Browsing by Subject "tapaustutkimus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 89
  • Finch, Susanna (Helsingfors universitet, 2013)
    The study examined a bilingual child's agency in the context of a bilingual school. Previous research has shown that supporting a pupil's agency improves his or her motivation and engagement towards school and hence also enhances learning results. The traditional roles of teacher and pupil can be changed by encouraging pupils to agency. Bilingualism is a pervasive phenomenon in the world and affects the Finnish school worlds as well. The need for language proficiency and the demands for bilingual education increase perpetually. The study sees language as a base for human action and that it is used as a tool in the expressions of agency. The study strived to find out how children express agency and how they use their mother tongues if they have two mother tongues instead of just one. The goal of the study is to examine how the agency of an English?Finnish-bilingual child is expressed through verbal communication in a classroom. The study also strived to investigate what kinds of tasks the two mother tongues are used for in interaction. The case study centers on one 11-year-old American Finnish focus student who speaks English and Finnish as her mother tongues. The data of the study were collected by videotaping in a fifth grade of a bilingual school. In addition, a semistructured interview was used to interview the focus student and her mother in order to find out what kind of language choices the child makes and how was the development of the child's bilingualism and two mother tongues supported. The data consisted of approximately 8 hours of video material. Agency and language were examined from the viewpoint of the sociocultural framework. The results were interpreted using qualitative discourse analysis. The main result of the study is that the focus student's agency was expressed in verbal communication in a classroom through three different ways: through expertise, providing humor, and playing with institutional roles. Another finding was that agency was created partly through language. The focus student used her two mother tongues consistently for different tasks, of which communicating with family, friends, and teachers was the most significant one.
  • Kurki, Hanna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Objectives. The purpose of the study is to examine the effect of the individual and systematic support for the pupil who has wide learning difficulties and slight mental disability. The purpose of the study is to develop my own work as a special class teacher and to gather information about the effectiveness of the support. The theoretical background of the study is based on six principal themes. The themes are pre-reading skills, learning to read, reading disability, how does the mildly mentally handicapped pupil learn to read, evaluation of the pre-reading skills in the school and a model of response support. Methods. The thesis is a qualitative case study. Three pupils who have wide learning difficulties and slight mental disability participated in the study. First the study examines pupils’ pre-reading skills with evaluation tools. Based on the evaluation, an individual training program is designed for the pupil which purpose is to promote the pre-reading skills of the pupil. Results and conclusions. The use of evaluation tools was found suitable to evaluate the pre-reading skills. The slight mental handicapped pupil benefitted from a long-term and planned teaching experiment. All pupils pre-reading skills were progressed during the teaching experiment. The teaching experiment in the thesis is clear and feasible to use in a teachers work. The teaching experiment gives new information about the need of pupil’s support and helps the teacher focus the support on practicing the right skill.
  • Koivu, Anni-Kaisa Eveliina (Helsingfors universitet, 2017)
    Objectives. As a special education teacher, I consider the welfare of the students in school to be important. Forming the class into a group of students that can work well together and have positive atmosphere to support learning. Research has shown that emphasizing courage has improved the social relationships between students and it is assumed to also support the group processes in the class. The research question of the study is to see how can courage as a character strength support the group processes in the class. The objective of the study is to figure out how the students experience courage and how courage appears during group work in drama lesson. Methods. The study was qualitative case study. The target group of the case study was a third grade special education class of ten students. The empirical evidence of the study was gathered from three different source materials: sociometric measurements done at three different points during the research period, student interviews, and drama lessons in small groups. The analysis was based on group theories of social psychology, positive psychological definitions of courage and the fields of learning in drama education. Results and Conclusions. The students of the special education class that were observed in the study proved to be brave and compassionate. They showed a growth mindset towards the idea of increasing and developing their courage. These qualities supported the interaction among the students in the class. Drama as a cooperative learning method supported the development of student interaction, a positive atmosphere, and proved to be effective for teaching and improving character strengths.
  • Rinne, Heidi (Helsingfors universitet, 2016)
    The aim of this study is to find out how preadolescents on the sixth grade define loneliness and the ways in which they experience it. This study follows my bachelor's thesis in which, in the Mind the Gap project, I studied loneliness experienced by sixth graders and how loneliness and the use of social media are connected to each other in quantity. In this master's thesis, different ways of loneliness which preadolescents encounter are examined more closely, based on the writings of sixth graders. The material for this study was collected from sixth graders of a school in southern Finland in February 2015. Altogether, 22 students took part in the research, 13 of them girls and 9 boys. In this case study, the life of a fictional emotionally lonely 12-year-old preadolescent was studied through functional process drama. After two lessons of process drama which tuned the pupils into the theme of loneliness, they were asked to write about their personal experiences of loneliness with the help of previously given sample questions. These texts were then analysed with the help of narrative analysis. The core definitions of loneliness and the core stories of the sixth graders' personal experiences of loneliness were collected together by determining the different types of similarities in several different texts. The results showed that the sixth graders experience loneliness in diverse ways. Altogether, six different ways of experiencing loneliness were identified in the material provided by the sixth graders: loneliness caused by friendships, loneliness as a result of being home alone, projected loneliness, loneliness of being bullied, loneliness caused by losing a close relative, and existential loneliness. Also identified in the material was a small group of those who did not experience loneliness. Loneliness was experienced the most in friendships where preadolescents either felt being left out of the group or ignored in the group. Girls described experiencing loneliness in friendships more than boys, whereas boys reported not to have experienced friendship at all more than girls. However, the differences between the experiences of boys and girls were small. This study helps in creating a more multidimensional view of loneliness amongst preadolescents in the field of loneliness research.
