Browsing by Subject "teacher"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Järvinen, Jenny (Helsingin yliopisto, 2021)
    Teacher burnout has negative consequences on an individual, transactional and organizational levels between teachers and pupils. Compared to other fields, the educational field experiences higher levels of burnout. Previous studies indicate that burnout is connected to turnover, withdrawal, pupils’ motivation, and problems in the working community in addition to the individual’s health. The burnout symptoms have been found to differ in gender, career phase, academic level, socio- economic level of the neighborhood and organization size. Previous research has found that burnout crossover happens from an individual to another across the teacher community. The buffering and exposing attributes concerning the crossover of teacher burnout have been studied rather little. The aim of this research is to discover which individual, transactional and organizational attributes could potentially buffer or expose to the crossover of burnout. Research data was gathered as a part of a wider, national research project called School Matters by the members of the Learning and Development in School research group (Pietarinen, Pyhältö & Soini, 2017). The participants were selected from six different areas. Altogether 1531 teachers from primary, secondary and combined schools completed the questionnaire. The teachers were divided into groups based on their gender, academic level, the level of socio-economic status (SES) of the school neighborhood, career phase and school size. Individual, transactional and organizational factors’ connection to the burnout symptoms were examined through correlations, t-test and One-way analysis of variance. Results indicate that on average the teachers are doing quite well and experience quite moderate levels of burnout. Even so, quite many of them reported higher and lower levels of the symptoms. The symptoms correlate positively with each other. Based on the research findings it can be suggested that individual attributes, including male gender and higher number of years in the profession, buffer from the crossover of burnout. In addition, the higher socio-economic status (SES) of the school neighborhood – a transactional attribute – and smaller school size – an organizational attribute – also act as buffers. On the other hand, exposing attributes include the female gender, less years in the profession, lower socio-economic status of the school neighborhood and large school size. The result may be generalized to the Finnish teaching community as a whole because the research population was large and the geographical distribution of the population was comprehensive.
  • Valtonen, Katja (Helsingin yliopisto, 2021)
    Lukivaikeus on verrattain yleinen oppimisvaikeus, johon jokainen opettaja luultavasti törmää uransa aikana. Koska lukivaikeuden taustalla on kielitietoisuuteen ja erityisesti äännetietoisuuteen liittyviä ongelmia, se aiheuttaa erityisiä hankaluuksia lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi myös vieraiden kielten oppimisessa. Näin ollen olisi tärkeää, että vieraiden kielten opettajat ymmärtäisivät lukivaikeuden taustoja sekä eriyttämiskeinoja, jotka hyödyttävät erityisesti lukivaikeudesta kärsiviä vieraiden kielten oppijoita. Siksi tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisten englanninopettajien kokemuksia lukivaikeuteen liittyen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, (1) mitä englanninopettajat tietävät lukivaikeudesta ja mistä he ovat tietonsa saaneet, (2) millaisia asenteita heillä on lukivaikeudesta kärsiviä oppilaita ja opiskelijoita kohtaan, (3) millaisina he näkevät lukivaikeuden vaikutukset englannin oppimiseen ja (4) miten he ovat ottaneet lukivaikeuden huomioon opetuksessaan. Kysymyksiin etsittiin vastausta kyselytutkimuksen keinoin. Kyselyä jaettiin sosiaalisessa mediassa ja sen täyttäminen tapahtui internetissä. Kaikki osallistujat (n = 72) olivat muodollisesti päteviä opettajia ja opettivat englantia suomenkielisissä alakouluissa, yläkouluissa, lukioissa ja/tai ammattikouluissa. Kyselyllä kerätty aineisto sisältää sekä määrällisiä että laadullisia tietoja. Määrällinen aineisto analysoitiin deskriptiivisin tilastollisin menetelmin ja laadullinen aineisto sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseen osallistuneilla opettajilla oli verrattain hyvä tietämys lukivaikeudesta, vaikkakaan he eivät kokeneet omaavansa tarvittavaa tietotaitoa lukivaikeudesta kärsivien oppijoiden tukemiseen. Lukivaikeutta ei joko ollut käsitelty ollenkaan tai ei riittävästi osallistujien opettajaopinnoissa. Sen sijaan osallistujat olivat saaneet tietonsa lukivaikeudesta muista lähteistä, kuten erityisopettajalta tai kirjallisuudesta oman aktiivisuutensa turvin. Osallistujien asenne lukivaikeutta ja siitä kärsiviä oppijoita kohtaan oli laajasti ottaen positiivinen. Opettajan näkökulmasta lukivaikeus vaikeuttaa englannin oppimista sanaston, kieliopin, kirjoittamisen, lukemisen, kuuntelun, ääntämisen ja äänne-erittelyn osalta. Oppijoilla saattaa myös olla erilaisia negatiivisia tunteita itseään, kieliä tai oppimista kohtaan. Lisäksi lukivaikeudesta kärsivät tarvitsevat enemmän aikaa tehtävien tekemiseen kuin luokkatoverinsa. Lähes kaikki osallistujat ovat ottaneet lukivaikeuden huomioon opetuksessaan esimerkiksi eriyttämällä arviointia, materiaaleja ja opetustaan. Osallistujille tutuimpia eriyttämisen keinoja olivat arvioinnin eriyttämiseen liittyvät keinot sekä sellaiset keinot, joita yleisesti käytetään kaikkien oppimisvaikeuksien huomioinnissa ja kaikkien oppiaineiden opetuksessa. Osallistujille vähemmän tuttuja olivat opetuksen eriyttämiseen liittyvät keinot, joita suositellaan nimenomaan lukivaikeudesta kärsiville vieraiden kielten oppijoille. Tutkielmassa pohditaan, miten hyvin opettajakoulutus valmistaa opettajia käytännön työhön, ja kritisoidaan sitä lähtökohtaa, että lukivaikeudesta kärsiviä kielten oppijoita tuetaan kouluissa ensisijaisesti arvioinnin keinoin oppimisen edesauttamisen sijaan.
