Browsing by Subject "tekoaltaat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 28
  • Frisk, Tom; Pennanen, Vappu (Vesihallitus. National Board of Waters, 1986)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 65, 98-107
    Kahden humusfraktion tasapainotilan malli
  • Lakso, Esko (National Board of Waters and Environment. Vesi- ja ympäristöhallitus, 1988)
    Publications of the Water and Environment Research Institute 1
    Yhteenveto: Ilmastus ylisyöksypadoilla
  • Verta, Matti; Rekolainen, Seppo; Kinnunen, Kari (Vesihallitus. National Board of Waters, 1986)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 65, 44-58
    Kohonneiden elohopeapitoisuuksien syyt Suomen tekoaltaissa
  • Kortelainen, Pirkko; Mannio, Jaakko; Pennanen, Vappu (Vesihallitus. National Board of Waters, 1986)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 65, 88-97
    Alloktonisen orgaanisen aineen ominaisuuksista suomalaisissa metsäjärvissä ja tekoaltaissa
  • Kenttämies, Kaarle (Vesihallitus. National Board of Waters, 1980)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 39, 13-30
    Tekojärvien ominaisuuksista Suomessa
  • Pennanen, Vappu; Kortelainen, Pirkko; Mannio, Jaakko (Vesihallitus. National Board of Waters, 1986)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 65, 80-87
    Luonnonvesien humuspitoisuuden arviointi eri menetelmillä
  • Martinmäki, Kati; Hellsten, Seppo; Visuri, Mika; Ulvi, Teemu; Aronsuu, Kimmo (Suomen ympäristökeskus, 2008)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11/2008
  • Kocharian, Andrey; Gekov, Valentin; Malyutin, Alexander; Lapin, Igor (The National Board of Waters and the Environment. Vesi- ja ympäristöhallitus, 1989)
    Publications of the water and environment research institute 3, pp. 33-39
  • Nenonen, Olli; Nenonen, Marjaleena (Vesihallitus, 1972)
    Vesihallitus. Tiedotus 21
  • Veijalainen, Noora; Vehviläinen, Bertel (Suomen ympäristökeskus, 2008)
    Suomen ympäristö 21/2008
    Tutkimuksessa arvioitiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia 34 korkeimman riskiluokan padon mitoitustulviin. Nämä padot on mitoitettu hydrologisin perustein siten, että kerran 5 000–10 000 vuodessa toistuvan tulvan aikana padotusaltaan vedenkorkeus ei ylitä padon turvallista vedenkorkeutta, kun padon juoksutuskapasiteetti ilman voimalaitoksen koneistovirtaamia on käytössä. Tutkimuksessa arvioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä patoturvallisuudelle. Tärkein tarkasteltava tekijä on patojen juoksutuskapasiteetin riittävyys. Tutkimuksessa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Hydrologian yksikössä kehitetyn ja ylläpidettävän Vesistömallijärjestelmän hydrologisia vesistömalleja. Laskennan lähtötietoina olivat kahden viikon mitoitussadanta ja 40 vuoden sadannan sekä lämpötilan havaintoaikasarjat. Mitoitustulva luotiin riittävän harvinaisesta mitoitussadannasta, joka yhdistettiin tulvan muodostumisen kannalta pahimpaan mahdolliseen sää- ja lumitilanteeseen 40 vuoden havaintojaksolla. Ilmastonmuutosjaksolla 2070–99 mitoitussadanta sekä lämpötila- ja sadehavainnot muutettiin ilmastonmuutosskenaarioiden mukaisesti ja mitoitustulvan laskenta toistettiin. Ilmastonmuutoksen vaikutus riippuu tulvan aiheuttajasta. Lumen sulamisen ja vesisateen aiheuttamat mitoitustulvat Pohjois-Suomessa pysyvät keskimäärin ennallaan. Eteläisemmän Suomen pienten vesistöjen kesälle tai syksylle ajoittuvat mitoitustulvat kasvavat mitoitussadannan kasvun takia. Keski-Suomen suurissa järvireittivesistöissä mitoitustulvan kasvun aiheuttavat syksyn ja talven pääosin vetenä tuleva mitoitus- ja kokonaissadannan kasvu, lumen sulannan kasvu sekä talvihaihdunnan vähäisyys. Tekijöiden yhteisvaikutuksena tulvan kokonaisvolyymi kasvaa merkittävästi. Suurimmalla osalla tarkastelluista padoista kasvava mitoitustulva pystytään kuitenkin hallitsemaan nykyisillä rakenteilla. Ylittymisriskin padot, joita on ilmastoskenaariosta riippuen 5–13 kappaletta 34:stä, sijaitsevat Pohjanmaan ja Lounais-Suomen pienissä jokivesistöissä, joilla kesän mitoitussadanta kasvaa voimakkaasti sekä Keski-Suomen järvireittivesistössä, joilla ylittymisriskin aiheuttaa syksyn ja talven kokonaisvesimäärien voimakas lisääntyminen. 