  • Palm, Noora (Helsingin yliopisto, 2020)
    Objectives. The purpose of the study is to study the experiences of 5–6-year-old kindergarteners from swimming school. The study is interested in what kind of experiences children have from swimming school, how they describe their own swimming skills and what significance play plays in swimming school. The theoretical background of the study is built on three main themes. Initially, pre-school children are treated as mobile, physical activity, motor development and learning, basic motor skills, exercise skills and motivation in children's exercise. The next big theme is swimming lessons and the concepts that are central to it. Finally, we turn to experience as a phenomenon. The study has a self-reflective approach. Methods. Twelve children aged 5 to 6 years participated in the study. The group of children was from a kindergarten in South Helsinki. The research material was obtained through participatory observation and an individual interview. I myself work as a teacher in a swimming school group. The analysis of the research interview material was performed by phenomenological and narrative analysis. Results and conclusions. Children’s experiences of swimming school varied according to their previous experiences in the water. They also felt, for example, that different things were nice and not nice things at a swimming school. Most of the children felt that they had learned to swim during swimming school. The children were motivated towards the swimming school. This was evident in their interest in training, and their motivation also emerged in the children's speeches. The importance of free play in the swimming school was highlighted in the children's interviews as well as during the swimming school period. Time must be left for free play, even if it is a guided swimming school. Free play was important for the children and learning also takes place during it. In general, good teaching and differentiation as well as individualization are emphasized in swimming lessons.
  • Carter, Timothy R.; Benzie, Magnus; Campiglio, Emanuele; Carlsen, Henrik; Fronzek, Stefan; Hildén, Mikael; Reyer, Christopher P.O.; West, Chris (Elsevier, 2021)
    Global Environmental Change 69: 102307
    Climate change impacts, adaptation and vulnerability studies tend to confine their attention to impacts and responses within the same geographical region. However, this approach ignores cross-border climate change impacts that occur remotely from the location of their initial impact and that may severely disrupt societies and livelihoods. We propose a conceptual framework and accompanying nomenclature for describing and analysing such cross-border impacts. The conceptual framework distinguishes an initial impact that is caused by a climate trigger within a specific region. Downstream consequences of that impact propagate through an impact transmission system while adaptation responses to deal with the impact propagate through a response transmission system. A key to understanding cross-border impacts and responses is a recognition of different types of climate triggers, categories of cross-border impacts, the scales and dynamics of impact transmission, the targets and dynamics of responses and the socio-economic and environmental context that also encompasses factors and processes unrelated to climate change. These insights can then provide a basis for identifying relevant causal relationships. We apply the framework to the floods that affected industrial production in Thailand in 2011, and to projected Arctic sea ice decline, and demonstrate that the framework can usefully capture the complex system dynamics of cross-border climate impacts. It also provides a useful mechanism to identify and understand adaptation strategies and their potential consequences in the wider context of resilience planning. The cross-border dimensions of climate impacts could become increasingly important as climate changes intensify. We conclude that our framework will allow for these to be properly accounted for, help to identify new areas of empirical and model-based research and thereby support climate risk management.
  • Tolvi, Jorma (Helsingin yliopisto, 2018)
    Lammaistenlahden kulttuurimaisema on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Kokemäenjoen rannalla Nakkilan ja Harjavallan rajalla. Siihen kuuluu alueita keskiajalla syntyneistä Lammaisten, Pirilän ja Torttilan kylistä. Tämä kulttuuriympäristö koostuu Harjavallan voimalaitoksesta sekä näiden kolmen kylän vanhojen talonpoikaisten kantatilojen rakennuksista. Pitkästä historiastaan ja aiemmasta keskeisestä asemastaan huolimatta näistä kantatiloista, niiden talonhaltijoista ja ympäristön kehityksestä on ollut vain hajanaisia tietoja, vaikka selvää yleistä mielenkiintoa niitä kohtaan on. Tutkimuksessa kertynyt tarkempi tieto tukee myös alueen kulttuuriperinnön säilyttämistä ja rikastuttaa kirjallisuudessa esitettyjä yleisiä käsityksiä tutkituista ilmiöistä. Tutkimuksessa selvitettiin ja selitettiin näiden kylien tilarakenteen ja niiden kantatilojen kokonais- ja viljelyalojen kehitystä 1750-luvulta 1980-luvulle sekä niiden torppien kehitystä. Lisäksi selvitettiin näitä kantatiloja isännöineet talonhaltijat sekä analysoitiin sukulaisuuksien vaikutuksia kantatilojen suvussa säilymiseen. Kuuden eri kylissä keskeisesti vaikuttaneen talonhaltijan toimintaa tutkittiin muita tarkemmin. Ympäristön osalta tarkasteltiin maankäytön kehittymistä kylien koko alueella ja rakennuskannan kehitystä kulttuurimaiseman alueen osalta. Erityisen tarkasti selvitettiin vanhinta 1800-luvulta olevaa rakennusperintöä. Kehitystä verrattiin, jos mahdollista, koko Suomen, mutta joskus myös lähialueen tai Ruotsin kehitykseen. Eri kylien ja kantatilojen kehityksistä tehtiin kokonaisarviot sekä konstruoitiin juuri tämän tutkimuskohteen kehitystä selittävä viitekehys. Lisäksi arvioitiin joidenkin yleisten teorioiden ja viitekehysten selitysvoimaa tässä tapauksessa. Valmiin tutkimusaineiston puuttuessa se koottiin alkuperäisistä tai niihin rinnastettavista lähteistä. Näitä olivat mm. maarekisterikirjan otteet, henkikirjat, eräät osittaiset talonhaltijaluettelot, vuoden 1901 ruokakuntakyselyjen vastaukset, laajojen maanmittaustoimitusten asiakirjat ja kartat, valokuvat eri ajoilta, jotkut kantatilojen edustajien haastattelut, itse tehdyt havainnot sekä sukukirjat ja muu kirjallisuus. Vertailutietoja löytyi talous- ja maataloushistorioista sekä pitäjänhistorioista. Kantatiloja oli vuonna 1750 yhdeksän ja enimmillään halkomisten jälkeen 1800-luvun alussa 14, mutta 1980-luvulla jälleen yhdeksän. Kantatiloilla