Browsing by Subject "tekniikan filosofia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Kortekallio, Kaisa Johanna (2016)
    Artikkeli esittelee transhumanististen ja posthumanististen ajattelusuuntauksien hengellisiä aspekteja ja suhteuttaa niitä ihmiskeskeisyyden ja luontosuhteen teemoihin.
  • Paukkonen, Ville Erkki Juhana (2005)
    Argumentoin että teknologinen determinismi on yksi merkittävimmistä filosofisista tekniikan teorioista ja sitä tulee siksi tutkia. Perinteisesti teknologinen determinismi on käsitetty tekniikan autonomian osaksi taikka toisin päin. Kuitenkin nämä kaksi teoriaa voidaan erottaa toisistaan. Tekniikan autonomia implikoi teknologisen determinismin muttei toisinpäin. Puolustan työssäni teknologista determinismiä mutta torjun tekniikan autonomian. Peruskysymys teknologisessa determinismissä on onko tekniikka yksi yhteiskunnallisen muutoksen pääasiallisista selittävistä tekijöistä ja jos on niin millä tavalla. Kyseessä on ainakin kaksi yhteen kietoutunutta kysymystä; mitä on tekniikka ja kuinka se muuttaa yhteiskuntaa. Vastataksemme jälkimmäiseen kysymykseen meidän tulee katsoa klassiseen filosofiseen keskusteluun determinismistä. Perinteisesti determinismin metaforana teknologisen determinismin yhteydessä on käytetty Laplacelaista determinismiä, jossa maailma nähdään analogisena valtavalle kellokoneistolle: jos tiedämme maailman nykyisen tilan ja sitä ohjaavat lait, voimme laskea minkä tahansa tulevan tapahtuman. Tämä tekee vapaan tahdon mahdottomaksi. Voimme kuitenkin hyväksyä ns. kompatibilistisen kannan determinismistä ja vapaasta tahdosta, jonka mukaan molemmat voivat vallita samaan aikaan: tekomme voivat olla kausaalisesti määräytyneitä, mutta ainakin joskus olemme kuitenkin vastuussa niistä. Sovellettuna teknologiseen determinismiin tämä tarkoittaa sitä, että vaikka tekniikka muuttaakin kulttuuriamme, niin me voimme ainakin joissakin tapauksissa vaikuttaa takaisin tekniikkaan. Toinen teknologisen determinismin ymmärrystä määrittävä tekijä on yleinen ymmärrys tekniikasta. Pyrin eksplikoimaan Jacques Ellulin esittämiä "tekniikan karakterologioita", jotka pyrkivät kuvaamaan tekniikkaa sen tärkeimpien ihmistä ja kulttuuria muovaavien piirteiden kautta. Nämä piirteet tarvitsevat kuitenkin täydennystä jotta ymmärrämme paremmin tekniikan sosiaalisia piirteitä. Täydennän Ellulin esittämiä piirteitä Andrew Feenbergin esittämällä ns. instrumentalisaation teorialla. Yhdessä nämä kaksi teoriaa oikein ymmärrettynä ja joiltain osin kritisoituina muodostavat ns. muunnellun essentialistisen kuvan tekniikasta, joka tekee teknologisen determinismin helpommin hyväksyttäväksi. Perinteinen teknologinen determinismi on ylikorostanut "teknisen järjen" vastakkaisuutta ja jopa uhkaa kulttuurille ja perinteisille humanistisille arvoille. Vaikka tekniikka tekeekin joistain perinteisistä arvoista hyödyttömiä se myös luo uusia arvoja muokatessaan kulttuuria. Tämän takia essentialisin kysymys on niin tärkeä tekniikan yhteydessä: vastaus kysymykseen onko tekniikka neutraalia vai arvosidonnaista määrää ymmärryksemme tekniikan vaikutuksesta yhteiskuntaan ja myös meidän mahdollisuuksistamme vaikuttaa tekniikkaan. Tästä näkökulmasta huomaamme että teknologisen determinismi vastakohtana on teknologinen voluntarismi, jonka mukaan tekniikka on neutraali välineiden joukko joka ei olennaisesti muuta käyttäjiään. Tämä on harhaluulo jonka teknologinen determinismi voi purkaa.
  • Niiniluoto, Ilkka (Gaudeamus, 2020)