Browsing by Subject "tekstianalyysi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 93
  • Peräkylä, Anssi (Sage, 2005)
  • Känkänen, Outi (2006)
    Tämä pro gradu –tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, jossa tutkitaan brandin rakentamista ja viestintää www-sivuilla relationaalisen viestintänäkemyksen näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu Internetissä valmiina olevasta aineistosta, Pampersin ja Libero-vaipan www-sivuista. Työn teoreettisen taustan muodostavat relationaalinen viestintämalli (Karvonen 1999), brandin rinnakkaistermin mielikuvan ja mielikuvien syntymallien tarkastelu sekä brandin markkinointi ja markkinointiviestintä www-sivuilla. Tutkimuksen pääpaino ole pelkkien kirjallisten tekstien tai kuvien analysoinnissa, vaan multimedian keinoin www-sivuilla esitetyn brandia ilmentävän representaation (tekstien, kuvien ja äänien yhdistelmä), kokonaisuuden, tarkastelussa. Brandin representaation tarkastelussa tekijä tukeutuu Mitran ja Cohenin (1999) systemaattisen tekstianalyysin yhteydessä esittämiin seikkoihin www-tekstin erityispiirteiden huomioimisesta sekä Janne Seppäsen (2005) määritelmiin representaatiosta ja multimodaalisuudesta ja Minna Tarkan (2000) ajatukseen käyttöliittymästä vuorovaikutteisena kuvana. Yhteistä näille näkökulmille on se, että niissä kuvaruudulla näkyvä aineisto ymmärretään multimedian keinoin järjestetyksi, erilaisten esitystapojen yhdistelmäksi. Tekstin retoriikan ja hypertekstin lukemista koskevien erityispiirteiden sekä näistä syntyvien mahdollisten luentojen ja niiden merkitysten osalta tekijä tukeutuu Sosnoskin (1999) esitykseen konfiguroinnista retorisena analyysitapana. Kokonaisanalyysi koostuu molempien tutkimustapausten, Liberon ja Pampersin www-sivustojen, osalta seuraavista osa-analyyseista: teemoittelusta, www-sivustojen tekstianalyyseistä, brandi-identiteetin kokonaisuuden ja brandiviestinnän analyyseistä sekä sivustoihin liittyvien mahdollisten luentojen retorisesta analyysista. Analyysin tulosten perusteella varsinaiset tuotteet, vaipat, eivät ominaisuuksiltaan ja toiminnallisilta hyödyiltään oleellisesti eroa toisistaan, minkä vuoksi markkinoijat pyrkivät erilaistamaan tuotteitaan muilla tavoilla. Tarkastellut brandit pyrkivät erilaistumaan toisistaan ja muista kilpailijoistaan brandin persoonallisuuden ja siihen liittyvien symbolien, arvoväittämän tunnepohjaisten ja käyttäjän persoonallisuutta ilmaisevien hyötyjen painotusten sekä tavoittelemansa asiakassuhteen avulla. Persoonallisuuden ja asiakassuhteen osalta voisi tiivistää, että Libero vertautuu vanhemman vertaiseen ystävään, Pampers puolestaan asiantuntijaan. Kaksi jokseenkin samanlaista tuotetta edustavaa markkinoijaa voi erilaistaa tuotteensa viestinnässään mielikuvien avulla, brandia rakentamalla. Brandin www-sivujen lukijat kokevat brandin henkilökohtaisesti. Brandiin liittyvällä näkökulmien ja merkitysten moninaisuudella on yhtymäkohta relationaaliseen viestintänäkemykseen ja relationaaliseen näkemykseen mielikuvista: samoin kuin Karvonen (1999) esittää järviesimerkillään, miten eri ihmiset antavat järvelle eri merkityksiä omasta näkökulmastaan ja todellisuudestaan käsin, myös www-sivujen elementtien synnyttämien erilaisten mielikuvien perusteella syntyvät mahdolliset näkökulmat tai tulkinnat antavat www-sivulle ja brandille erilaisia merkityksiä. Eri osapuolet suhteutuvat brandiin perspektiivisesti vain rajallisessa suhteessa, minkä perusteella kullekin brandista syntyvä merkitys edustaa yksipuolista ymmärrystä. Jos olisi mahdollista kerätä kaikkien osallisten käsitykset yhteen, voisi tarkastella kohteen, brandin, ”todellisuutta”, joka siten edustaisi mahdollisimman monipuolista ymmärrystä. Samasta asiasta, esimerkiksi lasten vaipoista merkityksineen, voidaan siis puhua hyvin monilla toisistaan eroavilla tavoilla.
