Browsing by Subject "tekstiviestit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Poutanen, Julia (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia aikuisten ja nuorten kielenkäytön välisiä eroja ranskankielisessä tekstiviestiaineistossa. Eroja tutkitaan luomalla koneoppimista hyödyntävä automaattinen luokittelija, joka kykenee erottelemaan aikuisten ja nuorten tekstiviestit toisistaan. Työssä tarkastellaan luokittelijan antamia tuloksia ja pyritään selvittämään, miten luokittelijan toimintaa voidaan parantaa kielenkäytöstä saatujen tietojen valossa esimerkiksi tutkielmassa määritellyillä piirteillä (engl. feature). Teoriaosassa käsitellään tekstiviestikielen piirteiden lisäksi iän ja kielenkäytön välistä suhdetta sekä kieliteknologialle ja korpuslingvistiikalle tärkeitä käsitteitä. Menetelmänä käytetystä tilastollisesta luokittelijasta esitellään siihen liittyvä olennainen teoria sekä muita tutkielman kannalta tärkeitä käsitteitä. Tutkielman aineisto on kerätty Montpellier’ssä, Ranskassa vuonna 2011, ja se koostuu silloiseen tutkimukseen osallistuneiden lähettämistä tekstiviesteistä. Tekstiviestejä on yhteensä 88 000, ja niistä noin 70 000 käytetään tutkielmassa. Analyysissä keskitytään sekä kielellisiin että teknisiin piirteisiin: tarkastelun kohteina ovat täten sekä malli että aineiston kielelliset piirteet. Tutkimustuloksista selviää, että luokittelija toimii varsin hyvin tekstiviestien erottelussa, mutta tutkielmassa erikseen määritellyt piirteet eivät paranna merkittävästi luokittelijan toimintaa. Piirteistä voidaan kuitenkin tehdä joitakin johtopäätöksiä: tekstiviesteille on tyypillistä keskustelunomainen kielenkäyttö viestin lähettäjän ja vastaanottajan välillä sekä puhekieli. Analysoitujen viestien perusteella voidaan nähdä, että tekstiviestikielen ominaispiirteisiin kuuluvat ääntämistä ja foneettista muotoa heijastavat sanamuodot ja että tekstiviesti muodostanee oman rekisterinsä ranskan kielessä.
  • Nevalainen, Terttu; Rissanen, Matti; Taavitsainen, Irma (2015)
    Nykykielten laitoksen oppimateriaalia ; 2
    Miten ja miksi englannista on tullut maailmankieli? Miksi englanti on tieteen lingua franca? Miksi englannin oikeinkirjoitus on niin merkillistä? Mistä on englannin rumat sanat tehty? Englanti mainosteksteissä ja internetissä, englanti nuorten kielenä. Englannin kielen oppikirjojen tarkastelua ja silmäyksiä näytelmäkäännöksiin, sankaritaruihin ja hyperteksteihin… Helsingin yliopiston tutkijoiden artikkelikokoelma tarkastelee englannin kielen kehitystä ja nykytrendejä monipuolisesti ja havainnollisesti. Kirja on tarkoitettu englannin opettajille ja opiskelijoille sekä muille kielestä kiinnostuneille.
  • Alm, Sini (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan Loimaan Lehden Kopit-tekstiviestipalstan tekstiviestien kieltä ja viittaamista. Aineistona on kieltä tutkittaessa käytetty viestipalstoja kolmen kuukauden ajalta lehdistä, jotka ovat ilmestyneet joulukuusta 2006 helmikuuhun 2007. Yhteensä niissä on yli 350 tekstiviestiä. Viittaamista tutkittaessa aineisto laajenee käsittämään myös marraskuun 2006 ja maalis–huhtikuun 2007, joiden väliltä on poimittu viestiketjut. Niitä on yhteensä 50. Teoriataustana tutkielmassa on Bahtinin ja Vološinovin dialogisuuden tutkimus. Tarpeellisia termejä ovat moniäänisyys, asenne ja linjaan asettuminen. Sosiolingvistiikkaa käytetään menetelmänä tekstiviestien puhekielisyyksien tutkimiseen ja tekstintutkimusta viittaamisen tutkimiseen. Tutkielman tavoitteena on esittää, millaista kieltä tekstiviestipalstalla käytetään ja miten tekstiviesteissä viitataan sekä toisiin viesteihin että muualle. Tekstiviestien puhekielisyyksistä tutkitaan sellaisia puhekielen piirteitä, jotka nousevat esiin aineistosta. Niitä ovat esimerkiksi äänne- ja muotopiirteet ja suuremmat kokonaisuudet, kuten lauseenjärjestys ja sanonnat. Viittaamista tutkitaan sanojen toistumisen, demonstratiivipronomini-NP:iden (se, ne; tämä, nämä; tuo, nuo + NP) ja saman- ja erilinjaisuuden rakentamisen avulla. Tekstiviestipalstan kieli on suurimmalta osaltaan yleispuhekielistä. Erittäin kirjakieliset ja puhekieliset viestit erottuvat joukosta, ja niitä käytetään usein keskustelun jatkavissa viesteissä. Viestien demonstratiivipronominilausekkeita käytetään viittaamiseen samanlaisesti kuin puheessa. Erilinjaisuuden ilmaisemiseen käytetään esimerkiksi persoonapronomineja ja verbintaivutusta. Samanlinjaisuutta ilmaistaan harvoin. Usean näkökulman avulla muodostuu eräänlainen kokonaiskuva tekstiviestipalstan kielestä ja toiminnasta. Tekstiviestipalsta ei toimi yksinään, vaan se on erottamaton osa sanomalehteä ja koko yhteisön tapahtumia.
  • Mäkinen, Hanna-Leena (2001)
  • Kukko, Mirjami (2002)