  • Luodeslampi, Juha; Kuusisto, Arniika; Kallioniemi, Arto (2019)
    This article examines the career paths of Finnish Religious Education (RE) teachers who were born in the 1930s, through a retrospective, self-autobiographical life history approach. The material reported here is a part of wider data of mainly written narratives (N = 62) from RE teachers who recount their career trajectories. In these career-focused life histories, the teachers outline their own professionalism as embedded in changing sociohistorical contexts, where to a great extent they tell about the active development of the school and the teaching of their particular subject to answer to the changing needs and challenges. Some teachers have, along with their teaching, also been actively involved in different communities or associations. Many of the Religious Education teachers here reflect on their career paths in relation to their profession as a teacher and often also with double qualifications as pastor trained theologians. At times, this constructs a possibility for tension between the roles of a teacher and that of a pastor, and in the perceptions of RE as a school subject and as something “preached” in the pulpit—some see their professionalism above all in relation to their religious life. This also includes a notable gender divide in the data, as at the time when these teachers gained their professional qualifications, it was only possible for men to be ordained in the Finnish Lutheran Church. Succeeding this, the male teachers in these data commonly have pastorhood as their first profession. For the purpose of this article, the career accounts of four teachers have been selected for further analysis, as they were perceived as telling examples of the wider material in terms of more or less typical career paths.
  • Köykkä, Katariina (Helsingfors universitet, 2017)
    Introduction. Sedentary behaviour, i.e. sitting or reclining without being otherwise physically active, has been associated with serious health consequences, independent of moderate to vigorous physical activity. Schooldays include long periods of uninterrupted sitting and schools have been recognized as a promising setting for health promotion interventions. Let’s Move It intervention was developed to reduce vocational school students’ sedentary time. As teachers have large potential to regulate students’ sedentary time in classrooms, they were trained by Let’s Move It facilitators in three 90 minute workshops to 1) decrease their students’ total sedentary time and to 2) introduce breaks to sedentary time in classrooms by using active teaching methods and activity breaks.Teacher training also included habit formation components to create sustained habitual behaviours in providing sedentary behaviour reduction for students. This study evaluates the effectiveness of the Let’s Move It teacher training, teachers’ engagement with the habit formation components, and the habit formation processes. Methods. A cluster randomised controlled trial with one intervention arm (Let’s Move It workshops for teachers) compared with a control arm (no treatment) was conducted in six school units. Altogether 236 eligible teachers were identified, of whom 118 were allocated to intervention arm and 116 to control arm. In the intervention arm, 64 teachers received the intervention. Baseline and 8-week follow-up data was collected with online questionnaires. Results. The Let’s Move It workshops for vocational school teachers were effective in increasing teachers’ reported use of classrooms sitting reductions strategies and frequency of introducing breaks to students’ sitting, but not frequency of reducing students’ total sitting time. Only 15.5 % of intervention arm teachers used habit formation techniques frequently. However, the habit formation techniques the teachers reported having used were mostly optimal for habit formation. Use of habit formation techniques was not correlated with sitting reduction automaticity. However, use of habit formation techniques was positively correlated with both use of sitting reduction strategies and frequency of reducing students’ total sedentary time. Discussion. The Let’s Move It intervention was successful in increasing vocational school teachers’ use of classroom sitting reduction strategies. Even though this study could not indicate habit formation techniques’ effectiveness in making teachers’ classroom sitting reduction practices habitual, it indicated that habit formation has potential to aid teachers’ behaviour change in this context. Further research is needed to establish acceptability, feasibility and effectiveness of habit formation in teachers’ classroom sitting reduction training.