  • Tanskanen, Hanne (2008)
    Tämän pro gradu -tutkielman aihe on uusien teknologioiden ja suomalaisen tietoyhteiskunnan käsittely sanomalehdistössä. Tutkimuskysymykseni kuuluu, millaisten metaforien avulla uusia teknologioita ja suomalaista tietoyhteiskuntaa kuvataan. Tutkielmani tavoite on selvittää, millaisia metaforisia narratiiveja, myyttejä tai kertomuksia tieteestä, tietoyhteiskunnasta ja teknologioista metaforat rakentavat. Keskeisiä teorioita ja lähteitäni ovat George Lakoffin ja Mark Johnsonin (1980) kognitiivinen metaforateoria, Norman Fairclough’n (2002) diskurssianalyyttinen tutkimus median käytännöistä, Iina Hellstenin (1997; 2002) ja Esa Väliverrosen (2007) tutkimukset tieteen ja bio- ja geeniteknologioiden metaforisista representaatioista sekä Manuel Castellsin ja Pekka Himasen (2001) Suomen tietoyhteiskuntamalli. Keskeisiä käsitteitä ovat metafora, myytti, käsitteellinen metafora, metaforinen narratiivi, diskurssikäytäntö, journalistinen käytäntö, teknologia ja tietoyhteiskunta. Aineistonani on Helsingin Sanomien artikkeleita: 17 vuodelta 1995 ja 21 vuodelta 2002. Metafora-analyysissani yhdistelen Nerlichin ja Hellstenin (2004) ja Hellstenin (2002) tutkimuksissaan käyttämiä menetelmiä sekä Väliverrosen (2007) tutkimusta geenipuheen kertomuksista. Metaforisia ilmauksia etsin kognitiivisen metaforateorian metaforan määritelmän mukaan eli käsitän metaforan käsitteellisten kenttien välisenä mallinnuksena. Käsitteelliset metaforat pohjaavat Lakoffin ja Johnsonin esimerkkeihin, mutta myös Hellstenin metaforisen narratiivin kuvaukseen. Tulkitsen aineistoa konstruktionistisesta näkökulmasta käsin. Lähtökohtainen ajatukseni on, että kielellä on ideologista ja normalisoivaa valtaa, ja että metaforat eivät ole pelkästään käteviä popularisoinnin apuvälineitä. Aineistostani löytyi metaforisia narratiiveja, jotka tukevat aikaisemman tutkimuksen löydöksiä tieteen ja teknologian representaatioista. ”TIETEELLINEN EDISTYS ON MATKA” on yleisesti vaikuttava narratiivinen ylätaso useille käsitteellisille metaforille aineistossani. Aineiston metaforat rakentavat ja ylläpitävät tieteen ja teknologian suurta lupausta tuntemattoman valloittamisesta, luonnon hallitsemisesta ja sairauksien voittamisesta. Kriittisiä piirteitä on kuitenkin jo havaittavissa vuoden 2002 metaforissa. Yksimielisyys tiede- ja teknologiapoliittisesta ideologiasta ilmenee vahvasti aineistoni metaforisoinneissa. Tämän ideologian tavoitteita ovat taloudellinen kasvu, teknologinen edistys sekä kilpailukyvyn edistäminen. Aineiston metaforisoinnit uusintavat teknisen muutoksen välttämättömyyden strategian eli esittävät Suomen kehityksen edelläkävijänä, jota muut voivat seurata. Tietoyhteiskuntakehityksen etenemisellä ja siinä menestymisellä kohotetaan aineiston metaforisissa ilmauksissa kansallista itsetuntoa kautta linjan.