säilyivät niille isojaossa jaetut maat 1800-luvun loppuun asti. Sen jälkeen ne menettivät 1980-lukuun mennessä maistaan ulkopuolisille keskimäärin 2/3. Eniten menetyksiä oli vuosina 1940–1960 johtuen pääosin sotatila- ja maanhankintalakien ym. nojalla tehdyistä pakkoluovutuksina, mutta osin myös vapaaehtoisista kaupoista ja perinnönjaoista. Vertailutietoja tälle pitkäaikaiskehitykselle ei Suomen maataloushistoriasta löytynyt. Alueen torppien määrä oli suurimmillaan jo 1860-luvulla, josta se pieneni viidesosaan 1910-luvulle mennessä eli paljon koko maan kehitystä aikaisemmin ja sitä alemmalle tasolle. Torpparien hallussa oli v. 1901 viljelymaista 6–25 % kylästä riippuen. Torpparien sosiaalisesta noususta 1900-luvun vaihteessa oli useita esimerkkejä ja välit talollisten kanssa näyttivät sopuisilta ainakin tarkemmin tutkitussa Torttilassa, jossa kehitys ei aivan vastannut tutkimus- ja muusta kirjallisuudesta syntynyttä yleiskuvaa. Kantatiloilla oli tutkimuskaudella 156 talonhaltijaa, joista 2/3 oli kaudella I (1750–1869) ja 1/3 kaudella II (1870–1989). Talonhallinnan keskikesto piteni näiden välillä 16 vuodesta 25 vuoteen, mikä johtui keskieliniän pitenemisestä. Lähisuvusta saatu sukutila pysyi suvussa todennäköisemmin kuin ulkopuolelta hankittu ostotila, vaikka näiden ero pienenikin kaudella II. 1930-luvulla yhä toimineista kantatiloista oli samassa suvussa pysynyt 100–150 vuoden ajan suhteellisesti useampi kuin vertailukohtana käytetyssä laajassa ruotsalaisessa tutkimuksessa. Vain Torttilassa ryhmäkylä hajosi ja viljelymaan määrä kasvoi siten, kuin ympäristöhistoriassa yleensä esitetään. Lammaisissa ryhmäkylästä katosivat talot, kunnes jäljellä oli vain yksi. Pirilässä ryhmäkylässä on yhä kolme taloa entisillä paikoillaan. Kaikkien kylien maankäyttöön vaikuttivat suurten laitosten kuten Satalinnan parantolan, Harjavallan voimalaitoksen ja Torttilan teollisuusalueen rakentamiset myöhempine laajennuksineen ja uusine asuinalueineen. Pääosa kaikkien kolmen kylän alueista on kuitenkin säilynyt maaseutumaisena. Vanhimmasta 1800-luvun rakennusperinnöstä on yhä jäljellä yhteensä 21 rakennusta viidellä eri kantatilalla. Niistä 1/3 on asuinrakennuksia, 1/3 talousrakennuksia ja 1/3 pienempiä rakennuksia kuten aittoja. Vanhimmat asuinrakennukset ovat nykyisten tietojen mukaan 1800-luvun alusta. Tutkimuksessa kootun viitekehyksen mukaan tämän tutkimuskohteen kehitystä selittävät kulloisetkin instituutiot, talonhaltijoiden oma toiminta, suuret laitokset, kantatilojen ja niiden hallinnan tilanteet, yhteiskunnan ja maatalouden yleinen kehitys ja tilanne sekä sattumat. Hyvin yleisistä teorioista tutkimuskohteen kehitystä selitti parhaiten Giddensin strukturaatioteoria täydennettynä MacRaildin ja Taylorin esittämällä tavalla mm. mentaalisilla rakenteilla kuten asenteilla.
  • Ainamo-McDonald, Maria (Helsingin yliopisto, 2015)
    Due to technological evolution, our work-culture has become more expert-focused and fast-paced. Work's fast pace and abstract assignments can lead to situations where workers can't evaluate whether their own actions are meeting the expectations. Therefore, the feedback from the other people becomes more important. Feedback enables well-being at the workplace and personal development and therefore can be associated with the work community's- and, finally, the society's operability. The feedback communication at the workplace has been somewhat studied, but also has been criticized for still being one-sided, postpositivist and carried out by the same format. The aim of this study is primarily to produce new, qualitative information about the feedback communication between superiors and their subordinates primarily for the scientific community and secondly for Yleisradio. The first research goal was to describe how subordinates define feedback. The second goal was to understand and describe those perceptions and experiences that subordinates have of their superior's feedback. This thesis was a qualitative case study, and it was carried out for public broadcasting company, Yleisradio. The study was conducted using qualitative methods. The data was collected by interviewing nine (9) employees working in Yleisradio. A semi-structured theme interview was used as a research method and the data was analyzed using thematic analysis method. The interviewees' age ranged from 25 to over 60 years and had been working at Yleisradio from four to over 40 years. Some of the interviewees were manual workers and some were working as content providers. According to the results the employees had many ways of describing feedback. Nine (9) main concepts that employees used to describe feedback were found: 1) All communication, 2) verbal feedback, 3) nonverbal feedback, 4) information sharing, 5) workplace atmosphere, 6) trust and getting work tasks, 7) self evaluation, 8) rewards and 9) silence "i.e. lack of feedback". The interviewees had multiple experiences from their superior's feedback. According to the interviewees, positive feedback was rewarding, increased work motivation and the work community's positive atmosphere. On the other hand, the positive feedback alone is not yet enough and negative feedback is needed as well in order to advance at work. According to the interviewees negative feedback could be divided into constructive and destructive feedback. Constructive feedback was seen as legitimate and work related and didn't get personal. Constructive feedback was created in a dialog and solutions were co-created. Destructive feedback was inappropriate, got too personal and the receiver of the feedback was not listened to. Destructive feedback was also tenuous, no solutions were created and there were no possibilities to improve one's performance or work. Feedback was also experienced as destructive when the person giving feedback was not considered wise or up to date on the situation at hand. The results and conclusions of this study were mostly similar with the previous feedback research. On the other hand the interviewees of this study were describing feedback in more versatile ways than had been described in earlier studies. For example, information sharing has not been part of the concept of feedback in most of the studies. In this thesis the concept of feedback has been extended to be more diverse. Although it must be noted that the data of this study was relatively small and therefore no generalizations can be made based on this study. More research is needed to be conducted on the matter to be able to generalize this study's results to apply to supervisor-subordinate feedback communication in work communities in general.
