Browsing by Subject "television"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Pritup, Daria (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkimuksessa käsittelen suosittua bulgarialaista televisiosarjaa hyödyntäen balkanismin ja itsekolonisaation teorioita löytääkseni merkkejä 2010-luvun bulgarialaisen kulttuuri-identiteetin rakentumisesta. Näiden teorioiden mukaan “Balkan” on käsitteellistetty sivistymättömänä ja jälkeenjääneenä kulttuurillisena alueena, josta “sivistyneen Euroopan” ongelmat juontavat. Länsieurooppalainen kulttuurihegemonia määrittelee aina itsensä “sivistyksen” ja “edistyksen” keskiöön, ja siitä poikkeavat periferiaan. Periferiakulttuurit puolestaan muodostavat kulttuuri-identiteetin, joka perustuu vieraisiin arvoihin ja on aina puutteellinen ja kehittymätön suhteessa keskukseen. Itsekolonisoivat kulttuurit jäljentävät vahingollista käsitystä minuudestaan luontaisesti puutteellisena, mikä johtaa kolonisaatioon ilman hyökkäystä – alistumiseen “lännen” kulttuurihegemonian edessä. Tutkimuksessa käsittelen neljää tuotantokautta draamasarjasta Staklen dom (suom. Lasitalo), joka on yksi suurimmista televisioproduktioista 2010-luvun Bulgariassa. Tapahtumat sijoittuvat sofialaiseen ostoskeskukseen, jonka omistajat ja työntekijät ovat sarjan päähahmoja. Sarjan nimi viittaa ostoskeskuksen lasiseen arkkitehtuuriin, mutta samalla kommentoi perinteisten arvojen haurautta modernissa, individualistisessa ja kulutusmyönteisessä maailmassa. Staklen domin juonessa heijastuvat Bulgarian ajankohtaiset yhteiskunnalliset kysymykset, joten se tarjoaa mahdollisuuden tutkia bulgarialaisten käsityksiä omasta kulttuuristaan taiteen keinoin. Tutkimusaineisto koostuu noin 65 tunnista videokuvaa, josta olen analysoinut käsikirjoitusta, tarinankerrontaa ja kuvamateriaalia teoria-aineiston avulla. Tutkimuksessa käytetty dialogikäsikirjoitus on jaoteltu kahdeksaan teemaan: Bulgaria alueena ja sijaintina; bulgarialaiset kansana, ryhmänä tai yhteisönä; bulgarialaisen kulttuurin tuotteet ja symbolit; balkanistinen tai orientalistinen diskurssi; jaetun kulttuuritilan ajattomuus ja pysähtyneisyys; jaettu kulttuuritila väli- ja siirtymätilana, symbolisena siltana tai risteyksenä; siirtolaiskokemus ja sen toiseuttaminen; sekä etnisten vähemmistöjen ja “kyläläisten” toiseuttaminen. Tutkimus osoittaa, että bulgarialainen kulttuuri-identiteetti muodostuu kamppailussa kulttuurillisten, taloudellisten ja poliittisten voimien risteyksessä. Euroopan laajuisen kansallisen heräämisen ja balkanistisen käsityksen valossa Bulgarian anti omalle kulttuuriperinnölleen on näyttäytynyt vähäiseltä ja kiusalliselta myös aikalaistensa silmissä. Neuvostoliiton vallan alla bulgarialaisuus oli osa suurempaa slaavilaisuutta, mutta vuoden 1989 jälkeen neuvostoajan perintö jouduttiin kieltämään kokonaan, jotta Bulgaria voisi demokratisoitua ja modernisoitua. Bulgarian NATO- ja EU -pyrkimykset kertovat siitä, että bulgarialaisen jälkisosialistisen yhteiskunnan katse on suunnattu länteen, mutta länsi ei katso suopeasti takaisin. Aineiston pohjalta voidaan tulkita, että sosioekonomiset kysymykset ovat tiukasti sidottuna kulttuurisiin kysymyksiin vallitsevan kulutusyhteiskunnan myötä, mutta myös Bulgarian viimeisen 40 vuoden poliittisen ja yhteiskunnallisen tilanteen johdosta. Bulgarian siirtymä sosialismista liberaalidemokratiaan ja suunnitelmataloudesta markkinatalouteen on ollut kivulias, jonka takia yhteiskunnan rakenteet eivät edelleenkään heijasta bulgarialaisten monimuotoisuutta ja edistä valinnanvapautta tai turvallisuudentunnetta. Tämä näkyy sarjan esittämässä identiteettien keskeneräisyydessä, ylistyspuheessa kapitalismille ja alistumisessa itsekolonisaatioon. Tutkimusaineistosta voidaan havaita, että muinaisen (bulgarialaisen) kulttuurin symbolit ovat modernissa kontekstissa vanhanaikaisia ja uudet symbolit ovat löytyneet globaalista kulutusyhteiskunnasta. Tämä puolestaan on aiheuttanut jonkinasteisen eksistentiaalisen kulttuuri- ja identiteettikriisin. Ongelma on maailmanlaajuinen, mutta bulgarialaisessa kontekstissa erityisen vahingoittava, sillä samainen kulttuuri ja identiteetti ovat alun perin vahvasti balkanismin perintöön perustuvia uudelleen esitettyjä olemassaolon kuvauksia. Aineistossa näkyy myös selkeästi Bulgarian etnisten vähemmistöjen sekä paluumuuttajien toiseuttaminen nationalistisen ja poissulkevan ideologian pohjalta. Bulgarialainen identiteetti on eräänlainen siirtymäidentiteetti ja “puoli-identiteetti”, jonka keskeneräisyys johtuu toisaalta sen muodostumiseen vaikuttaneista historian tapahtumista, mutta toisaalta myös vanhentuneeseen olemusajatteluun kulttuurin suhteen. Tutkimuksen lopputulema on, että bulgarialaisen kulttuuri-identiteetin suurin haaste on inkluusio ja olemusajattelusta irtautuminen.