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2006)
    Suomen ympäristö 8/2006
    Vesienhoidon asetustoimikunnan asettaman keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien jaoston tehtävänä oli laatia perusteet seikoista, joita on otettava huomioon: - nimettäessä pintavesi keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 22 §:n mukaisesti - arvioitaessa vesimuodostuman parasta saavutettavissa olevaa ekologista tilaa vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 8 §:n mukaisesti. Jaos ehdottaa, että pintavesi voidaan nimetä vesienhoitosuunnitelmassa keinotekoiseksi vesimuodostumaksi, jos kanava on rakennettu maalle tai tekojärvi on rakennettu siten, että yli puolet sen pinta-alasta on muodostunut maalle. Vesimuodostuma voidaan nimetä vesienhoitosuunnitelmassa voimakkaasti muutetuksi, mikäli hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi tarpeellisista hydrologis-morfologisten ominaisuuksien muutoksista aiheutuu merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristölle tai vesistön käytölle. Tarpeen mukaan voidaan kuitenkin käyttää suoria hydrologis-morfologisia kriteereitä, joista on myös tehty ehdotuksia raportissa. Jaos ehdottaa, että keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien paras saavutettavissa oleva ekologinen tila määritetään tapauskohtaisesti. Parhaassa saavutettavissa olevassa ekologisessa tilassa eliöstön vapaaseen kulkemiseen rakenteellisten esteiden ylitse ja ohitse sekä ylä- että ala-virtaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Harkittaessa näitä rakenteellisia toimia on otettava huomioon eliöstön koko elinkierto. Työssä käytettiin hyväksi jo tehtyjä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä.
  • Ruuhijärvi, Rauno; Kukko-Oja, Kari (Vesihallitus, 1975)
    Vesihallitus. Tiedotus 87
    Nature in the Kemihaara reservoir area, Northern Finland.
  • Järvikoski, Timo (Vesihallitus, 1975)
    Vesihallitus. Tiedotus 83
    Engl. summary: Population study in the Kemihaara reservoir area
  • Karesniemi, Kalevi (Vesihallitus, 1975)
    Vesihallitus. Tiedotus 86
    English summary: Investigation of peat and peatland in the Kemihaara reservoir area.
  • Heinonen, Pertti; Airaksinen, Erkki (Vesihallitus, 1974)
    Vesihallitus. Tiedotus 77
    Engl. summary: Data on the water quality in Lokka and Porttipahta reservoirs during the years 1971-1974
  • Verta, Matti (National Board of Waters and the Environment. Vesi- ja ympäristöhallitus, 1990)
    Publications of the Water and Environment Research Institute 6
    Yhteenveto: Elohopea Suomen metsäjärvissä ja tekoaltaissa: ihmisen vaikutus kuormitukseen ja pitoisuuksiin kaloissa.
  • Surma-Aho, Kari; Paasivirta, Jaakko; Rekolainen, Seppo; Verta, Matti (Vesihallitus. National Board of Waters, 1986)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 65, 59-71
    Orgaaninen ja epäorgaaninen elohopea eräiden Suomen järvien ja tekoaltaiden ravintoketjuissa
  • Lepistö, Liisa (Finnish Environment Institute, 1999)
    Monographs of the Boreal Environment Research 16
  • Lepistö, Liisa (National Board of waters and the Environment. Vesi- ja ympäristöhallitus, 1995)
    Publications of the Water and Environment Research Institute. 19
    Tiivistelmä: Kasviplanktonin kehitys vuosina 1968-1990 subarktisessa Lokan tekoaltaassa