  • Vainonen, Lena-Kajsa (Helsingin yliopisto, 2019)
    Metsä on kautta aikojen ollut tärkeä suomalaisille, joten jokaisella suomalaisella on jonkinlainen suhde metsään. Metsäsuhde voi perustua erilaisiin asenteisiin tai kokemuksiin ja se voi muuttua ajan kuluessa. Ympärillä olevien aikuisten sekä lapsille tarjottavien kokemusten on todettu vaikuttavan vahvasti lasten metsäsuhteeseen. Kouluilla on siis suuri rooli lasten metsäsuhteen rakentumisessa. Nykylasten moniarvoinen metsäsuhde on tärkeä tulevaisuuden kannalta, sillä metsään kohdistuu nykyaikana suuri käyttöpaine, joka herättää kysymyksiä metsän käytöstä. Lapset päättävät tulevaisuudessa, miten metsää käytetään ja miksi, joten heillä tulisi olla perustietoa metsästä ja yleisesti luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Näiden seikkojen takia tämä tutkimus keskittyy kuvaamaan metsäopetuksen toteutusta peruskoulun luokilla 7-9 biologian opettajien näkökulmasta. Tutkimuksessa haastateltiin neljää yläkoulun biologian opettajaa, joiden vastausten pohjalta laadittiin kyselylomake. Kyselylomake jaettiin opettajien suosimissa ryhmissä sosiaalisessa mediassa sekä sähköpostitse muutamille opettajille. Haastatteluiden tuloksia analysoitiin tekstianalyysillä ja kyselyn tuloksia jakaumien sekä taulukoiden avulla. Kyselyn tuloksia ei analysoitu tilastollisin menetelmin, koska vastauksia tuli niin pieni määrä. Tutkimuksen haastatteluiden ja kyselyn tulokset mukailivat toisiaan. Metsäopetus tapahtuu lähinnä kahdeksannen luokan biologian oppiaineessa. Metsäaiheita opetetaan metsässä joskus, mutta opetusta haluttaisiin järjestää enemmän metsässä. Ulkona opettamiseen vaikuttaa ainakin koulun etäisyys metsästä, aikarajoitteet, lukujärjestyksen joustamattomuus sekä rahoituksen puute. Samat rajoittavat tekijät nousivat esille myös metsätapahtumiin osallistumisessa sekä oman metsäpäivän järjestämisessä. Mikäli metsätapahtumiin pystyy osallistumaan, niiltä toivottiin elämyksellisyyttä ja toiminnallisuutta. Tulokset osoittavat, että metsäopetuksen keskeisiä teemoja ovat lajintunnistus, metsän ekosysteemi, metsätyypit sekä kasvupaikkatekijät. Metsäteollisuuden ja metsätalouden aiheet jätetään vähemmälle huomiolle, mikäli kohdataan aikarajoitteita. Koulun ulkopuolisia asiantuntijoita sekä metsäalan asiantuntijoita hyödynnetään harvoin, mutta monipuolista asiantuntijuutta kuitenkin kaivattiin, erityisesti metsätalouden ja metsien kestävän käytön, metsäteollisuuden ja sen tuotteiden, riistanhoidon, biotalouden ja kiertotalouden osa-alueisiin. Asiantuntijoita ei käytetä, koska aikaa ei ole tarpeeksi, koska ammattilaisia ei löydetä tai koska hyöty on koettu liian pieneksi. Yhteistyö metsäalan toimijoiden kanssa on lähinnä yhdistys- ja järjestöpainotteista, mutta myös metsäalan yrityksiä käytetään jonkin verran. Yhteistyö keskittyi lähinnä Metsävisaan, vierailijaluentoihin sekä erilaisiin metsäpäiviin tai tapahtumiin. Koulun ulkopuoliselta yhteistyöltä toivottiin pääasiassa vierailuja yrityksiin sekä metsään. Opettajat pitivät yleisesti metsäopetusta tärkeänä, mutta nykyisen metsäopetuksen ei koettu tukevan moniarvoisen metsäsuhteen rakentamista kovinkaan hyvin. Uuden opetussuunnitelman mukaisia monialaisia oppimiskokonaisuuksia koettiin kuitenkin voivan hyödyntää metsäopetuksessa hyvin. Ainerajoja ylittävää opetusta ei kuitenkaan ole hyödynnetty kovinkaan paljon, vaikka suurin osa haluaisi hyödyntää sitä enemmän. Tutkimustuloksia ei voida pitää tilastollisesti merkitsevinä johtuen pienestä otoskoosta. Tutkimustulosten perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että nykyisessä metsäopetuksessa on puutteita, joita korjaamalla monipuolisemman metsäsuhteen rakentaminen yläkoulussa voisi olla mahdollista.