  • Mankinen, Eerika (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tapaustutkimuksen keinoin selvittää, millaista institutionaalista organisaatioviestintää suomalainen pörssiyhtiö Aktia Pankki Oyj tuottaa digitaalisessa ympäristössä 2010-luvulla. Tutkimusaineistona on vahvasti kaksikielisen Aktia Pankki Oyj:n Instagram-julkaisut vuodelta 2017. Tutkimuksen kohteena ovat ruotsinkieltä sisältävät julkaisut, niiden kuvamateriaali, tekstit sekä aihetunnisteet eli hashtagit. Tavoitteena on multimodaalisen tekstianalyysin keinoin tutkia, millaisia tekstejä julkaistaan ja mikä niiden keskeinen funktio on sekä millä keinoin pankki ilmentää itseään kielellisesti. Koska viestintäalusta pohjaa pitkälti kuvien tuottamaan arvoon, selvitetään myös minkälaisia kuvia julkaisuissa käytetään ja mikä merkitys visuaalisuudella on kokonaisviestinnän kannalta. Pyrkimyksenä on saada selville, kuka on julkaisujen ideaali ja tavoiteltu mallilukija. Tutkimus osoittaa, että Aktian Instagram-tilillään tuottamalla viestinnällä on kolme funktiota: välittää tietoa ja markkinoida yhtiön tuotteita ja palveluita, sitouttaa asiakkaita yhtiön ideologiaan sekä tuottaa sosiaalista vuorovaikutusta osapuolten välille. Tekstit ovat kanavalle ominaiseen tapaan lyhyitä ja helppolukuisia, ja niiden pääpaino on tavallista lukijaa palvelevissa yleissanoissa taloustermistön sijaan. Kirjoitettua tekstiä tuetaan visuaalisin keinoin muun muassa emojein ja kuvin, joissa toistuvat pohjoismaista elämäntyyliä, vaurautta ja unelmia kuvastavat värit ja symbolit. Myös luonto ja perhe arvoina nousevat esille monissa julkaisuissa. Vuorovaikutteisuutta tuotetaan erilaisilla interjektioilla sekä lukijan suoralla puhuttelulla. Aktian viestintä ilmentää samaan aikaan vakuuttavaa asiantuntijadiskurssia ja modernia arkipäiväkeskustelua, ja se pyrkii tavoittamaan nuorta potentiaalista asiakaskuntaa viestintäalustan ja käsiteltävien aiheiden valinnalla, symmetrisellä roolinjaolla sekä tulevaisuuden teknologiseen muutokseen reagoimalla.
  • Partanen, Sonja (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielma keskittyy tarkastelemaan Kelan virkakieltä Instagramissa. Sosiaalisen median käyttö on yleistynyt varinkin nuorten keskuudessa viime vuosikymmenen ajan (Tilastokeskus 2017) ja yritysten ja mainostajien lisäksi myös viranomaiset (mm. Verohallinto, Kela, Skatteverket) ovat löytäneet tiensä sosiaaliseen mediaan. Aikaisempi tutkimus virkakielestä internetissä ja sosiaalisessa mediassa on keskittynyt ruotsalaisten viranomaisten verkkosivujen tutkimukseen (Hanell 2012) ja viranomaisen ja kansalaisen väliseen viestintään Facebookissa (Sörlin & Söderlundh 2014; Nord & Sörlin 2016). Kela on liittynyt Instagramiin vuonna 2016, mutta laajempaa tutkimusta Kelan tai muiden viranomaisten kielenkäytöstä Instagramissa ei ole tehty. Tästä syystä tutkielma keskittyy aluksi kartoittamaan eksploratiivsella menetelmällä, millä kielillä Kela viestii Instagramissa ja minkälaisia julkaisut ovat visuaalisesti ja temaattisesti. Tutkielman toinen osa tarkastelee virkakieltä systeemis-funktionaalisen kieliteorian (Holmberg & Karlsson 2006; Holmberg, Karlsson & Nord 2011) kautta keskittyen interpersoonaiseen merkitykseen ja erityisesti puhefunktioihin. Tutkimus tarkastelee, minkälaista Kelan virkakieli on Instagramissa, minkälaisia puhefunktioita Kela käyttää julkaisuissa ja minkälainen suhde Kelan ja kansalaisen välille muodostuu puhefunktioiden avulla. Analyysissä keskitytään ruotsin kielen neljään olennaiseen