)Useimmiten kiinnostus ARMA-malleja kohtaan pohjautuu niiden kykyyn ennustaa taloudellisen ilmiön tulevia arvoja. Silti perinteisesti ennustamista ei ole käytetty hyväksi valittaessa taloudelliseen ilmiöön parhaiten sopivaa ARMA-prosessia. Perinteisiä menetelmiä ovat olleet Box-Jenkins –menetelmä ja eri informaatiokriteerit. Nämä perinteiset menetelmät eivät kuitenkaan läheskään aina anna yksiselitteistä kuvaa parhaasta mahdollisesta mallista, minkä lisäksi ne eivät käytä hyväkseen useimmiten mielenkiinnon kohteena olevaa ominaisuutta, ennustamista. Vaihtoehtoinen tapa mallinvalinnassa on nojautuminen eri ARMA-prosessien ennustamiskykyyn. Pelkästään ennustamistarkkuuksien piste-estimaattien vertaaminen ei anna kovinkaan luotettavaa kuvaa eri mallien välisestä ”hyvyydestä”, koska sattuma on saattanut vaikuttaa tuloksiin. Tilastollisen testaamisen avulla voidaan päätellä, ennustaako jokin malli toista mallia tilastollisesti merkitsevästi paremmin. Diebold-Mariano –testillä voidaan vertailla kahden eri mallin ennustamistarkkuuksia varsin miedoin lähtöoletuksin. Tässä tutkielmassa käydään läpi ARMA-mallien ominaisuuksia ja niiden avulla ennustamista. Pääpaino on kuitenkin mallinvalinnassa. Ensin esitellään yleisessä käytössä olevat menetelmät ARMA-mallien mallinvalintaan ja tämän jälkeen esitellään vaihtoehtoinen, ennustamiseen ja Diebold-Mariano -testiin pohjautuva, mallinvalintamenetelmä. Tutkielmassa käydään läpi teoria sekä lopuksi asiaa havainnollistava esimerkki. Empiirisessä esimerkissä mallinnetaan työttömyysajan mediaanipituuden muutoksia Yhdysvalloissa viimeisen neljänkymmenen vuoden ajalta ja valitaan ilmiöön parhaiten sopiva ARMA-prosessi. Johtopäätöksenä saadaan, että ennustamisen käyttö mallinvalintamenetelmänä on erittäin varteenotettava vaihtoehto perinteisille mallinvalintamenetelmille. Suurimmat edut ennustamisen käytössä ovat juuri mielenkiinnon kohteena olevan kriteerin (ennustaminen) käyttö, mahdollisuus tilastolliseen testaukseen, sopivan tappiofunktion käyttö ja objektiivinen näkemys mallinvalintaan (ylimääräisten parametrien automaattinen rankaiseminen). Box-Jenkins –mallinvalinta on hyvin subjektiivista ja erittäin haastavaa. Informaatiokriteerien käyttö on helppoa mutta subjektiivista siinä mielessä, että tutkijan täytyy itse valita mielestään paras kriteeri. Mitään yksiselitteistä vaihtoehtoa parhaaksi informaatiokriteeriksi ei nimittäin ole. Keskeisiä lähteitä: Box, G. E. P. ja Jenkins, G. M. (1976): Time Series Analysis, Forecasting and Control, San Francisco: Holden-Day. Julkaistu aiemmin, 1970. Diebold, F. X. ja Mariano, R. S. (1995): Comparing Predictive Accuracy, Journal of Business and Economic Statistics, 13, 253-263. Giacomini, R. ja White, H. (2006): Tests of Conditional Predictive Ability, Econometrica, 74, 1545-1578.
