Browsing by Subject "talousvesi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 34
  • Korkka-Niemi, Kirsti (Finnish Environment Institute, 2001)
    Monographs of the Boreal Environment Research 20
    Groundwater quality in domestic wells and the reasons for problems in this respect are described on the scale of an individual household well using an extensive database of 1421 wells. The water quality in these wells is compared with that reported in the late 1950’s in order to assess longterm changes, and a comparison is made between the dug wells (N = 1096) and the bedrock wells (N = 325). The possibility of seasonal changes is assessed by comparing analyses of water taken from the same 423 wells at three seasons of the year.Only 37.2 % of the wells fulfilled all the hygienic and technical requirements and recommendations for drinking water. Statistical evaluation of the water quality analyses and background data obtained from questionnaires and geological maps points to five water quality factors contributing to the conclusions reached in the survey: salinity, redox, pH, pollution and contamination. These correspond to a combination of specific geological, regional and site-specific factors which together are manifested as cumulative effects operating at particular locations. All the layers of factors are represented to various extents in each well.Well owners can modify the site-specific factors and ameliorate their effects by keeping their wells in a good state of repair, addressing problems of insufficient aeration and eliminating any nearby sources of pollution. Such measures can affect the microbiological quality of the well water, the amounts of nitrogen compounds contained in it, its turbidity, KMnO4 consumption and in part its Al, Fe and Mn concentrations, but it is not possible to influence the state of oxidation in the aquifer (affecting turbidity, colour, KMnO4 consumption, Fe and Mn, SO4 and NO3 ) or any of the extra-regional factors such as the chemical composition of the soil and bedrock or present or relict marine influence (F, Al, SO4 ,Cl, Na, K, Mn, Fe, alkalinity, pH and total hardness). The seasonal variation in quality variables in individual wells is likely to be greater than the seasonal variation in the aquifers, which emphasises the vulnerability of the wells.
  • Lahti, Kirsti (Finnish Environment Institute, 1997)
    Monographs of the Boreal Environment Research 4
  • Vienonen, Sanna (Suomen ympäristökeskus, 2007)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 24/2007
  • Vienonen, Sanna; Rintala, Jari; Orvomaa, Mirjam; Santala, Erkki; Maunula, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2012)
    Suomen ympäristö 24/2012
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesihuollossa sekä keinoja sopeutua muutoksiin. Tutkimus tehtiin pääosin kirjallisuusselvityksenä. Lisäksi kuultiin noin 50 vesihuollon asiantuntijaa. Kirjallisuuden perusteella tarkasteltiin myös eri ilmastoskenaarioissa ja -malleissa esitettyjä arvioita raaka-vesivarastojen määrässä ja laadussa tapahtuvista muutoksista. Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon voivat olla joko haitallisia tai myönteisiä, suoria tai välillisiä, ja niiden arviointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Suurimmat vaikutukset aiheutuvat äärevien sääilmiöiden kuten pitkien kuivuusjaksojen, rankkasateiden ja myrskyjen yleistymisestä. Myrskyjen seurauksena sähkökatkokset vesihuoltolaitoksilla lisääntyvät, mikä vaikeuttaa veden käsittelyä ja johtamista. Vesistöjen pinnannousun ja tulvien seurauksena pintavesiä voi kulkeutua pohjavesimuodostumiin ja vedenottamoille, ja jätevesipumppaamojen ylivuotoriski kasvaa. Pitkät kuivuusjaksot voivat aiheuttaa ongelmia lähinnä pienten raakavesilähteiden vedenlaadulle ja riittävyydelle. Ilmastonmuutoksella on vaikutuksensa myös maan-käyttöön, josta voi paikoin muodostua yhä merkittävämpi riski raakavesilähteille. Keskeisimpiä ilmastonmuutokseen sopeutumisen keinoja vesihuollossa ovat vedenottokaivojen sijoittaminenantoisuudeltaan otollisimpiin paikkoihin tulvariskialueiden ulkopuolelle, jäteveden pumppaamojen sijoittaminenpohjavesialueiden ja tulvariskialueiden ulkopuolelle, vedenkäsittelyvalmiuden parantaminen niin normaali- kuin erityistilanteissa, pienten pohjavesimuodostumien antoisuuden selvittäminen sekä vesihuoltolaitosten varavesi ja varavoimalähteiden turvaaminen. Lisäksi suunnitelmilla, vesihuoltolaitosten välisellä yhteistyöllä, maankäytön ohjauksella sekä tietojärjestelmien ja mallinnusten hyödyntämisellä voidaan tehostaa vesihuoltolaitosten sopeutumista ilmastonmuutokseen
  • Björklöf, Katarina; Leivuori, Mirja; Sarkkinen, Mika; Sara-Aho, Timo; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2017)
    Reports of the Finnish Environment Institute 36/2017
    Proftest SYKE carried out the proficiency test for analyses of raw and domestic drinking waters to which 45 participants took part. The performance of the participants was evaluated by using z scores. In this proficiency test 89 % of the results were satisfactory when the standard deviation for performance assessment varied between 5 and 25 %, and 0.2 units for pH, of the assigned value at the 95 % confidence interval. The amount of accepted results was similar to the previous round. The homogeneity and the stability of the samples (pH, NH4 and alkalinity) were tested and the samples were regarded to be sufficient homogenous and stable. Significant different results were observed for alkalinity results using two-point potentiometric titration with HCl (EN ISO 9963-1, national supplement) compared to results from one point titration with HCl according to SFS3005. Warm thanks to all the participants of this proficiency test!
