Browsing by Subject "tatuointi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Jakobsson, Paula (Helsingfors universitet, 2015)
    Objectives. The aim of this study was to research the reasons of taking a tattoo with a textile craft motive. There are no previous studies available regarding textile craft tattoos. The aim of the survey, and especially the interviews, was to find cultural model narratives. Methods. This study was carried out in two stages: a survey and narrative interviews. The survey was distributed through Internet. The five interviewees for the narrative thematical interviews were found mainly through the survey. This study was a qualitative study, in which I wanted to focus on the individual's thoughts and experiences on textile crafts and tattoos. Results and conclusions. Crafts were an important part of the survey responders' and interviewees' lives, and something that defined them. The tattoo was a mark of that significance. Based on this study, textile crafts is a fairly new subject in tattoos, and there are not much studies made on this subject. Because of this, and the relatively small number of responders, one can not make any generalizations about textile craft -related tattoos based on this study. General tattoo literature, however, confirms that tattoos often have a special significance to the tattooed persons. However, it can be stated that based on this study, the existing literature on women's tattoos and the history of tattoos does not reflect the current reality in Finland.
  • Koskinen, Anna-Liisa (Helsingin yliopisto, 2019)
    ”Musteella merkitty minuus – Tatuoinnit taiteena” on tutkielma tatuointien yhteydestä taiteeseen ja estetiikkaan. Se sisältää kaksi eri lähestymiskulmaa tatuointeihin: miten tatuoinnit sijoittuvat taiteen kentälle ja miksi ihmiset ottavat tatuointeja. Tutkielma perustuu pääsääntöisesti ulkomaalaiseen kirjallisuuteen. Suomessa tatuoinneista on vähän tieteellisiä julkaisuja, samoin estetiikan alalla tatuoinneista ei ole erityisemmin mainintoja. Tuon tutkielmassa esille myös omaa kokemustani tatuointien ottamisesta sekä tatuointikulttuurista. Tutkielma rajoittuu käsittelemään länsimaalaista tatuointikulttuuria eikä käsittele iholla väliaikaisesti olevia tatuointeja kuten henna- tai kosmeettisia tatuointeja. Tutkielma jakautuu kolmeen lukuun. Luku 1 esittelee tiiviisti tatuointien historiaa maailmalla ja Suomessa. Lisäksi luvussa valotetaan lyhyesti nykyaikaisten tatuointien tekotavat, hoitaminen ja mahdollinen poistaminen. Luvussa 2 vertaillaan nykyajan tatuointeja ja tatuointikulttuuria taideperinteeseen. Tässä luvussa pohditaan muun muassa, millainen tatuointikuvien tyyli on verrattuna perinteisiin taidemuotoihin ja millä tavalla iho tekee tatuoinnista teoksena erikoisen. Tässä luvussa esitellään muita taidemuotoja, jotka ovat saaneet tatuointien tavoin taiteen aseman vasta modernina aikana: graffiti- ja kehotaide. Käsittelyssä ovat myös tatuointikulttuuriin liittyvät tatuointimessut- ja kilpailut. Luvussa 3 käsitellään tatuointien ottamiseen liittyviä psykologisia puolia: miksi tatuointeja otetaan, mikä niiden merkitys on yksilölle ja miten merkitys muuttuu ajan myötä. Kuten iho muuttuu, myös tulkinta omista tatuoinneista muuttuu ajan myötä. Näiden lisäksi luvussa käsitellään individualistista kulttuuria, tatuointeihin liittyvää symboliikkaa ja muistoja, tatuointeja ei-toivottujen jälkien peittäjinä sekä yksilöä tatuoinnin kantajana. Tatuoinnit lainaavat perinteisiltä taidemuodoilta ja luovat omaa kulttuuriaan. Ne myös haastavat meidät pohtimaan, mitä taide on. Tatuointi on teos, jota voidaan tarkastella kuvana, mutta siihen on otettava mukaan teoksen kantaja eli ihminen. Niin graffiteilla, kehotaiteella kuin tatuoinneilla on pitkä historia ja kaikkia on varjostanut rikollisuus ja laittomuus. Ihmiselle tatuointi on keino tarkastella itseään, muistojaan ja merkittäviksi kokemiaan asioitaan eri aikoina. Tatuoinneilla halutaan kertoa omasta itsestään, mutta samalla tatuoitu henkilö kuuluu laajempaan yhteisöön. Tatuoinnit tarjoavat estetiikalle paljon tutkimusaiheita.