-
(2005)Riskirahoitus (venture capital finance) on varsin uusi ilmiö rahoitusinnovaatioiden pitkässä historiassa. Riskirahoituksen lyhyestä historiasta huolimatta se on yhtenä rahoitusmuotona kasvanut voimakkaasti viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Perinteiseen pankkirahoitukseen verrattuna juuri riskirahoitustoiminnalla on nähty olevan merkittävä rooli innovaatioiden ja innovaatiotoiminnan kautta syntyneiden yritysten määrän kasvussa. Tätä perustellaan sillä, että riskirahoitustoiminta tarjoaa rahoitusta myös sellaisille yrityksille, jotka yritystoimintansa alkuvaiheessa olisivat jääneet useinkin ilman pankkirahoitusta. Pankkilainan edellyttämien vakuuksien puuttumisesta sekä uusien yritysten ja niiden harjoittamien toimialojen tuntemattomuudesta johtuen pankkilainan saanti usein kariutuu toimintaansa aloittavien yritysten kohdalla. Tämän Pro gradu -tutkielman tutkimusongelma perustuu uuteen malliin, joka kuuluu toimialan taloustieteeseen. Mallissa on yrityksiä, jotka kasvattavat tuottavuuttaan kehittämällä kustannussäästäviä innovaatioita, joita pääomasijoittajat sitten rahoittavat. Tutkielmani tarkoituksena on tarkastella ja analysoida riskirahoittajien käyttäytymistä tilanteessa, jossa rahoittajat kilpailevat prosessi-innovaatioiden rahoittamisesta. Innovaatioiden kehittämiskustannukset riippuvat negatiivisesti yleisestä tiedon karttumisesta. Aikaisemmin on esitetty, että oikeaa politiikkaa ovat verosubventiot etenkin kahdenkertaisen moral hazard -ongelman tapauksessa. Tässä työssä käytetty malli johtaakin päinvastaiseen ongelmaan. Tutkielmassa puretaan Tremblayn (2004) esittämä malli auki ja arvioidaan Tremblayn esittämää väitettä siitä, että venture capital -rahoittajia tulisikin pikemmin verottaa kuin subventoida. Tremblayn johtopäätös perustuu siihen, että kilpailu rahoitettavista kohteista tekee rahoittajista liian hätäisiä. Tremblay toteaa, että verotuksen avulla voitaisiin hidastaa rahoituspäätösten tekoa. Jos rahoittaja odottaisi pidempään yleisen tiedontason lisääntymistä, innovaatioprojektin onnistumistodennäköisyys olisi korkeampi. Pro gradu -tutkielman tutkimusongelmaa lähestytään teoreettisesti ja tutkimusasetelma on koottu aihetta käsitteleviä tutkimuksia ja kirjallisuutta hyödyntäen. Tutkielmassa osoitetaan, että venture capital -rahoittajan saamaan pääoman voittoon kohdistuva verotus voi ollakin hyvinvointia vahvistavaa. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, minkälainen rooli riskirahoitustoiminnan tukemisessa ja kehittämisessä valtion harjoittamalla politiikalla tulee jatkossa olemaan. Tulevaisuudessa juuri uusien yritysten innovaatioineen nähdään vaikuttavan merkittävästi talouden kasvuun ja uusien työpaikkojen luontiin.
-
-
(Ympäristöministeriö, 2011)Ympäristöministeriön raportteja 3/2011Suomen materiaalinkulutus ja jätteen synty ovat kansainvälisesti korkealla tasolla. Tässä työssä perehdytään materiaalivirtojen taloudellisiin syy-seuraussuhteisiin ENVIMAT-mallin avulla. Tarkastelussa on ennen kaikkea vientiteollisuuden ja kotimaisen kulutuksen jätemäärät ja materiaalinkulutus. Työssä tunnistettiin keskeisiä tekijöitä, joiden avulla jätemääriä voidaan vähentää samalla ilmastonmuutosta hilliten. Tarkastelussa sovellettiin uutta jätejalanjälki-indikaattoria, joka kuvaa tuotteen elinkaaren aikana kaatopaikalle menetettyjä materiaalivirtoja. Tulosten perusteella kotitalouksilla on huomattava jätejalanjälki, joka aiheutuu kulutushyödykkeiden valmistuksesta ja infrastruktuurin ylläpidosta. Kuluttajaneuvonnan lisäksi jätejalanjälki tuo uutta näkökulmaa teollisuuden materiaalivirtojen hallintaan ja tuotesuunnitteluun. Raportissa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti Suomen materiaalinkulutusta ja jätemääriä, sekä etsitään kohteita ympäristöinnovaatioille. Raportin lukuisat kuvat ja taulukot havainnollistavat materiaalinkäyttöä ja jätemääriä ja muodostavat kattavan tietopohjan aiheeseen.
-
(Helsingfors universitet, 2011)The main motivation for this thesis is to analyze whether there is a statistical relationship between shocks in oil prices and macroeconomic variables in Finland. Previous studies have suggested that oil price shocks may have effects on macroeconomic aggregates including real GDP, industrial production, CPI inflation, and unemployment. Although there is extensive literature on the topic, little empirical work has been done in Finland. The theoretical part of this study is focused on analyzing the suggested economic relationships between changes in oil prices and macroeconomic variables. The specific features of the Finnish economy related to consumption and acquiring of oil are presented, with comparisons made with the US. An extensive overview of the existing literature on the topic will also be included. In the empirical part of the thetis bivariate and multivariate vector autoregressive (VAR) models are used on Finnish data to study the relationship between oli price shocks and a number of macroeconomic variables. Both monthly and quarterly data is used for the period 1985m6-2010m12 (1985q3-2010q4). Different oil price series and transformations are used in order to ensure robustness of the results and to test for possible asymmetric effects. Findings from bivariate VAR models suggest that oil price shocks are Granger-causal for changes in real GDP, industrial production, inflation, and unemployment with at Ieast some of the oil shock specifications used. The results for the multivariate VAR models include the most important findings of my thesis, since these models allow us to control for interrelations between macroeconomic variables that could be attributed to the oil shocks in bivariate models. The main findings from multivariate models are that the overall responses of industrial production and real GDP to an oil shock are negative, while responses of CPI inflation and the unemployment rate are positive. The findings from the asymmetric oil price series suggest that the responses to positive and negative oil shocks are symmetric.
