Browsing by Subject "teknologian sosiaalinen konstruktionismi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Tamminen, Sakari (2002)
    Pro gradu –tutkimuksen kohteena oli asenteiden, sukupuolen ja tietotekniikan sosiaalinen rakentuminen puhetilanteissa. Tarkoitus oli selvittää, onko tutkimani tietokoneohjelma Tiimvalmentaja plus yksiselitteinen tekninen artefakti vai saako se kenties joitain muita tulkintoja. Lisäksi tarkoitus oli selvitellä ovatko ohjelmaa kohtaan ilmaistut asenteet sukupuolittuneita. Empiirisenä aineistona toimi 18 Tiimivalmentaja plus –ohjelman käyttäjän haastattelua, joille esitettiin väittämiä ohjelman käytöstä. Haastattelut toteutettiin laadullisen asennetutkimuksen periaatteiden mukaan laadittujen avoimien asenneväittämien avulla. Väittämiä oli poimittu yleisesti käytössä olevasta tietoteknisiä asenteita mittaavasta asennemittarista. Lisäksi väittämiä oli otettu samalla asennemittarilla saaduista tutkimustuloksista, joita muotoiltiin tutkimuksen tarkoituksiin sopiviksi väittämiksi. Analyysin kohteena toimi haastateltavien tuottama argumentatiivinen puhe. Puheesta tarkasteltiin erilaisia kannanottoja esitettyihin kahdeksaan väittämään sekä näissä määrittyviä erilaisia asenneobjekteja. Argumentatiiviset kannanotot tulkittiin retorisesta diskurssianalyysistä johdetun laadullisen asennetutkimuksen mukaisesti asenteiden ilmaisuiksi puheessa määrittynyttä objektia kohtaan. Laadullisen asennetutkimuksen periaatteiden mukaisesti tarkasteltiin niitä asiayhteyksiä, joihin väitteet sijoitettiin ja joissa niitä arvotettiin. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli, minkälaisia tulkintoja tutkimuksen kohteena ollut Tiimivalmentaja plus –ohjelma sai haastateltavien puheissa. Lisäksi tarkasteltiin, minkälaiseksi sukupuoli tuotettiin suhteessa Tiimivalmentaja plus –ohjelmaan sekä yleisesti tietoteknologiaa kohtaan. Tarkastelussa oli tällöin ne erilaiset puhetavat, joiden kautta tiettyjä tulkintoja sukupuolen ja ohjelman, sekä toisaalta tietotekniikan suhteesta esitetiiin. Aineistosta oli eroteltavissa kolme asennekohdetta, joihin haastateltavat ottivat spontaanisti kantaa. Tiimivalmentaja plus –ohjelmaa tulkittiin sen sisältäminä ideoina, sen teknisenä toteutuksena sekä työorganisaation muutoksen välineenä. Nämä kaikki kolme saivat erilaisia arvotuksia riippuen siitä, missä kontekstissa asenneobjektia arvioitiin. Tärkeä huomio näissä tulkinnoissa oli se, että ohjelmaa ei tulkittu pelkäksi tekniseksi artefaktaksi. Tällöin sitä kohtaan ilmaistut asenteet eivät myöskään olleet yksipuolisen maskuliinisesti sukupuolittuneita, kuten aiempi alan tutkimuskirjallisuus on esittänyt. Lisäksi aineistosta oli eroteltavissa erilaisia puhekehyksiä, jotka vaikuttivat asenteiden ja puhetapojen tuottamiseen. Puhekehyksistä oli mahdollista erotella ainakin julkinen ja eletyn elämän puhekehykset, joissa sukupuoli sai systemaattisesti erilaisia tulkintoja. Näin myös sukupuolen ja teknisen ohjelman tulkinnan väliset suhteet vaihtelivat eri puhekehyksissä. Tärkeä retorisen tutkimusnäkökulman lähde oli Billig, M. (1987) “Arguing and thinking: a rhetorical approach to social psychology”, laadullisen asennetutkimuksen pohjana toimi Vesala, K. ja Rantanen, T. (1999) “Pelkkä puhe ei riitä”, feministisen tietoteknologian tutkimuksen lähteenä Vehviläinen, M. (1997) “Gender, expertise and information techonology”, sekä teknologian sosiaalisen rakentumisen lähteenä Bijker, W.E., Hughes, T.P. & Pinch, T.J. (1989) “The social construction of technological systems”.