  • Juvonen, Janne (Suomen ympäristökeskus, 2008)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/2008
  • Lapinlampi, Toivo; Sipilä, Annika; Hatva, Tuomo; Kivimäki, Ilmo; Kokkonen, Pauliina; Kosunen, Jarmo; Lammila, Jyrki; Lipponen, Annukka; Santala, Erkki; Rissanen, Johanna (Suomen ympäristökeskus, 2001)
    Ympäristöopas 86
    Suomessa on noin puoli miljoonaa yksityistä kaivoa, joiden kunto ja veden laatu vaihtelevat. Uusia kaivoja rakennetaan haja-asutusalueella jatkuvasti. Monet vedenhankintaan liittyvät kysymykset askarruttavat jatkuvasti kaivon omistajien ja kaivoasioiden parissa työskentelevien mieliä."Kysymyksiä kaivoista" -opas on laadittu kaivon rakentajien ja kunnostajien avuksi. Oppaassa vastataan yksityisiä kaivoja ja niiden vedenlaatua koskeviin kysymyksiin. Siinä kerrotaan kaivon paikan valinnasta ja erityyppisistä kaivoista. Oppaassa neuvotaan, miten kaivo rakennetaan. Siinä käsitellään myös pohjaveden ja kaivoveden laatua, kaivoveden likaantumisen syitä sekä kerrotaan, miten kaivo kunnostetaan. Oppaassa esitellään myös kaivovedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Teos sisältää myös rengas- ja kallioporakaivojen tekniset tyyppipiirustukset (pienennetyt).
  • Björklöf, Katarina; Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Sara-Aho, Timo; Sarkkinen, Mika; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3/2016
    Proftest SYKE järjesti pätevyyskokeen talous- ja pintavesien testisuureille. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 46 osallistujaa. Tuloksia arvioitiin z-arvon avulla käyttäen kokonaishajonnan tavoitearvoina pH-määrityksissä 0,2 pH-yksikköä ja muissa määrityksissä 5–20 %. Koko tulosaineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 90 %. Hyväksyttävien tulosten määrä oli samaa tasoa kuin edellisessä talousvesivertailussa. Menetelmävertailussa todettiin tilastollisesti merkitsevät erot synteettisellä näytteellä Mnmäärityksessä ja ammoniumtypen määrityksessä CFA- tai FIA- menetelmien ja muiden käytettyjen menetelmien välillä, mutta suoranaista eri tulosta antavaa eri menetelmää ei voitu osoittaa. Näytteistä testattiin homogeenisuus ja ne todettiin homogeenisiksi. Huonosti säilyvien testisuureiden (pH, alkaliniteetti, NNH4 ja CODMn) säilyvyyttä seurattiin. Säilyvyystestin mukaan näytteiden alkaliniteetissä ei tapahtunut pätevyysarviointiin vaikuttavaa muutosta kuljetuksen aikana. Pintavesinäytteen ammoniumtyppipitoisuudessa sekä talousveden pH arvossa saattoi tapahtua muutosta. Myös CODMn säilyvyystestauksessa stabiilisuuskriteeri ei täyttynyt mutta havaittu vaihtelu on kuitenkin määrityksen mittausepävarmuuden sisällä.