  • Alanko, Riikka (Helsingfors universitet, 2016)
    The purpose was to study handmade underwear and their making in 2010's Finland. The study examined features of handmade underwear, which include the range of underwear types, the structure of underwear and the aesthetic style of underwear. The study also aimed to understand craft enthusiasts motivations for making underwear, both relating to underclothes themselves and to general values and attitudes. The theoretical viewpoints examined in the study were processes and meanings of making crafts, DIY-culture as well as styles, history and meanings of underwear. The research strategy was qualitative case study and it was based on data triangulation. Both the features of handmade underwear and the motivations for their making were examined with photographs and texts published in the Internet as well as qualitative questionnaire responses. The visual and textual data was collected from two sewing-related Facebook-groups and individual blogs and the data consisted of 65 photographs and 122 files that included text or both photographs and text. The questionnaire responses were collected using online questionnaire and the final data included 51 responses. The data was analyzed by using content analysis with theoretical approach and Atlas.ti 7.5.10 was used as a software tool in the analysis. Making underwear by hand could be seen as a small phenomenon among craft enthusiasts on the Internet. Underwear types examined in the study were bras and underpants for women, men and children. The structures and materials of the handmade underwear were mainly similar to industrially made ones. However there was more diversity in the aesthetic styles of the handmade underwear. The most frequent aesthetic styles were colorfulness, use of different types of printed fabrics, use of recycled and leftover materials as well as playful, joyful and humoristic expressive style. The most important motivations for making underwear were related to the clothes themselves, the most common reason being need for fit and comfort. Furthermore quality of the product and need for individual look were motivations that relate to the product. Motivations that relate to values and attitudes were economic benefit, ecological and ethical reasons, fulfilling craft enthusiasts lifestyle and aiming at self-sufficiency. The economic and ecological values were seen in utilization of leftover materials, which was a common motivation for making underwear. According to this study the making of handmade underwear appears to have influences of DIY-craft, which includes aspects of individuality, consumption and taking responsibility of one's own needs.
  • Grön, Kirsikka (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielma tarkastelee sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyviä odotuksia. Työ on tapaustutkimus, jossa tutkitaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä- ja toiminnanmuutoshanketta Apottia. Apotti on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sekä Helsingin, Vantaan, Kirkkonummen, Kauniaisen, Tuusulan ja Keravan yhteinen tietojärjestelmä- ja toiminnanmuutoshanke, jossa hankitaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä sekä uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjä. Tutkielmassa Apotin hankkimaa tietojärjestelmää lähestytään dataintensiivisenä teknologiana. Apotti-hanke liitetään osaksi terveyden, hyvinvoinnin ja yhteiskunnan datafikaatiota, eli sosiaalisen elämän muuntamista digitaaliseksi ja vertailukelpoiseksi dataksi. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnetään tieteen- ja teknologiantutkimuksen teknologian sosiaalisen muotoutumisen näkökulmaa sekä odotusten sosiologiaa. Odotusten sosiologiaa hyödyntämällä työssä tutkitaan Apottiin liittyviä kollektiivisia odotuksia. Odotusten sosiologian mukaan julkilausutut kollektiiviset odotukset ohjaavat teknologian suunnittelua sekä teknologista toimintaa. Tutkielmassa tarkastellaan, miten Apotti-hankkeessa hankittavan uuden Apotti-järjestelmän odotetaan muokkaavan sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä yhteiskuntaa. Tutkielman aineistona toimii haastattelu- ja asiakirja-aineisto. Haastatteluaineisto koostuu viiden Apotissa pitkään työskennelleen sosiaali-, terveys- ja IT-alan asiantuntijan haastattelusta. Asiakirja-aineisto on koottu Apotin julkaisemista uutiskirjeistä, tiedotteista, blogeista ja videoista sekä hankkeeseen liittyvistä julkisista asiakirjoista. Aineistojen pohjalta on muodostettu kuvaus Apotti-hankkeen kulusta ensimmäiseen käyttöönottoon asti. Haastatteluaineistolle on tehty temaattinen analyysi, jonka pohjalta tarkastellaan Apotti-järjestelmään liittyviä odotuksia haastattelu- ja asiakirja-aineistoa hyödyntäen. Työssä havaitaan Apottiin liittyvän julkiseen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan suoraan kytkeytyviä sekä muita yhteiskunnallisia ja taloudellisia odotuksia. Apotin järjestelmähankintaan liittyy odotuksia sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmämarkkinoiden uudistamisesta. Tietojärjestelmämarkkinoihin liittyvät odotukset kytkeytyvät koettuihin epäonnistumisiin aiemmissa tietojärjestelmähankinnoissa, ja Apotin järjestelmähankinnalla tavoitellaan tietojärjestelmämarkkinoiden parantamista. Uuden Apotti-järjestelmän odotetaan muokkaavan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työtä ohjaamalla työntekijöiden työskentelyä sekä yhtenäistämällä järjestelmää käyttävien yksiköiden toimintatapoja. Asiakkaiden ja potilaiden odotetaan saavan uudesta järjestelmästä parempia mahdollisuuksia omahoitoonsa. Samalla järjestelmästä saatavan datan avulla odotetaan voitavan puuttua ennakoivasti ihmisten kohtaamiin terveyden ja hyvinvoinnin ongelmiin. Apotissa odotetaan myös, että uuden järjestelmän myötä tutkijat ja sosiaali- ja terveysalan yritykset voivat kiinnittyä kiinteämmin osaksi julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Uudesta järjestelmästä odotetaan saatavan enemmän ja parempaa dataa tutkimuskäyttöön, ja järjestelmän odotetaan tuovan uusia tapoja kerätä tutkimusdataa. Apotin ympärille rakennetaan yritysekosysteemiä, jonka avulla sosiaali- ja terveysalan startup-yritykset halutaan integroida osaksi uutta Apotti-järjestelmää. Tutkielma osoittaa dataintensiivisten teknologioihin liittyvien odotusten muokkaavan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja tavoitteenasetteluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon työn ja asiakkuuksien odotetaan muuttuvan dataintensiivisten teknologioiden myötä. Näiden odotusten toteutuminen on kuitenkin epävarmaa, sillä asiakkaat ja työntekijät voivat käyttää teknologioita eri tavoilla kuin on suunniteltu. Odotusten sosiologian näkökulmasta teknologian käyttöönoton onnistumiseksi loppukäyttäjät pyritään puhumaan kollektiivisten odotusten avulla teknologian puolelle ja käyttämään teknologiaa halutuilla tavoilla. Sosiaali- ja terveydenhuollossa dataintensiivisten teknologioiden käyttöä oikeutetaan eri tavoin, eivätkä kaikki tavoitteenasettelut liity sosiaali- ja terveydenhuollon ydintoimintojen parantamiseen. Tutkielmassa ehdotetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon datafikaation tutkimuksen tulisi tarkastella ja arvioida julkisen sektorin dataintensiivisiin teknologioihin liittyviä tavoitteita, ja pohtia, mikä on kaikkien kansalaisten etua ajavien tavoitteiden rooli dataintensiivisten teknologioiden aikakaudella. Tutkielman lopuksi arvioidaan odotusten sosiologian näkökulman hyödyllisyyttä yhteiskunnan datafikaation ja Apotin kaltaisten sosioteknisten muutosten tutkimuksessa.