  • Tamminen, Sakari (2003)
    Tutkimuksen kohteena oli tietotekniikka-asenteiden ja sukupuolen sosiaalinen rakentuminen puhetilanteissa. Tutkimuskysymyksinä esitettiin a) onko tutkittu tietokoneohjelma Tiimivalmentaja Plus yksiselitteinen asennoitumisen kohde ja b) ovatko tietokoneohjelmaa kohtaan esitetyt asenteet sukupuolittuneita. Empiirisenä aineistona toimi 18 Tiimivalmentaja Plus -ohjelman käyttäjän haastattelua, jotka toteutettiin laadullisen asenneväittämämenetelmän avulla puolistrukturoiduilla väittämärungolla. Käytetyt 8 asenneväittämää oli poimittu yleisesti käytetystä tietoteknisiä asenteita mittaavasta asennemittarista ja lisäksi väittämiä oli muotoiltu tutkimukseen sopivaksi mittarilla saaduista tutkimustuloksista sekä teknologian ja sukupuolen välistä suhdetta tarkastelevasta kirjallisuudesta. Analyysin kohteena toi haastateltavien tuottama argumentatiivinen puhe. Puheesta tarkasteltiin erilaisia kommentointien sisältämiä kannanottoja esitettyihin väittämiin sekä niissä määrittyviä kannanoton kohteita. Argumentatiiviset kannanotot tulkittiin retorisesta diskurssianalyysistä johdetun laadullisen asennetutkimuksen mukaisesti asenteiden ilmaisuiksi puheessa määrittyneitä asenneobjekteja kohtaan. Lisäksi tarkasteltiin tutkimusmenetelmän periaatteiden mukaisesti niitä asiayhteyksiä, joihin esitetyt väittämät kannanotoissa sijoitettiin ja joissa niitä samalla arvotettiin. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli minkälaisia tulkintoja tutkimuksen kohteena ollut tietokoneohjelma sai haastateltavien kannanotoissa. Lisäksi tarkasteltiin, minkälaiseksi sukupuoli tuotettiin suhteessa ohjelmaan sekä yleisesti tietotekniikkaa kohtaan. Tarkastelussa olivat ne erilaiset puhetavat, joiden kautta tiettyjä tulkintoja sukupuolen, ohjelman ja tietotekniikan suhteesta esitettiin. Aineistosta oli eroteltavissa kolme asennekohdetta, joita haastateltavat arvottivat puheessaan. Ohjelmaa tulkittiin sen sisältämien ideoiden, teknisen toteutuksen sekä työorganisaation muutoksen välineenä. Kaikki kolme asennoitumisen kohdetta saivat erilaisia arvotuksia riippuen siitä, missä kontekstissa asenneobjektia arvioitiin. Tärkeä huomio näiden tulkintojen kohdalla oli se, että ohjelmaa ei tulkittu pelkäksi yksipuolikseksi tekniseksi artefaktaksi. Tällöin sitä kohtaan ilmaistut asenteet eivät myöskään olleet yksipuolisen maskuliinisesti sukupuolittuneita. Lisäksi aineistosta oli eroteltavissa erilaisia haastattelussa ilmenneitä puhekehyksiä, jotka vaikuttivat puhetapojen ja niiden sisältämien asennoitumisten tuottamiseen. Puhekehyksistä oli eroteltavissa ainakin "julkisen puheen" ja "eletyn elämän" puhekehykset, joissa sukupuoli sai systemaattisesti erilaisia tulkintoja. Näin myös sukupuolen ja ohjelman tulkinnan väliseet suhteet vaihtelivat eri puhekehyksissä. Tärkeä retorisen tutkimusnäkökulman lähde oli Billig, M. (1987) " Arguing and thinking: a Rhetorical approach to social psychology", laadullisen asennetutkimuksen pohjana toimi VEsala, K.M. ja Rantanen, T. (1999) "Pelkkä puhe ei riitä", feministisen tietotekniikan tutkimuksen alkulähteenä Vehviläinen, M. (1997) " Gender, expertise and information technology" sekä teknologian sosiaalisen rakentumisen lähteenä Bijker, W.E., Hughes, T.P. & Pinch, T.J. (1989) "The social construction of technological systems".