Browsing by Subject "televisiouutiset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Wiman, Markku (2004)
    Tutkimuksen tarkoitus on kuvailla Yleisradion lamauutisointia vuosien 1988 ja 1998 välisenä aikana. Tarkoituksena on selvittää, saiko lama merkittävää näkyvyyttä televisiossa ja jos ei saanut, mikä siihen oli syynä. Tutkimuksen teoreettinen pohja perustuu agendateoriaan. Agendateorian mukaan mediat eivät päätä sitä, miten ihmiset ajattelevat, mutta kylläkin hyvin pitkälti sen, mistä he ajattelevat. Teoria perustuu ajatukselle, jossa toisen aiheen viemä tila on pois joltain toiselta alueelta. Gatekeeperit päättävät kussakin uutisorganisaatiossa sen, mikä aihe kulloinkin pääsee agendaan. Tämä valintaprosessi ei välttämättä perustu reaalimaailman indikaattoreihin, eli ympäröivään todellisuuteen. Tutkimuksen metodi oli kvantitatiivinen. Uutisoinnin määriä selvitettiin sekä avainsanahauilla ja myös konstruoitujen uutisviikojen käytöllä. Tutkimuksen perustulokset eivät olleet yllättäviä. Yleisradion lamauutisointi osoittautui varsin perinteiseksi niin aiheitten kuin toimijoittenkin osalta. Itse uutisten aiherakenteessa lama ei näyttänyt vaikuttavan paljonkaan. Talousuutisten tai poliittisten uutisten määrät eivät kasvaneet merkittävästi. Kuitenkin aiherakenteen sisällä lama sai näkyvyyttä. Varsinkin sanahaut, mutta myös konstruoidut viikot osoittivat selkeästi lamaan liittyvien juttujen kasvun osuvan juuri siihen aikaan, kuin taloudellinen tilanne osoitti laman olevan voimakkaimmillaan. Joskin huomioitavaa oli, että lama näytti katoavan agendasta aikaisemmin, kuin mitä se reaalimailman indikaattoreiden mukaan tapahtui. Toimijoiden tutkiminen osoitti, että laman aikana puheenvuoron saivat lähinnä viralliset instanssit. Kukin toimija toimi myös vain omalla alueellaan. Toisilta ei kyselty toisten asioista. Tämä pidättyvyys saattaa estää eriävien mielipiteiden esiintulon julkisessa keskustelussa. Johtopäätöksenä onkin, että lama-agendaa hallitsivat korostuneesti viralliset tahot, kun taas kansa ja työläiset jäivät Yleisradion tv-julkisuudessa lähinnä objektien asemaan.
  • Raittila, Laura-Maija (2001)
    Tutkielma käsittelee Ekan säästökassan romahdusta lokakuussa 1993 ja sen raportointia televisiouutisissa. Tutkin aihetta Yleisradion ja MTV:n uutislähetysten kautta. 12 päivän otosjakson uutislähetykset on analysoitu laadullisesti, tutkielmaa varten kehitetyn kysymyssarjan avulla. Tutkielmassa tarkastellaan Eka-uutisointia mm. uutiskriteerien näkökulmasta. Olen selvittänyt, miten hyvin Eka-uutisointi vastaa mm. Galtungin ja Rugen tai Goldingin ja Elliottin esittelemiä uutiskriteerejä. Olen tutkinut myös kansalaisten näkyvyyttä aineistossa. Ekan kriisi kosketti kymmeniä tuhansia tavallisia ihmisiä ja tutkielmassa selvitetään, näkyikö tämä uutisoinnissa. Tarkastelen myös, näkyykö uutisoinnissa se, että koko prosessin pani alulle Yleisradion Radiouutisten juttu. Ekan romahdus tapahtui pahimman talouslaman aikaan vuonna 1993. Niinpä mielenkiintoista on myös Eka-uutisoinnin mahdollinen yhteys lama-viitekehykseen. Tutkielmaan sisältyy luonnollisesti myös MTV:n ja Yleisradion uutisoinnin vertailua. Tutkielman perusteella Eka-uutisointi oli miltei täysin irrallista raportointia yhden yhtiön kriisistä ja romahduksesta. Lamaa ei uutisoinnissa juurikaan huomannut. Yleisradion ja MTV:n Eka-uutisointi ei juurikaan eronnut toisistaan, vaan ne käyttivät pitkälti samoja näkökulmia, samoja kärkiä ja samoja haastateltavia. Aiheena Eka arvotettiin molempien tiedotusvälineiden uutisissa hyvin samalla tavalla. Molempien uutisointi oli myös kaiken kaikkiaan kovin yksipuolista ja monin paikoin vaikeaselkoista. Tavallisten ihmisten näkökulma unohdettiin lähes kokonaan Eka-uutisoinnissa. Eka syytti tapahtumista Yleisradion Radiouutisia, mutta tiedotusvälineet eivät juuri yhtyneet syyttelyyn. Uutistoiminnan taustalla oleviin uutiskriteereihin Eka-uutisointi istui varsin hyvin. Varsinkin Goldingin ja Elliottin monipuolinen kriteeristö näyttää vastaavan Eka-uutisointia varsin hyvin. Tutkielma on tehty Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen lama-tutkimusprojektin yhteydessä. Viestinnän laitoksen tutkimus on puolestaan osa Suomen Akatemian tutkimusprojektia Suomen 1990-luvun lamasta.
