Browsing by Subject "tarvevakiointi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Heikkinen, Erkka (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä työssä tutkin, miten vankiterveydenhuollon rahoitus olisi mahdollista järjestää osana sellaista julkisen terveydenhuollon rahoitusmallia, jossa valtio rahoittaisi terveyspalvelut järjestäviä maakuntia tarvevakiointiin perustuvalla kapitaatiokorvauksella. Tarkoituksena on hahmotella vaihtoehto vankiterveydenhuollon nykyiselle rahoitusmallille, joka perustuu muun julkisen terveydenhuollon rahoituksesta erilliseen kiinteään määrärahaan. Vankiterveydenhuollon rahoitukseen sisällyttäminen mahdolliseen kapitaatiomalliin toisi siihen samat kriteerit kuin muuhun julkiseen terveydenhuoltoon. Empiirisen kysymyksensä lisäksi tämä työ esittelee kapitaatiota ja tarvevakiointia käsitellyttä taloustieteellistä tutkimusta. Kapitaatiomallia on yleisesti perusteltu terveydenhuollossa sillä argumentilla, että se antaa terveydenhuollon tuottajille kannustimet kustannustehokkuuteen. Teoreettinen ja empiirinen taloustieteellinen tutkimus tukevat tätä argumenttia, joskin kapitaation käyttöä julkisen terveydenhuollon rahoituksessa käsitteleviä empiirisiä tutkimuksia on vähän. Tärkeä osa toimivaa kapitaatiomallia on hyvin toteutettu tarvevakiointi, jossa terveydenhuollon asiakkaiden kustannusten pyritään ennustamista ekonometrisilla menetelmillä. Suomessa tarvevakiointia on tutkinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), jonka työtä tämä tutkimus täydentää. Työni empiirisessä osiossa selvitän miten vankiterveydenhuollon rahoitus jakautuisi maakunnille sellaisen tarvevakioinnin mallin pohjalta, joka ottaa huomioon henkilön vankeuden ja vankiterveydenhuollon kustannukset. Tarvevakioinnin aineistona työssä käytetään THL:n keräämiä laajoja rekistereitä, jotka sisältävät tiedot yli viiden miljoonan suomalaisen vuotuiset terveydenhuollon kustannuksista, sekä tiedot henkilöiden demografisista, terveydellisistä ja sosiaalisista ominaisuuksista. Olemassa olevia rekistereitä täydennetään tässä työssä vankiterveydenhoidon yksikön talous- ja potilastiedoilla, sekä Rikosseuraamuslaitoksen tiedoilla. Tarvevakioinnissa käytettävät mallit ovat luonteeltaan lineaarisia pienimmän neliösumman malleja. Tällaisten mallien käyttö on perusteltua teoreettisista näkökulmista, minkä lisäksi niitä on käytetty THL:n aiemmissa tutkimuksissa. Osana tätä tutkimusta myös lasketaan ensimmäistä kertaa yksikkökustannukset vankiterveydenhuollon palveluille. Vankiterveydenhuollon yksikkökustannukset paljastavat vankiterveydenhuollon palveluiden olevan huomattavasti kalliimpia kuin vastaavien palveluiden kustannukset muussa julkisessa terveydenhuollossa. Laskettujen yksikkökustannusten pohjalta lääkärikäynnin kustannus vankiterveydenhuollossa on 133 prosenttia ja sairaanhoitajien potilaskäynnin kustannus 160 prosenttia suurempi, kuin näiden käyntien kustannukset kunnallisessa terveydenhuollossa. Vankilassa vuonna 2017 olleiden henkilöiden henkilökohtaisten terveydenhuollon kustannuksia tarkasteltaessa esille tulee se, että vankien vuosittaiset kustannukset ovat noin 4-5 kertaa muuta väestöä suuremmat. Henkilön vankeudesta kertovan muuttujan sisällyttäminen olemassaolevaan tarvevakioinnin mallin ei lisää mallin selitysastetta, mutta se on tilastollisesti merkittävä ja täyttää kirjallisuudessa hyvälle tarvetekijälle asetetut kriteerit. Tarvevakioinnin mallin pohjalta henkilön vankeus ennustaa tälle noin 4200 euroa tätä demografisilta, terveydellisiltä ja sosiaalisilta ominaisuuksilta vastaavaa ei-vankia suuremmat vuosittaiset terveydenhoidon kustannukset. Jokainen vankilassa vietetty päivä ennustaa noin 22 euroa suurempia terveydenhuollon kustannuksia. Vankien ennustettavien kustannusten vertaaminen yhdyskuntaseuraamusta suorittavien henkilöiden ennustettaviin kustannuksiin antaa näyttöä siitä, että vankeus on myös kausaalisesti yhteydessä suurempaan terveyspalveluiden käyttöön ja suurempiin terveydenhoidon kustannuksiin. Tarvevakioinnin mallien pohjalta työssä lasketaan, miten vankiterveydenhuollon vuosittaiset menot jakautuisivat maakunnille, mikäli vankiterveydenhuolto rahoitettaisiin osana kapitaatiomallia. Tämän lisäksi maakunnille lasketaan tarveindeksit. Haasteita tutkimukselle aiheuttivat vankiterveydenhuollon puutteelliset potilastiedot, jotka vääristävät jossain määrin vankiterveydenhuollon yksikkökustannuksia, sekä ulkomaalaisten vankien puuttuminen THL:n rekisteritiedoista. Tämän lisäksi työssä esitelty rahoitusmalli kohtaa mahdollista kapitaatiomallia yleisesti kohtaavat ongelmat, joista suurin on se, että THL:n rekisterien terveydenhuollon menot poikkeavat terveydenhoidon virallisista tilastoiduista menoista. Suomessa on jo usean hallituskauden ajan ollut tavoitteena siirtyä terveydenhuollon rahoituksessa kohti tarvevakiointiin perustuvaa kapitaatiomallia. Tämä terveydenhoitojärjestelmän rahoituksen uudistus tarjoaa syyn pohtia myös vankiterveydenhuollon rahoitusta. Tässä työssä esitetty tarvevakioinnin malli ja sen pohjalta laskettu rahoitus tarjoavat vaihtoehdon vankiterveydenhuollon nykyiselle, monesta syystä ongelmalliselle, rahoitusmallille.