Browsing by Subject "tekstilingvistiikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Nurmi, Juho (Helsingfors universitet, 2017)
    Tavoitteet. Tämän kirjallisuustieteellisen tutkielman tavoitteena oli tarkastella saksalaisen Bernhard Schlinkin romaanin Lukija vastaanottoa Suomessa. Teos käsittelee Saksan sodanjälkeisen sukupolven suhdetta vanhempiinsa ja holokaustia, ja se luetaan aikamme merkittävimpiin saksalaisromaaneihin. Kansainvälinen vastaanotto on ollut ristiriitainen: yhtäältä romaania ylistetään, toisaalta parjataan. Katharina Hall on jakanut Lukijan kansainvälisen vastaanoton niin kutsuttuihin aaltoihin, mutta Suomea ei ollut aiemmin tutkittu kattavasti. Pietrzycka-Isid sivuaa aihetta vuoden 2006 artikkelissaan, mutta hän tarkastelee vain yhtä suomalaista arvostelua. Romaani on saanut Suomessa paljon huomiota ja voittanut Eeva Joenpelto -kirjallisuuspalkinnon. Suomen osalta vastaanotosta teki erityisen Saksan ja Suomen välinen suhde toisessa maailmansodassa. Schlinkin käsittelemät kysymykset syyllisyydestä sotarikoksiin eivät sodanaikaisen liittolaisuuden takia ole merkityksettömiä Suomelle. Tutkimuksessa kysytään, mihin Stefan Neuhausin määrittämiin arvostelutyyppeihin suomalaiset tekstit kuuluvat, millaisia ne ovat sisällöltään ja miten ja miksi sisällöt eroavat Lukijan saksan- ja englanninkielisestä vastaanotosta. Lisäksi tarkastellaan, viitataanko arvosteluissa Suomen ja Saksan yhteiseen historiaan. Menetelmät. Tutkimusaineisto rajoitettiin Lukijan suomalaisiin sanoma- ja aikakauslehtiarvosteluihin, koska niitä pidettiin merkittävimpinä mielipiteenmuodostuksessa. Rajaukseen vaikuttivat myös tilasyyt. Arvosteluita etsittiin ARTO-tietokannasta, sanomalehtien arkistoista ja Google-hauilla. Suomenruotsalaiset arvostelut haettiin Brages Pressarkivista. Hakumenetelmillä löydettiin 13 Lukijaa ja Schlinkiä käsittelevää artikkelia. Aineistolle tehtiin aluksi karkea tekstilingvistinen, muodollinen analyysi, jonka perusteella artikkelit jaettiin Stefan Neuhausin määrittämiin arvostelutyyppeihin. Sisällöllinen analyysi tehtiin soveltamalla aineistoon kunkin arvostelutyypin ominaisuuksista johdettuja kysymyksiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tekstilingvistisessä jaottelussa todettiin, ettei yksi artikkeli täyttänyt kirjallisuuskritiikin edellytyksiä, joten sisällölliseen analyysiin päätyi 12 artikkelia. Analyysi osoitti, että Lukijan vastaanotto Suomessa on pääosin hillityn positiivinen ja että suomalaiset tulkitsevat teoksen aiheita kansainväliseen tapaan. Sekä romaanin kirjallista laatua, teemoja että teemojen käsittelyä arvostetaan. Vain yksi suomalaisartikkeli moittii teemojen käsittelyä, vaikka kansainvälinen kritiikki kohdistuu juuri siihen. Suomen ja Saksan yhteiseen historiaan ei viitata. Tästä pääteltiin, että suomalaiset arvostelijat ovat liian etäällä kritisoidakseen Schlinkin teemoja: kirja on suunnattu saksalaisyleisölle. Hallin havaitsemia vastaanottoaaltoja on Suomessa vain yksi, positiivinen, mutta ainoa Lukijaa moittiva arvostelu sopisi niin ajallisesti kuin sisällöllisesti toiseen, kriittisempään aaltoon. Jatkotutkimusta varten tarvittaisiin lisää arvosteluja. Niitä voisi löytyä ennen muuta internetistä, ja romaanin vastaanottoa voisi myös verrata romaanin filmatisoinnin vastaanottoon.
  • Pahkala, Mari (Helsingfors universitet, 2015)
    Goals. Generic skills are skills that are needed in every field of study and occupation. The term generic skills has been used widely especially during the past few decades because of the rapid change in society and working life. Thus, skills mentioned above are also important study skills that every student needs during the higher education studies. The aim of this study was to find out what kind of text-related generic skills first year class teacher students have. Methods. The data used in the study was gathered as a part of the Learning Generic Skills during University Teaching and Learning research project (Hyytinen, Toom & Lindblom-Ylänne 2012). Generic skills were studied using the Collegiate Learning Assessment (CLA) that is a standardized testing instrument designed to test critical thinking, analytic reasoning, problem solving, and written communicational skills. The data consisted of 45 CLA answers written by the first year class teacher students in University of Helsinki, and it was gathered in Fall 2013. In order to examine students' writing skills in a more specific way, the answers that got the highest and the lowest scores in the CLA analysis were studied using Rich feature analysis. Results & Conclusions. The study showed that the generic skills among the first year class teacher students were mediocre: the amount of the answers with low or average CLA scores were high, whereas answers with high scores were rarely found in the data. The most significant problems were found in the synthetisation of given information, but also the skills of argumentation were generally poor. The rich feature analysis showed that uses of conjunctions and different theme structures varied between the answers with high and low CLA scores, and that these had impact on the logic and the coherence of the texts. There were also differences between the two studied groups regarding to the dialogic occurring in the texts. In the answers with high CLA scores the elements of dialogic (reporting clause, summary and interpretation) could always be pointed out; in the answers with low CLA scores the dialogic was not always clear and the elements of dialogic could not always be distinguished.