  • Metsämuuronen, Tuua Maria (Helsingfors universitet, 2014)
    The study focuses on the Nepalese 8 grade Mathematics, Nepali language and Social study teachers' confidence to teach their own subject. Every skill, such as teaching skills, brings with uncertainty and insecurity creates a need for security. The aim of the master's thesis is to research how substance knowledge, the teacher's personality, pedagogical knowledge and classroom management, and their components are connected to each other. In addition, has been researched how much personality, pedagogical knowledge and classroom management, explain the teacher's self-perceived competence assurance to teach. Altogether, 1224 of Nepalese teachers responded to the survey. The survey sample was stratified. The questionnaire, teachers were asked to assess their teaching confidence in their teaching subject and its sections, on a scale of 1 to 4. Many studies have been done about teaching and the teacher's impact on learning outcomes. That has been considered as a possible cause of Finnish students' good learning achievements. Since the schools have small differences between them, it is easier to study the teachers and the teaching effect of the student's achievements in a country, where the school differences are considerable bigger. According to Hattie (2003, 2), the teacher effect is 30% of the student learning achievements, in Nepal the corresponding figure is 68% (Acharya, Metsämuuronen and Metsämuuronen 2013, 281 316). The study examined by tree-analysis how personality, pedagogical knowledge and classroom management elements are linked to educational confidence and by regression analysis how much these independent variables explain together the effect of the phenomenon. According to regression analysis, there are age, teaching years, assessment, professional development over the last two years, and the curriculum understanding and using, as well as the school equipment shortages. The study found that the most confident were those teachers who were under the age of 30 teachers; who had teaching experience five years or less; who used the project work as assessment; who experienced that they understood the objectives of the school curriculum, and in addition they experienced to implement it successfully. This study was empirical and explorative work and the results obtained on the regression model shows that the model explains 9.5% of teacher's confidence to teach their own subjects. As regression model explains less than 10% certainty, is the teacher's teaching confidence and competence a good follow-up research object. Another good object would be to compare the self-perceived reliability and the validity of the comparison of the measured whether teachers' own experience of the same qualifications as a measurable skill.
  • Järvenpää, Sampsa (Helsingin yliopisto, 2020)
    The aim of this Master’s Thesis is to research teachers perceptions on the development of expertise and the role of collective-efficacy within those perceptions. The focus is on different teachers at different points of their careers and on how expertise development and collective-efficacy’s role within that are viewed by teachers themselves. The theoretical background of the research is largely based on prof. K.A. Ericsson’s expertise theory and prof. A. Bandura’s theory on self-efficacy and related collective-efficacy. Previous research has shown that collective-efficacy has a positive effect on, for example, teacher self-efficacy and student learning. The data of the research consists of two groups of three teachers. One group of teachers consisted of experienced special education teachers and one of classroom teachers at early points of their careers. The data was collected through semi-structured group interviews where Bandura’s theory on collective-efficacy was used largely as the basis of question setting. The research was conducted qualitatively, and the data was analysed using phenomenographical content analysis. The analysis is data-based, but theory guided the research due to its effect on the interview question setting. The results of the research indicated that expertise development and the role of collective-efficacy was viewed quite similarly by the two groups. The development of expertise could be divided into the following sub-groups: expertise as continuously shaping, areas of development and expertise, realisations, and student group. Collective-efficacy and its relationship with expertise could be divided into the following sub-groups: feedback and learning, discussion, exchange of teaching practices, leadership, sense of community and overall wellbeing. This suggests that there are similarities in the way the topic is viewed by different professionals within the teaching profession. The more experienced special education teachers’ descriptions can be characterised as specific in nature. The class education teachers described the topic in both general and specific ways. As a practical implication, more information from the topic could be added to teacher-education curriculum to increase student teachers’ knowledge regarding the subject.