Browsing by Subject "tavoiteohjelmat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-15 of 15
  • Kallio, Tuomas (Ministry of the Environment, 2009)
    The Finnish Environment 27en/2009
    Several structural funds programmes co-funded by the European Union will be implemented in Finland during the programming period 2007–2013. Sustainable development as a cross-cutting principle guides both European Structural Funds programme preparation and implementation. This report aims to provide a framework for integrating environmental considerations into the implementation of these programmes. The focus will be on the four Regional Competitiveness and Employment programmes funded from the European Regional Development Fund (ERDF programmes), but the results can be applied to all types of structural funds programmes as well as to national regional development.
  • Äärilä, Tiina (Helsingin yliopisto, 2009)
    Verkkari 2009 (4)
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (7)
  • Lammi, Päivi (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (1)
  • Kuokkanen, Kanerva (2003)
    Tutkimuksen aiheena on kolmannen sektorin rooli kumppanuuksissa tavoite 1 -ohjelmassa (kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittäminen) Itä- ja Pohjois-Suomessa rakennerahastokaudella 2000–2006. Taustalla on EU:n rakennerahastojen kumppanuusperiaate, jossa julkisen sektorin lisäksi politiikan muotoiluun ja toimeenpanoon osallistuu myös markkinoiden ja kolmannen sektorin toimijoita. Kolmannen sektorin roolia analysoidaan suhteessa suomalaisen kansalaisyhteiskunnan perinteisiin institutionaalisiin piirteisiin, kumppanuusperiaatteen ilmentämään uudenlaiseen hallintaan sekä sosiaaliseen pääomaan, ja Itä- ja Pohjois-Suomea verrataan toisiinsa. Aineistona on Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelma-asiakirjat, osaamisen vahvistamisen ja työvoiman valmiuksien parantamisen toimintalinjan (Itä-Suomi) ja osaamisen ja työllisyyden toimintalinjan (Pohjois-Suomi) ESR-hankkeiden luettelot ja kuvaukset sekä keskeisten toimijoiden haastattelut. Tutkimuksen perusteella julkisella sektorilla on vahva rooli kumppanuuksissa, jotka ovat myös painottuneet enemmän markkinoiden kuin kolmannen sektorin suuntaan. Vaikkei rakennerahasto-ohjelmien perusteella voi varsinaisesta kolmannen sektorin valtaistamisesta puhua, hankkeisiin osallistuu kuitenkin erilaisia, usein suomalaiseen järjestökenttään ankkuroituneita järjestö- ja säätiötoimijoita. Haastattelujen perusteella kolmannen sektorin osallistumista pidetään suotavana, mutta osallistuminen on rajallista. Siirtymästä hallinnosta hallintaan on varovaisia viitteitä, ja kolmannen sektorin ja sosiaalisen pääoman välillä nähdään yhteys. Itä- ja Pohjois-Suomen välillä ei ole radikaaleja eroja.
  • Lammi, Päivi (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (1)
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, 2009)
    Verkkari 2009 (2)
  • Alaranta, Tuija (2006)
    Upprättandet av folkhälsolagen år 1972, utvecklingen av sjukförsäkringslagen och de nationella hälsoprogrammen har varit tre viktiga åtgärder för hälso- och sjukvårdens utveckling. Efter folkhälsolagen skulle alla ha rätt till avgiftsfri tandvård, men så blev inte riktigt fallet. Alla kommuninvånare har inte haft möjlighet att få tandvård på hälsovårdscentraler, åtminstone inte inom rimlig tid. I mitt arbete redogör och betraktar jag vad implementeringsstudier är och sedan tar jag upp några styrmedel som staten använder mot kommunerna. Jag redogör för lagstiftningens utveckling från folkhälsolagen till år 2005 samt de båda hälsoprogrammens innehåll. Jag jämför styrmedel med varandra och med empirin samt drar slutsatser om statens styrning. Jag väljer att betrakta statens styrning av kommuner genom reglering (käpp), ekonomiska styrmedel (morot) och information (predikan). Det empiriska materialet samlade jag in genom att studera fyra kommuners verksamhetsberättelser. Jag valde tre stora kommuner och en liten kommun. Kommunerna jag valde skulle vara så lika som möjligt och som kriterier hade jag storlek, samhällskulturellt klimat, ekonomisk situation och det att kommunerna själva förverkligade tandvården. I mitt arbete ville jag se om det fanns ett samband mellan statens styrmedel. Jag hittade samband speciellt mellan käpp och predikan. Jag hittade också en antydan om ett samband mellan käpp och morot. Det fanns för lite information att få fram för att kunna dra definitiva slutsatser om att det fanns ett samband mellan morot och predikan. I mitt arbete ville jag också se i vilken utsträckning problemen i tandvården berodde på statens styrmedel eller på kommunernas egenskaper som verkställare av statens styrning. Statens sätt att styra genom käpp, morot och predikan kan inte endast vara grunden för att tandvården inte motsvarar kommuninvånarnas förväntan. Jag kunde konstatera att en del av problemen beror på kommunernas vilja att fatta beslut om tandvården. Lösningarna till problemen kan inte enbart vara att öka resurser, utan det måste också finnas andra möjligheter. Utvecklingen har tagit lång tid, över 30 år. Men äntligen har man åtminstone enligt lagstiftningen och förordningar så gott som nått det man önskade sig redan år 1972 då folkhälsolagen stiftades – avgiftsfri tandvård åt alla.