puhefunktioon, jotka ovat väite, käsky, kysymys ja tarjous. Funktionaalisen teorian lisäksi Kelan ja kansalaisen suhdetta analysoidaan, miten ja miksi osallistujia tehdään näkyviksi tai näkymättömiksi. Materiaali koostuu 78 julkaisusta, jotka ovat julkaistu Kelan julkisella @kela_fpa Instagram-tilillä aikavälillä 16.4.2019-18.2.2020. Julkaisut on kerätty manuaalisesti Excel-taulukkoon, johon kirjattiin julkaisun päivämäärä, julkaisukuvatyyppi, julkaisutekstin kieli ja sanamäärä sekä emojien ja hashtagien määrä. Materiaali on analysoitu kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Eksploratiivinen analyysi osoittaa, että Kela viestii pääosin suomeksi ja ruotsiksi. Ruotsinkielisten tekstien määrä on n. 70 % kaikista julkaisuteksteistä. Kielilaki (423/2003, 6 §) velvoittaa Kelan kaksikielisenä julkisoikeudellisena laitoksena viestimään molemmilla kansalliskielillä. Vain parissa julkaisutekstissä on käytetty saamen ja englannin kieliä. Kelan julkaisukuvista suurin osa on valokuvia, mutta kuvitettujen ja tekstiä sisältävien julkaisukuvien osuus on merkittävä. Vähiten Kela julkaisee videoita. Julkaisu-tekstien teemat vaihtelevat paljon, mutta yleisimmät teemat liittyvät lapsiperheisiin ja opiskelijoihin. Muita teemoja ovat mm. työttömyys ja työehdot, asuminen sekä asiointipalvelut ja muut palvelukanavat. Tutkielman toisen osan keskeisimmät tulokset viittaavat siihen, että Kelan ja kansalaisen suhde on hierarkkinen ja asymmetrinen. Kela viestii lukijalle eniten puhefunktion käskyn kautta sekä kongruentisti että inkongruentisti. Käsky toteutuu kongruentisti verbin ollessa imperatiivissa, kun taas inkongruentti toteutus muodostuu esimerkiksi väitelauseen kautta. Käskyn toteutuminen väitelauseen muodossa inkongruentisti koetaan yleisesti ruotsin kielessä tapana ilmaista kohteliaisuutta. Se, että käsky on yleisin puhefunktio, kertoo Kelan ja lukijan hierakisesta ja asymmetrisestä suhteesta. Myös puhefunktioita väitettä käytetään usein, joka on aikaisemman tutkimuksen valossa yleistä virkakielessä (Lassus 2010, Lind Palicki 2010), sillä usein institutionaalisten tekstien tarkoitus on informoida. Kysymys ja tarjous ovat vähiten esiintyvät puhefunktiot. Huomion arvoista on se, että Kela viestii kysymysten avulla, jotka on muotoiltu siten, että kysymyksen lukija voisi itse mahdollisesti esittää kysymyksen Kelalle. Nämä keinotekoiset kysymykset voi tulkita Kelan toimesta yritykseksi luoda läheisempää suhdetta lukijan kanssa. Kelan ja lukijan asymmetrinen suhde vahvistuu, kun tarkastellaan, miten tekstin vastaanottajaa, kansalaista, ja tekstin lähettäjää, Kelaa, puhutellaan. Lukijaa puhutellaan yksikön toisella persoonalla useasti, mutta Kelaa ei puhutella lainkaan monikon ensimmäisessä persoonassa, joka olisi luonteva vastapari sinuttelulle symmetrisessä suhteessa. Kelaan viitataan institutionaalisella nimellään FPA vain viidesti, kun taas lukijaan viitataan useasti substantiiveilla pappan ja föräldern. Lukijan puhuttelu nostaa hänet myös näkyväksi osallistujaksi ja se, että lukijalla on näkyvämpi rooli kuin viranomaisella on yhteneväinen tulos aikaisemman tutkimuksen kanssa (Lassus 2010; Tolvanen 2016; Alén 2017). Lukija ja Kela tehdään näkymättömiksi osallistujiksi eri tavoin. Lukija jää usein näkymättömäksi imperatiivin ansioista, kun Kela jää näkymättömäksi s-passiivin ansiosta. Huomioitavaa on myös se, että Kela ei ole osallistujana yli 60 % lauseissa, joka on puolet enemmän kuin verrattuna lukijaan, joka ei ole osallistujana n. 30 % lauseista.