  • Ropponen, Virpi (Helsingin yliopisto, 2018)
    Seksityöntekijät kohtaavat väkivaltaa ja syrjintää kaikkialla maailmassa. Viime vuosina älypuhelimien ja internetin käyttö on yleistynyt nopeasti seksityöntekijöiden keskuudessa, mikä mahdollistaa erilaisten turvasovellusten kehittämisen heidän tarpeisiin soveltuviksi. Parhaimmillaan teknologian avulla on mahdollista edistää ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta globaalisti. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan seksityöntekijöille suunnatun mobiililaitteella toimivan turvasovelluksen kehittämisprosessia. Tutkimustehtävänä on analysoida, millaisia erityispiirteitä seksityöntekijöille suunnattuun turvasovelluksen kehittämiseen liittyy. Tutkimus on toteutettu Sosiaaliasema X:n alaisuudessa toimivan Artemiksen sateenvarjo -hankkeen yhteydessä. Sovellusprojektin tavoitteena on kehittää vertaisuuteen pohjautuva turvasovellus seksityöntekijöille. Sen suunnitteluun ja kehittämiseen on osallistunut Sosiaaliasema X:n lisäksi teknologia- ja sosiaalialan asiantuntijoita sekä seksityöntekijöitä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys kiinnittyy teknologian sosiaalisen muotoutumisen viitekehykseen, seksityön tutkimukseen sekä sellaiseen sosiaalityön tutkimukseen, jossa tarkastellaan teknologian kehittämistä sosiaalialalla. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa hyödynnetään etnografista tutkimusotetta. Tutkimuksen aineisto on tuotettu Artemiksen sateenvarjo -hankkeen yhteydessä vuosina 2017–2018. Hanke ja aineiston tuottaminen ulottuvat maantieteellisesti Suomeen ja Intiaan. Tutkimuksessa hyödynnetään aineistotriangulaatiota, jossa yhdistyvät teemahaastattelut, havainnointi, kyselylomakeaineisto sekä muu projektin ohessa tuotettu materiaali. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Ainutlaatuisen aineiston kautta etsitään vastauksia siihen, millaisia erityispiirteitä seksityöntekijöiden teknologian kehittämisprosessiin liittyy ja miten nämä erityispiirteet on huomioitu sovelluksen toteutuksessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että seksityöntekijöiden turvasovelluksen kehittämisprosessiin liittyvät erityispiirteet kytkeytyvät yhteistoiminnalliseen kehittämisprosessiin, seksityön toimintaympäristöön ja sovelluksen kansainväliseen käytettävyyteen sekä käyttäjäryhmään liittyviin erityispiirteisiin. Yhteistoiminnallisessa kehittämisprosessissa korostuvat sidosryhmien välinen yhteistoiminta, aktivismi ja vapaaehtoistoiminta sekä vuorovaikutteinen oppiminen. Seksityön toimintaympäristöön ja sovelluksen kansainväliseen käytettävyyteen liittyvät erityispiirteet nousevat esiin sovelluksen turvaratkaisussa, tietoturvassa ja anonymiteetissa, laitekantaan ja verkkoyhteyksiin liittyvissä kysymyksissä sekä vertaisturvassa. Käyttäjäryhmään liittyvät erityispiirteet kytkeytyivät käyttäjien kielitaitoon, luku- ja kirjoitustaidottomuuteen sekä mobiiliteknologian käyttötaitoihin.