  • Dalman, Asta Wilhelmina (2001)
    Syftet med avhandlingen var att undersöka på vilket sätt attityderna till digitaliseringen hade förändrats på den svenska nyhetsredaktionen på YLE, TV-nytt, mellan åren 1999 och 2001. I avhandlingen behandlas också public service- televisionens möjligheter och förutsättningar i den digitala framtiden, ur synvinkeln att både publik och utbud fragmenteras. Den empiriska undersökningen består av två intervjuundersökningar som gjordes på våren 1999 och våren 2001. Som metod i undersökningarna användes temaintervju. Det visade sig att åsikterna på TV-nytt generellt har blivit positivare gentemot digitaliseringen under de två åren. Den största skillnaden var att man 2001 visste att en ny sändning skulle tillkomma, och det här gjorde alla resonemang konkretare jämfört med 1999. Respondenterna hade 2001 en klarare bild av vad digitaliseringen kommer att innebära. Man uppfattade att kraven på mångkunnande skulle öka, och det väckte mycket diskussion, men också där hade attityderna blivit positivare under de två åren. Problemställningar och potentiella möjligheter hade konkretiserats, och respondenterna förankrade en stor del av sina svar vid den nya sändningen. Man oroade sig också för hur innehållet skulle förändras i och med versionering, och man var orolig för hur man skall behålla tittarna. Man kunde inte ur materialet utläsa skillnader i attityderna som skulle ha berott på kön eller arbetsålder. Det har tidigare publicerats mycket lite forskning förändringsarbete på redaktioner, eller om vad digitaliseringen innebär för journalisterna. Den viktigaste källan gällande förändringsarbetet var Lindberg: Förändringar i journalisters arbetsmiljö (1990). Viktigaste metodlitteratur var Hirsjärvi&Hurme: Tutkimushaastattelu, 2001 och Eskola&Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen, 1998. Gällande public service var de främsta källorna Brandrud: Public service sellskapenes stilling i den digitale framtid, 1997 och Hellman: From companions to competitors, 1999. Också muntliga källor har använts.
  • Huotari, Kai (Svenska handelshögskolan, 2014)
    Economics and Society – 280
    In his dissertation, Kai Huotari studied how customer-to-customer (C2C) communication becomes a part of service experience. Using grounded theory, Huotari investigated TV live-tweeting – i.e., people reading and writing Twitter messages about a TV program while viewing it. He interviewed 45 live-tweeters and analyzed more than 4,000 tweets in the U.S. during 2011–12. The study identified four distinct groups of users live-tweeting about TV programs (fanatic TV live-tweeters, systematic TV live-tweeters, sporadic TV live-tweeters, and active Twitter users) and four main categories of TV live-tweets (courtesy tweets, outlet tweets, selection tweets, and analysis tweets); described several TV live-tweeting practices, from preparation practices to reading and writing live-tweets and including certain use of Twitter functions; and revealed that a TV live-tweeter is an empowered TV viewer who can, by experientializing live-tweeting into his or her TV viewing, personalize and control his or her TV viewing experience better than before, can express him- or herself more fully, and can reach a large enough audience and acceptance for his or her ideas. Experientializing is the core concept that emerged from the study. It refers to the consumer integrating two activities with each other in a way that leads to new practices of consumption and to a transformed and empowering experience. The study develops a substantive theory of experientializing live-tweeting into the TV viewing experience. Huotari suggests that the concept can, however, be used also in other contexts and presents two abstractions of the theory: experientializing C2C communication into a consumption experience and experientializing a customer activity into a service experience. The associated tentative models can be used to explain, for example, museum visitors’ willingness to go to museums in groups or how reading on public transportation changes the experience of commuting. The study brings new insight to television studies, especially for the ongoing discussion of the so-called “second screen.” The study repositions the research on C2C communication: it investigates C2C communication as a part of consumption experience instead of considering it only as communication about consumption experience. In addition, the study suggests new ways to categorize C2C communication. For marketing in general, it introduces the concept of experientializing as a customer driven process wherein service providers have only limited visibility. The media industry can take advantage of the empirical part of the study. At the same time, the theoretical contributions of the study have broader applicability and, accordingly, can be made use of in various industries.