  • Björklöf, Katarina; Leivuori, Mirja; Sara-aho, Timo; Sarkkinen, Mika; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku; Väisänen, Ritva (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 47/2016
    Proftest SYKEn järjestämään pätevyyskokeeseen talous- ja kaivovesimääritysten testisuureille osallistui 38 osallistujaa. Tuloksia arvioitiin z-arvon avulla käyttäen kokonaishajonnan tavoitearvoina pH-määrityksissä 0,2 pH-yksikköä ja muissa määrityksissä 5-25 %. Koko tulosaineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 90 %. Hyväksyttävien tulosten määrä oli sama kuin edellisessä talousvesivertailussa. Näytteiden homogeenisuus ja säilyvyys testattujen testisuureiden (pH, NH4-N ja CODMn) täyttivät laatukriteerit. Menetelmävertailussa todettiin tilastollisesti merkitsevät erot CFA- tai FIA- menetelmien ja muiden käytettyjen menetelmien välillä synteettisellä näytteellä Cl-määrityksessä ja Mnmäärityksessä sekä NO2-N-määrityksessä. Kiitos vertailumittauksen osallistujille!
  • Korhonen-Ylönen, Kaija; Sarkkinen, Mika; Näykki, Teemu; Sara-Aho, Timo; Järvinen, Olli; Leivuori, Mirja; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku; Väisänen, Ritva (Suomen ympäristökeskus, 2011)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2011
  • Korhonen, Kaija; Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Järvinen, Olli; Sara-Aho, Timo; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2009)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 31/2009
  • Korhonen, Kaija; Mäkinen, Irma; Järvinen, Olli; Sara-Aho, Timo; Näykki, Teemu; Tervonen, Keijo; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2006)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 28/2006
  • Korhonen, Kaija; Näykki, Teemu; Järvinen, Olli; Sara-Aho, Timo; Tervonen, Keijo; Ilmakunnas, Markku; Lanteri, Sari (Suomen ympäristökeskus, 2009)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 1/2009
  • Korhonen-Ylönen, Kaija; Näykki, Teemu; Sarkkinen, Mika; Sara-Aho, Timo; Järvinen, Olli; Leivuori, Mirja; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku; Väisänen, Ritva (Suomen ympäristökeskus, 2012)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 26/2012
  • Björklöf, Katarina; Koivikko, Riitta; Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Sarkkinen, Mika; Sara-Aho, Timo; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku; Väisänen, Ritva (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 42/2014
    Proftest SYKE järjesti pätevyyskokeen talous- ja raakavesien testisuureille. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 57 laboratoriota. Tuloksia arvioitiin z-arvon avulla käyttäen kokonaishajonnan tavoitearvoina pH-määrityksissä 0,2 pH-yksikköä ja muissa määrityksissä 5–15 %. Koko tulosaineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 88 %. Hyväksyttävien tulosten määrä oli samaa tasoa kuin edellisessä talousvesivertailussa.
  • Korhonen-Ylönen, Kaija; Näykki, Teemu; Sarkkinen, Mika; Sara-Aho, Timo; Leivuori, Mirja; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku; Väisänen, Ritva (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 / 2014
    Proftest SYKE järjesti pätevyyskokeen alkaliniteetti-, nitriitti-, nitraatti- ja ammoniumtypen, sulfaatin, kloridin, fluoridin, kalsiumin, kaliumin, magnesiumin, natriumin, kovuuden, raudan, mangaanin, pH-arvon, sekä sähkönjohtavuuden määrittämiseksi talous- ja raakavesistä lokakuussa 2013. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 50 laboratoriota. Määritettävän yhdisteen pitoisuuden vertailuarvona käytettiin teoreettista (laskennallista) pitoisuutta tai osallistujien tulosten robustia keskiarvoa. Tulosten arviointi tehtiin z-arvon avulla ja sen laskemisessa kokonaishajonnan tavoitearvoksi asetettiin pH-määrityksessä 0,2 pH-yksikköä, ja muissa määrityksissä 5–15 %. Pätevyyskokeen tuloksista oli hyväksyttäviä 88 %.
  • Mäkinen, Irma; Vesterbacka, Pia; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2007)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 16/2007
  • Korhonen, Kaija; Näykki, Teemu; Järvinen, Olli; Sara-Aho, Timo; Leivuori, Mirja; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2010)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17/2010
  • Korhonen, Kaija; Hanste, Ulla-Maija; Ilmakunnas, Markku; Tervonen, Keijo (Suomen ympäristökeskus, 2010)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 1/2010
  • Isomäki, Eija; Valve, Matti; Kivimäki, Anna-Liisa; Lahti, Kirsti (Finnish Environment Institute, 2008)
    Environment guide