Browsing by Subject "tekstit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Peräkylä, Anssi (Sage, 2005)
  • Huldén, Susanne (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkin suomalaisen virallisen työvoimapalvelun suomenruotsalaisen palvelusivuston (TE-palvelut/ Yrkesinfo.fi) ja vastaavan ruotsalaisen palvelusivuston (Arbetsförmedlingen.se/Yrken A–Ö) sisältösivujen ammattia kuvaavia haastatteluja. Tutkielman tavoitteena on selvittää millaisia tekstityyppejä, yhteensä 12 ammatinkuvausta Webbissä, edustavat. Tutkielmani metodinen lähtökohta on diskurssianalyyttinen (Van Leeuwen 2005, 2008 ym.). Sovellan tekstianalyyttisessä tutkimuksessani sekä määrällistä että laadullista metodia. Aikamuodot ja puhujan näkökulma ovat tekstin rakenneosia, joiden kautta tutkin tekstien yhteyttä eri tekstipiirteisiin ja tekstityyleihin, sekä millä tavoin tekstit viestivät läheisyyttä (persoonallinen tyyli). Laadullinen analyysini perustuu määrällisten tulosten tulkintaan teoreettisen viitekehyksen avulla. Tutkin tekstejä osana viestinnän prosessia (Hadenius & Weibull 2003; 2008). Tutkimusmateriaali edustaa tyylillisesti monenkirjavia tekstejä, joten tulkitsen niitä sekä käyttöteksti- että kirjallisuustieteen teorioiden kautta (Hallberg 1992 ym.) huomioiden erityispiirteet, joita Webbiteksteissä ja viranomaisviestinnässä on havaittu (Karlsson 2006; Nyström Höög & al. 2012). Tulokset osoittavat, että kaikissa tutkituissa teksteissä on kertomuksen piirteitä, mikä ilmenee eri aikamuotojen käytössä. Preesensin runsas käyttö yhdistää kaikkia tekstejä. Suomenruotsalaisissa teksteissä (yht.7092 sanaa) käytetään kokonaisuutena tarkastellen enemmän eri aikamuotoja, ruotsalaisissa teksteissä (yht.4351 sanaa) käytetään kaikkia muita aikamuotoja paitsi pluskvamperfektiä. Tulosten perusteella ilmenee neljässä suomenruotsalaisessa ja kolmessa ruotsalaisessa tekstikokonaisuudessa enemmän persoonallista tyyliä, suhteessa ei-persoonalliseen tyyliin. Puhujan näkökulmia suomenruotsalaisissa teksteissä esiintyy 1-3, kun taas ruotsalaisissa teksteissä niitä esiintyy 3-5. LIX-vertailussa tekstit sijoittuvat helppo- tai keskivaikeaan luettavuuskategoriaan. Tulkitsen tulosten perusteella viidessä ruotsalaisessa ja kahdessa suomenruotsalaisessa tekstikokonaisuudessa kaunokirjalliselle tyylille ominaisia piirteitä. Minämuotoinen kerronta on hallitseva piirre neljässä suomenruotsalaisessa tekstissä, tekstimuotoista dialogia esiintyy kahdessa ruotsalaisessa tekstikokonaisuudessa.
  • Pakkala, Juha (2007)
  • Kilpiö, Lauri (2004)
    Tutkimukseni aiheena on, millaisin termein säveltäjä Paavo Heininen kolmessa tarkastelemassani tekstissä puhuu tekstuurin alaan kuuluvista ilmiöistä. Lähtöajatukseni on, että tekstuuri on laaja-alainen käsite. Musiikin tietyn hetken tekstuuri syntyy mielestäni kaikista kyseisen hetken soinnillisista osatekijöistä. Tutkimuksen luvussa käyn läpi niitä 1900-luvun musiikin historian kehitysvaiheita, jotka ovat johtaneet tekstuurin merkityksen korostumiseen sekä rakenteellisessa että kuulonvaraisessa hahmotuksessa. Kolmannessa luvussa tarkastelen Paavo Heinisen tekstejä "Miten sävellykseni ovat syntyneet", "Vapaus ja lainalaisuus musiikissa" sekä "Sarjallisuus". Tarkastelemistani teksteistä löytyi yhteensä 53 tekstuuritermiä, jotka ovat kaikki Heinisen omaa terminologiaa. Monet Heinisen termeistä ovat ilmaisuiltaan poeettisia. Monet Heinisen termeistä ovat synonyymejä keskenään, mutta mikään termeistä ei esiinny yhtä useammassa tekstissä. Yksi johtopäätökseni onkin, että valtaosa Heinisen terminologiasta ei vastoin yleisiä käsityksiä ole perusteellisen käsitteenmäärityksen tulosta. Heininen on sen sijaan poeettinen kirjoittaja, joka herättää lukijassaan monipuolisia ja rikkaita mielikuvia hyvän sävellysopettajan tavoin.
  • Salmenniemi, Harry (Helsingin yliopisto, 2020)
  • Lindstedt, Jouko (Helsingin yliopisto, Slavistiikan ja baltologian laitos, 2008)
    Slavica Helsingiensia