  • Niemi, Tiina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkin japanilaisia tatuointeja ja japanilaisten suhtautumista tatuointeihin kulttuurin näkökulmasta. Japanilaisella tatuoinnilla on pitkä historia, joka on pitänyt sisällään monenlaisia sekä positiivisia että negatiivisia näkökulmia, mutta lopulta johtanut vahvaan mielikuvaan tatuoiduista rikollisista. Tutkielmassani tarkastelen japanilaisten suhtautumista tatuointeihin modernissa Japanissa. Tatuoinnit on jaettu kahteen eri tyyppiin historian, tyylin ja tekotapansa mukaan, perinteisiin japanilaisiin tatuointeihin sekä globalisaation ja modernisoitumisen mukana tulleisiin länsimaalaisiin tatuointeihin. Näistä etenkin perinteinen irezumi on japanilaisten mielessä vahvasti kytköksissä rikolliseen alamaailmaan ja on johtanut tatuoituja syrjiviin käytäntöihin kuten rajattuun pääsyyn julkisiin kylpylöihin. Aineisto koostuu yleisestä katsauksesta tatuointien historiaan, kahdesta tapaustutkimuksesta, haastattelusta japanilaisen tatuoijan kanssa sekä kahdella japanilaisella yliopistolla suoritetusta kyselytutkimuksesta. Päämääränä on selvittää onko japanilaisten tämän hetkinen käsitys tatuoinneista muuttunut tai muuttumassa. Teoreettisena taustana toimii kulttuuriantropologian kulttuurin analyysi, jossa japanilaista kulttuuria analysoidaan kansallisen kulttuurin, kollektivismin, globalisaation sekä kulttuurillisen hybriditeetin kautta. Japanilaisen kulttuurin on havaittu olevan kollektivistinen sekä hyvin varovainen moniselitteisissä ja epävarmoissa tilanteissa. He ovat tunnettuja kyvystään omaksua vaikutteita muualta, muuntaen ne paremmin omaan kulttuurinsa sopivaksi ja etenkin globalisaation myötä tämän piirteen merkitys on korostunut. Näiden piirteiden vuoksi asenteiden muuttuminen on hidasta, mutta samalla ne myös mahdollistavat sen. Tapaustutkimusten kohteena ovat kaksi oikeustaistelua. Taiki Masuda voitti ja oikeus päätti, että tatuointi on laillista ilman, että tatuoijalla on lääkärin tutkinto. Tadasu Yasuda puolestaan hävisi ja oikeus totesi, että tatuointien kysyminen on laillista eikä johda syrjintään. Ottaen huomioon Japanissa voimassa olevat rajoitukset julkisissa kylpylöissä, tämä päätös oli odottamaton. Näihin rajoituksiin on Japan Tourism Agency pyytänyt joustavuutta etenkin ulkomaalaisten turistien vuoksi ja peräänkuuluttanut kulttuurillista ymmärrystä. Kyselytutkimuksen suoritin Osakan Yliopistolla sekä Kioton Doshishan Yliopistolla. Kyselyn päämääränä oli tähdätä nuorempaan sukupolveen, joka on kokenut globalisaation ja yhä pienenevän maailman konkreettisemmin kuin vanhempi sukupolvi. Heidän joukostaan paljastui yllättävän useita tatuoituja tuttuja omaavia henkilöitä ja muutamia tatuointeja harkitsevia yksilöitä. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että tatuoinnit voivat vaarantaa heidän työllistymisensä tulevaisuudessa, mutta lähes puolet mielsivät perinteiset japanilaiset tatuoinnit osaksi heidän kulttuurillista perintöään. Tutkimuksen tuloksena on, että japanilaisten suhtautuminen tatuointeihin on muutoksen partaalla. Nähtävillä on merkkejä muutoksesta positiivisempaan suhtautumiseen, mutta toisaalta muutos ei ole konkretisoitunut. Sen lisäksi on esimerkkejä vastarinnasta, joka ei näe syytä saati tarvetta muuttua. Teoretisoin, että globalisaatio ja hybriditeetti voivat tulevaisuudessa muuttaa asenteita tatuointeja kohtaan tarpeeksi merkittävästi, että vallalla oleva asenne muuttuu.