  • Enkvist, Joachim (Svenska handelshögskolan, 2008)
    Research Reports
    Den här boken handlar om framtidens television och vissa marknadsförings- och upphovsrättsliga spörsmål som aktualiseras i samband med nya former av televisionssändningar. TV-tekniken har utvecklats mycket under de senaste åren, och det är framförallt sändningstekniken som har genomgått de största förändringarna. Tyngdpunkten i detta arbete har lagts på förmedling av TV-sändningar över Internet med hjälp av P2P-tekniken (peer-to-peer) och vilka marknadsförings- och upphovsrättsliga spörsmål detta aktualiserar. Den nya förmedlingstekniken möjliggör en rad nya marknadsföringsmetoder, och i boken behandlas hur dessa metoder förhåller sig till nuvarande marknadsföringsrättsliga reglering. Förmedling av upphovsrättsskyddat material över Internet har inneburit ett flertal reformer av gällande upphovsrättslagstiftning i syfte att stärka rättsinnehavarnas ensamrätt. En viktig fråga som boken behandlar är hur gällande upphovsrättslagstiftning skall tolkas i förhållande till nya distributionsformer över Internet. I boken tas även upp frågor i anknytning till problemet med att en stor del av det material som förmedlas över Internet sker utan rättsinnehavarens samtycke, vilket innebär en ekonomisk förlust för rättsinnehavaren. I boken framläggs alternativa lösningar för hur förmedlingen över Internet kan tilldela rättsinnehavaren ekonomisk ersättning, trots att förmedlingen är avgiftsfri.
  • Silfverberg, Kalle (2004)
    I avhandlingen jämförs sportnyhetssändningarna i finsk och svensk public service-tv – Rundradion (Yle) och Sveriges Television (SVT). Målet var att genom både kvantitativ och kvalitativ analys komma fram till vad sportnyheterna handlar om och hur de förmedlas. En central avsikt var också att jämföra sändningarna med varandra för att hitta eventuella skillnader mellan tv-bolagen och länderna. För att få svar på frågan om vad sportnyheterna består av utsattes en veckas sportnyhetssändningar från oktober 2001 utsatts för kvantitativ innehållsanalys. Nyheternas narrativa struktur, hur de berättas, studerades kvalitativt i tio inslag som valdes ut bland det totala materialet och transkriberats. Det visade sig att televisionens sportnyheter domineras av manlig elitidrott inom några få grenar, i synnerhet fotboll och ishockey. Damidrott får lite plats medan juniorers eller de stora massornas idrottsutövande knappt platsar alls. De överlägset största delen av nyheterna härstammar från det egna landet, Europa och Nordamerika. På alla dessa punkter var sportnyheterna i Finland och Sverige mycket lika varandra. Däremot fanns stora skillnader i hur inslagen var uppbyggda. I synnerhet bildberättandet var bättre i de svenska sportnyheterna, liksom också den dramatiska strukturen både i enskilda inslag och i sändningar som helheter. Den finska tv-sporten uppvisade mycket mindre variation i presentationen av nyheterna och utnyttjade inte tv-mediets möjligheter lika väl som SVT. Källor bl a: Pohjola, Tommy. Kicken i fotbollsreferatet. En innehållsanalys av texter i Dagens Nyheter, Helsingin Sanomat och Hufvudstadsbladet. Ridell, Seija: Tolkullistamisen politiikkaa. Televisiouutisten vastaanotto kriittisestä genrenäkökulmasta. Silverman, David: Interpreting Qualitative Data. Methods for Analyzing Talk, Text and Interaction. Stempel, Guido H III: Research Methods in Mass Communication. Wallin, Ulf: Sporten i spalterna. Widebäck, Sverker: Sport i televisionen. En vara eller inte en vara.