  • Leinonen, Kirsi (2006)
    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten henkilöstö suhtautuu organisaation arvoihin: millaisia merkityksiä se liittää virallisiin arvoihin, millaiset arvot kuuluvat sen mielestä hyvään työyhteisöön ja miten se kokee työyhteisönsä todelliset arvot. Lisäksi tutkimuksessa kysytään, miksi arvot ovat juuri nyt keskeisessä asemassa organisaatioissa. Lähestyn arvoja tapaustutkimuksen kautta. Tutkimuskohteena on Veikkaus Oy. Tutkimuksella ei tavoitella yleistystä, vaan pyritään kurkistamaan arvojen "taakse" ja selvittämään, millaisia merkityksiä nimenomaan Veikkauksen henkilöstö liittää arvoihin. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin yhdeksällä teemahaastatteluilla ja tulokset tuotettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimus pohjaa kahteen teoreettiseen viitekehykseen: niin sanottuihin uusiin olosuhteisiin, joka tarkastelee arvo-ilmiötä yhteiskunnan makrotasolta, ja organisaatiokulttuuriin, joka jalkauttaa arvot mikrotasolle eli organisaatioihin. Uudet olosuhteet viittaavat yhteiskunnalliseen paradigman muutokseen. Sitä ovat ruokkineet etenkin postmodernismin ajatukset, yhteiskunnalliset muutokset sekä liike-elämässä yhä enemmän jalansijaa saanut eettinen suuntaus. Tämän päivän organisaatiot eivät voi eristäytyä, vaan niiden on otettava kantaa, vastattava ja sopeuduttava uusiin olosuhteisiin. Jatkuvassa epävarmuuden ja muutoksen tilassa arvojen merkitys korostuu. Näkökulman keskeisimmät teoreetikot ovat Aaltonen & Junkkari (2000), Aula (2000b), Aula & Oksanen (2000) ja Puohiniemi (2003). Tutkimuksen organisaatiokulttuurinen viitekehys pohjautuu lähtökohtaan, joka kysyy, pitääkö kulttuuri ymmärtää organisaation osaksi vai organisaation koko olemukseksi. Kulttuurin asemaa suhteessa organisaatioon tarkastellaan etenkin Aulan (1999, 2000b), Conradin (1994) ja Juutin (1992) ajatusten pohjalta. Organisaatiokulttuurin rakennetta ja arvojen asemaa siinä tarkastellaan erityisesti Scheinin (1991) mallin pohjalta. Arvojen syntyminen eli niiden jalkautuminen organisaatiokulttuuriin ihanteellistumisprosessin kautta käsitellään Gagliardin (1986) mallin mukaan. Tutkimustulokset osoittavat, että virallisiin arvoihin suhtaudutaan tutkimusorganisaatiossa pitkälti hyötynäkökulmasta: arvot ovat kuin työkaluja, jotka otetaan esille tarpeen tullen. Parhaassa tapauksessa ne toimivat suunnannäyttäjinä sekä johdolle että henkilöstölle, mutta yhtä hyvin niitä voidaan käyttää "puolustuskeinona" esimerkiksi epämiellyttäviä päätöksiä tehtäessä. Epäselväksi kuitenkin jää, miksi arvot on määritelty ja kenen työtä niiden on tarkoitus ohjata. Käytännön työssä virallisilla arvoilla ei ole koeta olevan merkitystä. Hyvään työhön ja työyhteisöön liitettäviä arvoiksi osoittautuvat avoimuus, hauskuus, kehittyminen ja kunnolla tekeminen. Yksilöllisten arvojen korostumisesta huolimatta kollektiiviset arvot ohittavat ne hierarkiassa. Tutkittaessa organisaation toiminnan todellisia arvoja, ilmeni, että tutkimusorganisaatiossa vallitsee kaksi erilaista arvomaailmaa. Niissä suhtaudutaan eri tavoin yhtiön olosuhteisiin, tapaan toimia ja tehdä työtä, henkilöstön valta-asemiin, yhtiön tapaan suhtautua työntekijöihin sekä työntekijöiden asenteeseen. Suurimmat ristiriitoja synnyttävät tekijät ovat muutos organisaation kilpailuasemassa sekä organisaatioon tulleet uuden työntekijät.
  • Ainoa, Heli (2002)
    Tutkielmassa tarkasteltiin kolmivaiheisen empiirisen tutkimuksen avulla asiakaslehtien verkkoversioita keväällä 2001. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon asiakaslehtiä julkaistaan verkossa, millaisia ne ovat, miksi ja miten niitä tehdään sekä miltä näyttää asiakaslehtien ja niiden verkkoversioiden tulevaisuus. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä määriteltiin aluksi asiakaslehti ja pohdittiin sitten kahden teoriamallin avulla, mitkä ovat asiakaslehden tehtävät. Teoriaosuudessa selvitettiin lisäksi, mitä verkkojulkaisulla ja verkkojulkaisemisella tarkoitetaan, sekä käytiin lyhyesti läpi verkkojulkaisemisen historiaa. Sen jälkeen selvitettiin verkkojulkaisun ja -julkaisemisen ominaisuuksia sekä esiteltiin niitä uusia piirteitä, joita verkko julkaisuvälineenä on tuonut viestintään, asiakasviestintään, journalismiin ja toimitusprosesseihin. Tutkimuksen empiirisen osan ensimmäisen tutkimusvaiheen muodosti kartoitus, jonka tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon asiakaslehtiä ylipäätään julkaistiin verkossa keväällä 2001. Lisäksi tarkoituksena oli saada kuva siitä, millaisia asiakaslehtien verkkoversiot pääpiirteiltään olivat. Tutkimuksen toisen ja kolmannen vaiheen tutkimusasetelma perustui monitapaustutkimukseen. Toisessa vaiheessa valittiin kartoituksessa löydetyistä asiakaslehtien verkkoversioista 14 lehteä lähilukuun. Lähiluvussa tutkittiin lähemmin asiakaslehtien verkkoversioita ja vertailtiin niitä painettuihin lehtiin. Tämän vaiheen tarkoituksena oli selvittää tarkemmin, millaisia asiakaslehtien verkkoversiot tutkimushetkellä olivat. Olivatko asiakaslehtien verkkoversiot pääasiassa painettujen lehtien sähköisiä kopioita, vai erosivatko ne printtiversioista jollakin tavalla? Hyödynnettiinkö niissä verkon tuomia mahdollisuuksia? Tutkimuksen kolmannen vaiheen muodosti lähilukuun valittujen asiakaslehtien päätoimittajille lähetetty kysely, jonka perusteella etsittiin vastausta erityisesti kysymykseen: Miksi asiakaslehtien verkkoversioita tehdään? Lisäksi kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten asiakaslehtien verkkoversioita tehdään, sekä kartoittaa päätoimittajien näkemyksiä asiakaslehtien ja niiden verkkoversioiden tulevaisuudesta. Tutkimuksessa tehdyssä kartoituksessa verkosta löydettiin kaikkiaan 158 asiakasiakaslehteä. Asiakaslehtiä julkaistaan siis melko paljon verkossa. Suurin osa löytyneistä asiakaslehtien verkkoversioista oli tosin suhteellisen yksinkertaisia. Niissä ei hyödynnetty kovinkaan paljon verkon tuomia mahdollisuuksia. Varsinaisia verkkojulkaisuja monipuolisine ominaisuuksineen ei löytynyt kuin muutama. Lähiluvun perusteella voidaan todeta, että asiakaslehtien verkkoversiot ovat sisältönsä puolesta usein painettujen lehtien kopiota joko kokonaan tai osittain. Lisäksi verkkojulkaisemisen mahdollistamia ominaisuuksia hyödynnetään niissä vähänlaisesti. Päätoimittajille tehdyn kyselyn mukaan asiakaslehtien tehtävänä on täydentää ja tukea painettuja lehtiä. Ne eivät tule korvaamaan painettuja lehtiä ainakaan lähitulevaisuudessa. Tutkimuksessa käytetyt tärkeimmät lähteet olivat Ari Heinosen Raportteja verkkojournalismista, Robert K. Mertonin Social Theory and Social Structure sekä Leif Åbergin Viestinnän johtaminen.