  • Tiilikainen, Selja (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan erään lehtiartikkelin syntyä intertekstuaalisena ketjuna, jota kutsutaan työssä toimitusprosessiksi. Tutkielmassa selvitetään, millaisia muutoksia lehtiartikkelin syntyä edeltävät versiot kohtaavat toimitusprosessin aikana, millaisia ääniä tekstiversioihin tehdyt muutokset kantavat ja millaisia funktionaalisia rooleja toimitusprosessiin osallistuvilla toimijoilla tekstin kohtaamien muutosten perusteella on. Tutkielman teoreettinen perusta nojaa ensisijaisesti medialingvistiikkaan ja diskurssintutkimukseen. Medialingvistiikka on soveltavan kielitieteen tutkimussuunta, joka yhdistää lingvistisiin teorioihin journalistisia kysymyksenasetteluja. Menetelmällisesti tämä pro gradu -tutkielma kytkeytyy tekstintutkimukseen ja versioanalyysiin, jossa jäljitetään tekstin muutoksia versioita vertaamalla. Työssä on sovellettu myös keskustelunanalyyttistä litterointia. Aineisto koostuu tutkimuksen kohteena olevan lehtiartikkelin materiaaleista. Kaiken kaikkiaan aineistona on kaksi noin tunnin mittaista haastattelunauhoittetta, sähköpostiviestejä, kahksi artikkelin käsikirjoitusluonnosta, käsikirjoitusten väliversioita sekä taitettu, lopullinen artikkeli. Osaa aineistosta hyödynnetään analyysin taustalla, ja tarkemmin työn analyysissä tarkastellaan kymmentä tekstiversiota esimerkkien avulla. Tutkielma avaa uusia näkökulmia kirjoittamisen prosessin tutkimiseen. Työ pyrkii tuomaan kirjoittamisen prosessien ja tekstiketjujen tutkimuksen joukkoon uuden aineiston journalistiikan alalta ja tuomaan medialingvistisen versioanalyysin menetelmää aiempaa vahvemmin esiin fennistisen tutkimuksen alalle. Toimitusprosessin tuloksena syntyy teksti, jossa niin osallistujien kuin muidenkin lähteiden äänet rakentavat moniäänistä kokonaisuutta. Työssä osoitetaan, että eri äänet ja vaikutteet kerrostuvat prosessina syntyvään tekstiin tavalla, joka ei tulisi esiin pelkästään tekstin lopullista versiota analysoimalla. Prosessiin osallistuvilla toimijoilla on paitsi institutionaalinen rooli osana lehteä toimittavaa organisaatiota, myös funktionaalinen rooli suhteessa toimitusprosessiin ja siihen osallistuviin, toisiin toimijoihin.
  • Enkvist, Nils Erik (Gaudeamus, 1978)
    Tämän professori Nils Erik Enkvistin kirjan tarkoituksena on avartaa lukijan kielentuntemusta myös tekstin eikä vain lauseen tai virkkeen kannalta ja luoda perustaa syvällisemmälle tekstilingvistiikan opiskelulle. Kirjan punaisena lankana on tekstilingvistiikan peruskäsitteiden luetteleminen. Lukuisien esimerkkien avulla tekijä pyrkii ratkaisemaan eräitä juuri tälle kielentutkimuksen haaralle ominaisia ongelmia. Kirjan raken­netta tukevat käsitehakemisto sekä laaja bioliografia.
  • Kemppainen, Sanna (Helsingin yliopisto, 2020)
    This study describes personal chronic pain blog entries written in English by defining the common text types in the blogs. Text types are defined as text-classifying tools that combine a clause-level structural perspective and a whole-text level category perspective. On the clause level, each clause is defined as representing one of five Werlich's text types that reflect author focus on cognitive processes. The study also explores the effect of author socio-demographic attributes of gender, age and duration of chronic pain on the text types identfied in the analysis. Chronic pain is a common health condition that also affects the sufferer’s focus of attention. The text types in chronic pain blogs have not been studied even though studies have found that blog writing has therapeutic effects on pain management for chronic pain sufferers. Studies have also identified several purposes for writing chronic pain blogs. The purposes have been found to change for some of the chronic pain blog writers. Previous studies on blog types suggest two common text types. A combined qualitative-quantitative analysis of text-typical clauses and blog entries was conducted on a sample of 26 whole-text entries. The sample consists of two entries from 13 authors with total of 1068 clauses. Additionally, a socio-linguistic variable analysis was conducted with text types as dependent variables and author attributes as independent variables. The data was gathered with a combined purposive-snowball method with author chronic pain condition and personal authorship as sample selection criteria. The results show some overlapping analytical criteria for clause-level text types. The most frequent text types are identified as combinations of argumentation, instruction and narration with argumentation being surprisingly high in prevalence. The text-typical variation does not seem to be an effect of a specific author variable although the socio-linguistic analysis is not proved as statistically significant because of the small sample size. Further study on text types is suggested in a combined interpersonal feature and text type analysis of chronic pain blog entries. A different approach is also suggested in identification and comparison of hierarchical and text-organizational features such as Theme-Rheme analysis of clauses.