-
(Finnish Environment Institute, 2007)The Finnish Environment 15/2007The SEGUE-project assembled and analysed new information about the eutrophying effects of nutrient loading and the biogeochemical processes which affect nutrient cycling in the Gulf of Finland and the Archipelago Sea. The project also studied how political decisions and policies concerning water protection affect the state of the Gulf. In addition, modelling tools were developed to evaluate the effects of practical environmental policy implementation. Lake Ladoga is of prime importance for the state of the Gulf of Finland: it retains 75 % of the phosphorus and 30 % of the nitrogen it receives. About half of the bioavailable nitrogen load that ends up in the Gulf of Finland is removed by nitrogen removal processes (denitrification and anammox). In the western and middle areas of the Gulf the sediments retain very little phosphorus due to the poor oxygen conditions. In the eastern part, where the oxygen conditions usually are better, large amounts of potentially eutrophying phosphorus are stored in the sediments. Significant amounts of silicon are buried in the Gulf of Finland sediments under both reduced and oxidized conditions. Effective purification of all the waste waters of St Petersburg would be the quickest way to improve the state of the Baltic waters around southern Finland. From a longer time perspective, all effective load reductions at the major sources entering the Baltic Proper would also improve the state of the Gulf of Finland and adjacent waters. In Finland, the state of the coastal waters, especially in the Archipelago Sea, would also clearly improve from cuts in the nutrient loads from the largest domestic source, agriculture. According to the integrated economic-ecosystem optimization model it would be optimal to invest immediately in construction of additional wastewater treatment capacity in the city of St Petersburg, instead of aiming at major reductions in Finnish agricultural nutrient loads.
-
(2007)ECHP-tutkimus eli European Community Household Panel -tutkimus on tilastollisen keskusviraston Eurostatin ja EU-maiden kansallisten yksiköiden muodostama kahdeksan vuoden paneelitutkimus. Suomi osallistui tutkimuksen tiedonkeruuseen vuodesta 1996 lähtien. ECHP:n tärkeimmät aihealueet koskevat kotitalouksien ja henkilöiden tulonsiirtoja, työtä ja työllistymistä. Tämän pro gradu työn tarkoituksena on pohtia Suomen ECHP-aineiston laatua palkkamallien näkökulmasta. Teoriakehystä tilastollisen laadun arvioinnille tästä näkökulmasta ei ole olemassa, vaan tilastolliset laatuvaatimukset on rakennettu Eurostatin tilastotiedolle asettamien kriteereiden pohjalta. Tätä työtä varten muodostetut ECHP:n laatuvaatimukset ovat aineiston vertailtavuus, mittausvirheet, attrition aiheuttamat vääristymät, muuttujien yhteneväisyys ja aineiston käytettävyys. Työssä on muodostettu palkkaeroja selittäviä regressiomalleja, joiden kautta asetettujen tilastollisen laadun kriteereiden onnistumista pohditaan. Tämän lisäksi työssä esitellään yleisesti paneeliaineistojen hyötyjä eri ilmiöitä tutkittaessa sekä tilastollisten menetelmien kannalta. Työssä esitellään paneeliaineistoihin liittyviä termejä ja paneeliaineistojen analysointiin kehitettyjä tilastollisia menetelmiä. Keskeisenä sisältönä ovat myös laajan ECHP-tutkimuksen eri aineistojen yhdistämistavat, palkkakäsitteet ja palkkamallien teoria. Vertailtavuuskriteerin kautta on pohdittu ECHP-aineiston palkkakäsitteiden ja analyysien tuottamien tulosten vertailukykyä Suomen muihin palkka-aineistoihin. Palkkamallien tuottamien estimaattien tarkkuutta on tarkasteltu sekä attrition että mittausvirheiden osalta. Mittausvirheiden osalta pohditaan, kuinka hyvin palkkamalleissa käytettyjä tietoja on onnistuttu mittamaan. Attrition aiheuttamien mittausvirheiden osalta tutkitaan vastaajien pysymistä paneelissa, attrition aiheuttamien vääristymien vaikutuksia palkkamallien tuloksiin sekä painojen onnistumista vääristymien korjaamisessa. ECHP-aineiston muuttujien yhdenmukaisuutta on tarkasteltu palkkatietojen osalta. Suomen ECHP-aineistossa on sekä haastattelemalla että rekistereistä saadut palkkatiedot, joita on vertailtu keskenään. Aineiston käytettävyyden kannalta arvioidaan aineiston sisältöä, aineiston saantia ja tutkimuksen eri vaiheiden dokumentointia. Kokonaisuutena ECHP-aineisto soveltuu monipuolisesti erilaisten palkka-analyysien tekemiseen. Sen laaja tietosisältö, pitkä paneeliominaisuus, vertailtavuus, mittareiden tarkkuuden huomioiminen ja dokumentointi ovat aineiston vahvuuksia. Viimeisten vuosien attritio, pienet epätarkkuudet mittareissa ja aineiston hankala saanti taas voidaan katsoa aineiston heikkouksiksi.