  • Rajakallio, Maria; Jyväsjärvi, Jussi; Muotka, Timo; Aroviita, Jukka (Blackwell, 2021)
    Journal of Applied Ecology 58: 7, 1523-1532
    1. Growing bioeconomy is increasing the pressure to clear-cut drained peatland forests. Yet, the cumulative effects of peatland drainage and clear-cutting on the biodiversity of recipient freshwater ecosystems are largely unknown. 2. We studied the isolated and combined effects of peatland drainage and clear-cutting on stream macroinvertebrate communities. We further explored whether the impact of these forestry-driven catchment alterations to benthic invertebrates is related to stream size. We quantified the impact on invertebrate biodiversity by comparing communities in forestry-impacted streams to expected communities modelled with a multi-taxon niche model. 3. The impact of clear-cutting of drained peatland forests exceeded the sum of the independent effects of drainage and clear-cutting, indicating a synergistic interaction between the two disturbances in small streams. Peatland drainage reduced benthic biodiversity in both small and large streams, whereas clear-cutting did the same only in small streams. Small headwater streams were more sensitive to forestry impacts than the larger downstream sites. 4. We found 11 taxa (out of 25 modelled) to respond to forestry disturbances. These taxa were mainly different from those previously reported as sensitive to forestry-driven alterations, indicating the context dependence of taxonomic responses to forestry. In contrast, most of the functional traits previously identified as responsive to agricultural sedimentation also responded to forestry pressures. In particular, taxa that live temporarily in hyporheic habitats, move by crawling, disperse actively in water, live longer than 1 year, use eggs as resistance form and obtain their food by scraping became less abundant than expected, particularly in streams impacted by both drainage and clear-cutting. 5. Synthesis and applications. Drained peatland forests in boreal areas are reaching maturity and will soon be harvested. Clear-cutting of these forests incurs multiple environmental hazards but previous studies have focused on terrestrial ecosystems. Our results show that the combined impacts of peatland drainage and clear-cutting may extend across ecosystem boundaries and cause significant biodiversity loss in recipient freshwater ecosystems. This information supports a paradigm shift in boreal forest management, whereby continuous-cover forestry based on partial harvest may provide the most sustainable approach to peatland forestry.
  • Lonkila, Annika (SAGE Publications, 2021)
    Cultural Geographies 28: 3, 479-493
    Although ethical questions are at the core of more-than-human geographies, more attention needs to be paid on researchers’ ethical responsibilities to more-than-human research subjects in social scientific research. In this paper I critically analyze my empirical work on Finnish dairy farms from the perspective of multispecies research ethics. I suggest that the concept of care is useful in understanding more-than-human research ethics. Attending to the needs of others can work as a starting point for making difficult ethical decisions in the field. However, in contested moments, different needs are often in conflict. Here, situated ethical responses might be needed in relation to the practices of fieldwork, for example to avoid causing harm to research subjects. Importantly, researchers have to care for their research subjects also through their analysis; addressing the questions related to research ethics also in terms of knowledge politics. When the ethics of care is complemented with the notion of ethics of exclusion, it has potential to tease out broader responsibilities both in interactions and knowledge about other animals and more-than-human research settings.
  • Rinnekangas, Eleonoora (2020)
    This qualitative case study examines the challenges, that cinemas in Helsinki were facing in 2008 and 2018. More precisely, the study explores their challenges regarding film curation and programming, strategic management, and marketing and audience engagement. Through the examination of the selected years, the study aims to depict an image of the development of the cinema industry and the general issues it is dealing with, and to indicate the possible future challenges and opportunities the organizations have ahead. The study is relevant for the field of arts managers, because viewing past actions and developments critically, can be beneficial in foreseeing the challenges of the future. The philosophical foundation for the study is critical. The theoretical framework consists of the concepts of film art, strategic management and strategical film curation, marketing and audience development. Three cinemas in Helsinki are researched as cases. The primary data consists of five semi-structured interviews, and the secondary data consists of the websites of the organizations, information given by the researched parties and the annual statistics by The Finnish Film Foundation. The data is examined using the method of content analysis. The study bears the results, that the size of an organization does have an effect on the challenges the organizations are experiencing. All operators face challenges in keeping their venues relevant and interesting for the audiences. The common challenge in 2008 was the special limitation the technology set, and in 2018, one could see that the creation uniqueness is one of the key challenges: an organization must think sharpen its vision and the values it is portraying to the audience in order to stand out from other operators and make it easier for its customers to gain trust. The results of the study introduce challenges touching upon each of the mentioned areas of arts management, but also give offer fruitful starting point for more thorough study.