  • Kortelainen, Kimmo (Helsingin yliopisto, 2015)
    Advertising creates images around products. The idea of advertising images is to bring value to the product in the eyes of the consumer. Advertising links various images to products. Images are designed to bring more allure to the products. For example advertising associate products with images of social relationships and well–being. The image that is linked to the product usually represents something positive from the view point of the consumer. The research goes through Finnish beer advertising from the years of 2000–2010. In the material of the research there are 62 different commercials. With content analysis there have been formed different advertising images theme classifications from the base material. 8 commercials have been selected. These commercials represent the most common image themes. These commercials have been analysed more qualitatively. In this qualitative analysis have been used semiotics, advertising formats and advertising theories. In the research the focus has been on what kind of images there is in the commercials, what is the structure of the images and what are the reasons behind these images. For example the advertising images in beer advertising are social person, humour, masculinity and nature. Different elements are used in the commercials in order to create the images mentioned before. Beer is linked to these stories and images of the commercials. The stories of the commercials appeal more to feelings than contain a lot of information. For example the advertising images are creating feelings about being fun and being a social person or being in the social situation linked with beer consumption. The commercials are intended to entertain and create humour. The alcohol law prohibits advertising that describes increase of enjoyment and social success as result of beer consumption. The allure and persuasiveness meaning of the commercials is less exposed or it is not clearly stated in the messages of the commercials. The entertainment in the commercials diminishes the meaning of clear sales purpose of the messages.
  • Ryynänen, Liisa (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan tiettyjen puhekielen piirteiden (informal language) ja epämääräisyyden ilmauksien (vague language) käyttöä kirjoitetussa dialogissa. Tutkimuksen aineistona on 12 jaksoa amerikkalaisesta televisiosarjasta The Sopranos, jota esitettiin vuosina 1999-2007. Tutkimuksessa laskettiin, kuinka monta kertaa kukin piirre esiintyi dialogissa ja millaisissa konteksteissa niitä käytettiin pyrkimyksenä identifioida erityispiirteitä. Tutkimuksen osittaisena mallina ja vertailukohtana toimi Paulo Quaglion vuonna 2009 julkaisema tutkimus Television Dialogue: The Sitcom Friends vs. Natural Conversation, jossa tutkittiin diskurssianalyysin avulla puhekielen eri piirteiden esiintymistä kirjoitetussa dialogissa ja näitä tuloksia verrattiin aidon puheen korpukseen. Analyysin perusteella selvästi eniten dialogissa esiintyi slangitermejä, jotka ovat puhekielelle tyypillisiä ilmaisuja ja idiomeja, joita ei tavallisesti käytetä kirjoitetussa kielessä. Dialogissa esiintyneet slangitermit olivat pääsääntöisesti yleisessä käytössä olevia, eli niitä käytetään yleisesti englannin kielessä ympäri maailmaa. Paikallisia slangitermejä oli dialogissa varsin vähän. Toiseksi eniten dialogissa esiintyi voimasanoja (expletives), joita käytettiin negatiivisiin tilanteisiin reagoidessa ja läheisten sosiaalisten suhteiden osoitukseen. Kolmanneksi eniten oli tuttavallisia kutsumanimiä (vocatives), joilla merkittiin läheistä suhdetta keskustelukumppaneiden välillä. Neljänneksi eniten dialogissa oli puhekielisiä tervehdyksiä ja hyvästelyjä. Vähiten puhekielen piirteistä dialogissa käytettiin toistoja ja huomionilmaisuja (backchannels). Epämääräisyyden ilmauksia käytettiin dialogissa selvästi vähemmän kuin puhekielen piirteitä. Epämääräisyyttä ilmaisevia substantiiveja (nouns with vague reference) esiintyi näistä eniten. Toiseksi eniten dialogissa esiintyi diskurssimerkkejä you know ja I mean, jotka viittaavat puheenvuorossa edeltävän sanoman epämääräisyyteen. Kolmanneksi eniten dialogissa oli asennemerkkejä maybe, probably ja perhaps, jotka merkitsevät sanoman epävarmuutta tai siihen liittyvää epäilystä. Niitä käytettiin dialogissa merkitsemään ehdotuksia ja epäilevää asennetta. Vähiten esiintyi epämääräisyyttä ilmaisevia rinnastusliitteitä (vague coordination tags) ja epämääräisyyttä ilmaisevia liitteitä (hedges). Tutkimus osoitti, että aineistossa käytettiin selvästi enemmän puhekielen piirteitä kuin epämääräisyyden ilmauksia ja että näitä piirteitä käytettiin rajoitetummissa merkityksissä kuin aidossa keskustelussa. Quaglion laajemmassa tutkimuksessa näiden piirteiden osalta tulokset olivat samansuuntaisia ja korpusvertailu osoitti, että aidoissa keskusteluissa epämääräisyyden piirteitä käytettiin enemmän kuin puhekielen piirteitä.