  • Kokko, Anna (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielma keskittyy Unkarin ainoan kirjallisuuden Nobelin saaneen Imre Kertészin pääteokseen Kohtalottomuus (Sorstalanság, 1975) ja siinä ilmeneviin häpeän ja ulkopuolisuuden kuvauksiin. Kohtalottomuuden toistuvia teemoja ovat ulkopuolisuus ja toiseus, joita on tarkasteltu jo aiemmissa tutkimuksissa varsin kattavasti. Tämä tutkimus lähestyy kuitenkin ulkopuolisuutta siihen kietoutuvien häpeän ilmentymien kautta ja pyrkii käsittelemään häpeän ilmenemismuotoja yhtenä teosta määrittävänä kokonaisuutena. Tutkimuskysymyksiä ovat: onko romaanissa laajoja häpeän ilmenemismuotoja, millaisia häpeän ilmenemismuotoja romaanissa on ja liittyykö häpeä ulkopuolisuuteen – ja jos liittyy, millä tavoin? Hypoteesit ovat, että Kohtalottomuudessa on toistuvia, merkittäviä ja toisistaan erillisiä häpeän ilmenemismuotoja, ja että häpeä liittyy ulkopuolisuuteen syy-seuraussuhteen kautta, ollen joko syy ulkopuolisuuteen tai seuraus ulkopuolisuudesta. Tutkielmassa häpeä määritellään psykologi Tomkinsin häpeän affektin mukaisesti. Häpeä sisältää tuntemukset syyllisyydestä, häpeästä ja ujoudesta tai noloudesta, ja siihen voi liittyä myös häpäisyjä. Tutkielma ei kuitenkaan noudata tarkasti Tomkinsin affektin määritelmää, vaan puhuu tunteista nimityksillä tuntemus ja tunne, seuraten kulttuuriteoreetikko Ngain esimerkkiä välttää tunteiden jaottelua kahteen selvärajaiseen luokkaan. Tämä mahdollistaa kaunokirjallisen teoksen tulkitsemisen yhtenäisenä taideteoksena eikä vain yksittäisinä ilmauksina häpeästä. Häpeän ilmenemismuotoja lähestytään kirjallisuudentutkimuksessa yleisesti käytetyllä metodilla, teoslähtöisellä tekstianalyysilla. Analyysin kautta on ilmeistä, että häpeä on Kohtalottomuudessa laajalti esiintyvä tunne. Teoslähtöinen tekstianalyysi osoittaa, että häpeä on myös monisyistä ja selkeästi eroteltavissa eri alakategorioihin, joista jokaisesta on romaanissa useita esimerkkejä. Häpeään liittyvät tekijät ovat romaanissa lähes jatkuvasti läsnä ja kietoutuvat ulkopuolisuuden tematiikkaan, ja häpeä on vahvasti läsnä romaanin käännekohdissa. Ulkopuolisuuden ja häpeän suhde on romaanissa tiivis. Niiden välinen suhde ei kuitenkaan ole analyysin perusteella selkeä. Häpeä ei nouse ulkopuolisuuden yksiselitteiseksi syyksi, eikä ulkopuolisuus yksin selitä häpeää, vaan suhde tuntuu olevan molemminpuolinen.