  • Lintunen, Tomi Jalmari (2007)
    Olen käsitellyt pro gradu- työssäni energiakriisiä Suomessa. Lähestymistapani on ollut se, että olen tutkinut aihetta suomalaisessa julkisuudessa esiintyneiden reaktioiden kautta. Tämän takia päälähdemateriaaleinani ovat olleet energiakriisin aikana syksyn 1973- ja alkuvuoden 1974 aikana julkisuudessa julkaistut materiaalit. Kronologisen kuvan energiakriisin etenemisestä muodostaakseni olen lukenut tarkasti läpi tuon ajankohdan Helsingin Sanomien numerot. Lähdemateriaalina olen käyttänyt myös Yleisradion arkiston VHS -nauhoja ja lisäksi olen haastatellut neljää tuon ajan keskeistä vaikuttajaa eli vuorineuvos Jaakko Ihamuotilaa, joka oli tuohon aikaan Valmetin johdossa ja vuodesta 1979 Nesteen johdossa, Pekka Tarjannetta joka toimi tuolloin liikenneministerinä, emeritusprofessori Pentti Malaskaa, joka on ollut mukana monessa energia-alalla ja Ralf Fribergiä, joka toimi tuolloin kansanedustajana. Nämä vaikuttajat olen valinnut tietoisesti eri yhteiskunnallisilta tasoilta, joihin olen jakanut tarkasteluni. Näinä tasoina olen käyttänyt poliittista tasoa, teollisuus- ja elinkeinoelämää, asiantuntijatasoa sekä paikallis- ja kansalaistasoa. Olen tarkastellut pro gradussani sekä lähitulevaisuuden, että kaukaisemman tulevaisuuden kokemuksia, jotka ovat välittyneet tuon ajan julkisuuden kautta. Paikallis- ja kansalaistason tarkastelua varten olen käyttänyt lähdemateriaaleina paikallislehtiä, joista tärkeimpänä Valkeakosken Sanomia. Poliittisen tason tarkastelua varten olen taas tutustunut valtiopäiväpöytäkirjoihin. Taustan rakentamiseksi aiheelleni olen käyttänyt apunani myös aiheesta aiemmin tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia, kuten esimerkiksi Erkki Tuomiojan sivulaudaturtyötä valtio-opin saralta. Johtopäätöksissäni olen päätynyt siihen, että energiakriisi aiheutti Suomessa monimuotoisia vaikutuksia. Välittömästi energiakriisin aikana talvella 1973-74 tulevaisuus nähtiin yleisesti synkkänä, mutta kun selvisi, että kriisi olikin pääasiassa hintakriisi, niin tunnelma rauhoittui. Teollisuuden alalla energiakriisi aiheutti myös positiivisia vaikutuksia, kun esimerkiksi metalliteollisuudessa kysyntä kasvoi, kun Neuvostoliittoon jouduttiin toimittamaan enemmän tavaraa kohonneen öljyn hinnan kattamiseksi. Eli loppujen lopuksi energiakriisi ei ollutkaan niin yksioikoisen paha asia nimenomaan Suomen kannalta.