  • Lehtoranta, Virpi; Louhi, Pauliina (Elsevier Science, 2021)
    Environmental Science & Policy 124, 226-234
    Non-market values pose a challenge in decision making. In a contribution to the issue, the study assesses the potential positive impact on residents’ wellbeing of improving the ecological status of water bodies making up the Saarijärvi watercourse in Central Finland, a region with numerous Natura areas. The benefits provided by the aquatic environment and the factors affecting them were assessed using the contingent valuation method (CVM). A split-sample design made it possible to analyse expressed uncertainty with two payment vehicles: in one, the question of uncertainty was included in the willingness-to-pay (WTP) questions (multiple bounded discrete choice, MBDC); in the other, it was queried separately after the payment card (PC) question. Where respondents saw added value in Natura 2000 sites and received new information on water management, they experienced increased wellbeing from improved water quality. Perceived importance of sustainable hydropower and water regulation also figured in a desire to improve the ecological status of waters in the region. The results show that there is a noticeable positive WTP among residents (N = 473) for improved water status and that estimated WTP differs according to uncertainty: mean WTP every year per individual fell in the range EUR 29.70 to EUR 75.50. Improvement of water status and protection of Natura 2000 sites were found to be mutually reinforcing goals. Higher net social benefits could be realized if implementation of the applicable directives were more closely coupled to regional planning.
  • Amiri, Ali; Emami, Nargessadat; Ottelin, Juudit; Sorvari, Jaana; Marteinsson, Björn; Heinonen, Jukka; Junnila, Seppo (Elsevier, 2021)
    Energy and Buildings 241: 110962
    The construction and use of buildings consume a significant proportion of global energy and natural resources. Leadership in Energy and Environmental Design (LEED) is arguably the most international green building certification system and attempts to take actions to limit energy use of buildings and construct them sustainably. While there has been a wide range of research mainly focused on energy use and emission production during the operation phase of LEED-certified buildings, research on embodied emissions is rare. The aim of this study is to evaluate the efficiency of LEED regarding initial (pre-use) embodied emissions using life cycle assessment (LCA). The study comprised several steps using a designed model. In the first step, three optional building material scenarios were defined (optimized concrete, hybrid concrete-wood, and wooden buildings) in addition to the base case concrete building located in Iceland. Second, an LCA was conducted for each scenario. Finally, the number of LEED points and the level of LEED certification was assessed for all studied scenarios. In addition, a comparison regarding embodied emissions consideration between LEED and Building Research Establishment Environmental Assessment Method (BREEAM) as mostly used green certificate was conducted in the discussion section. The LCA showed the lowest environmental impact for the wooden building followed by the hybrid concrete-wood building. In the LEED framework, wooden and hybrid scenarios obtained 14 and 8 points that were related to material selection. Among these points, only 3 (out of a total of 110 available points) were directly accredited to embodied emissions. The study recommends that the green building certificates increase the weight of sustainable construction materials since the significance of embodied emissions is substantially growing along with the current carbon neutrality goals. As most of the materials for building construction are imported into Iceland, this study is useful for locations similar to Iceland, while overall it is beneficial for the whole world regarding climate change mitigation.
  • Lemmetty, Johanna (Helsingfors universitet, 2008)
    Nykymuotoisen metsäsuunnittelun ongelmaksi on koettu heikko asiakaslähtöisyys. Sitä voidaan kuitenkin kehittää tuntemalla metsänomistajien tarpeet paremmin. Sen vuoksi tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tapaustutkimuksen keinoin teemahaastattelulla metsänomistajien aitoja tarpeita, jotka liittyvät metsäsuunnitelman hankkimiseen. Tutkimuksen kohteena olivat erillismetsäsuunnitelman tilanneet metsänomistajat, koska he olivat tilanneet suunnitelman omasta aloitteestaan joko metsäkeskukselta tai metsänhoitoyhdistykseltä. Haastatellut 12 henkilöä ovat aktiivisia metsänomistajia, jotka arvostavat hyvää ja tuottavaa metsää. Metsänomistajien aitoja tarpeita ovat metsänhoidolliset syyt. Metsäsuunnitelma on puukaupan apu, metsänhoitotöiden järjestyksen ja kiireellisyyden määrittäjä, metsän kokonaistilanteen selventäjä, metsän arvon ilmentäjä ja etämetsänomistajalle mielenrauhaa tuova asiakirja. Aloite suunnitelman hankkimiseen oli tullut metsänomistajalta itseltään, joten metsäammattilaisten myötävaikutus tilauspäätökseen oli vähäinen. Pääsääntöisesti metsänomistajat olivat vahvassa vuorovaikutuksessa metsäsuunnittelijan kanssa, mutta osalla yhteydenpito oli vähäistä suunnitteluprosessin aikana. Viisi metsänomistajaa 12:sta oli ollut suunnittelijan mukana maastossa. Metsänomistajat olivat pääpiirteissään tyytyväisiä suunnitteluprosessiin ja kokivat suunnitelman vastanneen tarvetta. Tutkittujen metsänomistajien toimeliaisuudesta kertoo se, että lähes kaikki olivat tehneet uuden suunnitelmansa avulla puukauppoja, taimikonhoitoa tai molempia. Monet metsänomistajat kertoivat tekevänsä metsänhoitotöitä itse, mutta useat tukeutuvat osittain ja jotkut jopa kokonaan ammattilaisen apuun. Erillismetsäsuunnittelussa itsessään on asiakaslähtöisyyden piirteitä, mutta erillismetsäsuunnitelmia tilanneita tutkimalla on hankala vastata nykymetsäsuunnittelun pahimpaan ongelmaan, asiakaslähtöisyyden puutteeseen. Uusi suunnittelujärjestelmä antanee mahdollisuuden lisätä neuvonnan määrää ja tehdä erilaisia metsäsuunnitelmia metsänomistajille. Vaikka metsänomistajat kaipaavat yhä enenevässä määrin kokonaispalvelua, tänäkin päivänä metsänomistajat ovat omatoimisia. Asiakaslähtöisyyden parantamista voidaan auttaa edelleen tutkimuksen keinoin. Järkevintä olisi tutkia mm. niitä metsänomistajia, jotka ovat tilanneet aikaisemmin suunnitelman, mutta uudella aluesuunnittelukierroksella ovat jättäneet sen tilaamatta. Olisi hyvä tietää, mikä heidän mielestään on ollut suunnitelmassa vikana ja miksi metsänomistaja on jättänyt suunnitelman tilaamatta.