  • Lammi, Päivi (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (2)
  • Lammi, Päivi (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (3)
  • Lammi, Päivi (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (5)
  • Lammi, Päivi (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (9)
  • Nyroos, Hannele; Partanen-Hertell, Marjut; Silvo, Kimmo; Kleemola, Pauli (Suomen ympäristökeskus, 2006)
    Suomen ympäristö 55/2006
    Vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 tehtävän valtioneuvoston periaatepäätöksen pohjaksi laadittiin taustaselvitys. Laaja joukko ympäristöhallinnon asiantuntijoita tarkasteli toimenpidevaihtoehtoja vesien tilan parantamiseksi rehevöitymisen, haitallisten aineiden, vesien kunnostuksen, vesirakentamisen ja säännöstelyn, pohjavesien sekä vesiluonnon osalta. Vaihtoehtojen vaikutuksia arvioitiin etenkin vesien tilan ja kuormituksen kannalta, mutta myös sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Taustaselvityksen lähtökohdat ja yhteenveto eri osa-alueiden tarkastelujen tuloksista esitetään käsillä olevassa julkaisussa. Yhteenveto tuloksista on laadittu taustaselvityksen osa-aluekohtaisten raporttien pohjalta. Lähtötietoina pinta- ja pohjavesiin kohdistuvista paineista ja vesien tilan muutoksista käytettiin arviointia vuoteen 2005 ulottuvan vesiensuojelun tavoiteohjelman toteutumisesta sekä muita tuoreita tietolähteitä, jotka ovat olleet ympäristöhallinnon saatavilla. Keskeisiksi pinta- ja pohjavesien tilaan vaikuttaviksi paineiksi, joiden haittojen vähentämiseen on jaksolla 2006-2015 panostettava selvästi aiempaa enemmän, tunnistettiin kokonaistarkastelun perusteella: - maatalouden aiheuttama ravinnekuormitus pintavesiin; - öljy- ja kemikaalikuljetusten lisääntymisestä vesien tilalle aiheutuvat riskit - rantavyöhykkeen ja pienvesien muuttamisesta aiheutuvat paineet vesiluonnolle; - pilaantuneiden sedimenttien aiheuttama kuormitus; - pohjavesialueille asutuksesta, elinkeinotoiminnasta, liikenteestä ja maa-ainesten otosta aiheutuvat riskit kasvukeskusten ympäristössä - haitallisten aineiden vaikutukset, etenkin niiden yhteisvaikutukset ja riskit.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Suomen ympäristö 10/2007
    Valtioneuvosto  teki 23.11.2006 periaatepäätöksen "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015". Ohjelmassa määritellään toimia, joiden tavoitteena on saavuttaa vesien hyvä tila ja estää tilan heikkeneminen. Ohjelma koskee sisävesiä, rannikkovesiä ja pohjavesiä. Suuntaviivat tukevat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien laatimista. Ne tukevat myös EU:n meristrategiadirektiivin ja Itämeren maiden yhteisen Itämeren suojelua koskevan toimintaohjelman laatimista ja toimeenpanoa. Tavoitteiden saavuttamiseksi toimitaan kuudella päätavoitealueella. Nämä  ovat rehevöitymistä aiheuttavan ravinnekuormituksen vähentäminen, haitallisista aineista aiheutuvien riskien vähentäminen, vesirakentamisen ja vesistöjen säännöstelyn haittojen vähentäminen,  pohjavesien suojelu, vesiluonnon monimuotoisuuden suojelu sekä vesien kunnostus. Tärkein tavoite on rehevöitymistä aiheuttavan ravinnekuormituksen vähentäminen, mikä edellyttää hajakuormituksen erityisesti maatalouden kuormituksen vähentämistä. Maatalouden ravinnekuormitusta tulee vähentää vuoteen 2015 mennessä vähintään kolmanneksella vuosien 2001-2005 keskimääräiseen tasoon verrattuna. Toimet maatalouden ravinnekuormituksen puolittamistavoitteen saavuttamiseksi tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia keinoja on tarkoitus selvittää hallinnonalojen yhteisellä jatkoselvityksellä. Yhdyskuntien ja kalankasvatuksen jätevesikuormituksen vähentämiseksi sovitaan toimialan kanssa vapaaehtoisista ympäristötavoitteista. Pohjavesien suojelua tehostetaan laatimalla kaikille tärkeille pohjavesialueille suojelusuunnitelmat. Lainsäädännön muutostarpeet ja tähän liittyvät rahoitustarpeet selvitetään. Pienvesien suojelua on tarpeen kehittää myös lainsäädännöllisn toimin. Vesistöjen säännöstelyjen tarkoituksenmukaisuuden ja haittojen vähentämisen arviointia jatketaan. Vesien kunnostuksia edistetään erityisesti vaelluskalakantojen elvyttämiseksi  ja pitämiseksi elinvoimaisina.
  • Kallio, Tuomas (Ympäristöministeriö, 2009)
    Suomen ympäristö 27/2009
    Suomessa toteutetaan rakennerahastokaudella 2007–2013 useita Euroopan unionin osarahoittamia toimenpideohjelmia. Kestävä kehitys on tärkeä läpäisyperiaatteella toteutettava teema, joka tulee ottaa huomioon sekä rakennerahasto-ohjelmien valmistelussa että niiden toteutuksessa. Tässä julkaisussa esitetään, kuinka ympäristönäkökulma on mahdollista ottaa huomioon osana näiden ohjelmien toimeenpanoa. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavat neljä suuralueittaista Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoiteohjelmaa (EAKR-ohjelmat), mutta tulokset ovat sovellettavissa myös muihin rakennerahasto-ohjelmiin ja kansalliseen alueiden kehittämiseen.