Browsing by Subject "terveydenhoitajat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Tigerstedt, Helena; Paavilainen, Elisa; Lindevall, Pia (Kela, 2022)
    Kuntoutusta kehittämässä
    ”ICF lasten kuntoutuksessa” on vuosina 2019–2021 toteutunut tutkimuksellinen kehittämishanke, jonka tavoitteena oli ottaa käyttöön kansainvälinen ICF-toimintakykyluokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health) neuvolaikäisten lasten perustason monialaisessa kuntoutusverkostossa Varsinais-Suomessa jalkautuvien avopediatrien toiminta-alueilla. Tavoitteena oli tuottaa lasten kuntoutuksen toimijoille ICF-luokitukseen perustuvia hyviä käytänteitä ja toimivia työvälineitä kuntoutustarpeen arviointiin, toimintakykytiedon kokoamiseen ja sujuvaan tiedonsiirtoon eri toimijoiden välillä, sekä kuntoutuksen osa- ja kokonaistavoitteiden laatimiseen. Hankkeeseen osallistui kuusi perusterveydenhuollon aluetta ja näillä alueilla toimivat varhaiskasvatuksen yksiköt. Kaikilla alueilla toimi säännöllisesti kokoontuva neuvolaikäisten lasten moniammatillinen kuntoutustyöryhmä. Hankkeen alussa osallistujille järjestettiin perehdytystä hankkeen sisältöön sekä ICF-luokituksen periaatteisiin. Alueiden kuntoutustyöryhmille järjestettiin mentorointitapaamisia, ja ammattiryhmittäin järjestettiin työpajoja sekä mentorointia. Osallistujien kokemuksia kerättiin työryhmä-, ammattiryhmä- sekä yksilötasolla. Loppuseminaari toteutettiin avoimena kaikille asiasta kiinnostuneille. Hankkeen aikana osallistujien ICF-osaaminen lisääntyi merkittävästi ja ICF-viitekehys otettiin käyttöön laajasti. ICF:n käyttöönotto on tuonut selkeitä etuja kuntoutustarpeen arviointiin ja oikeanlaiseen kuntoutukseen ohjautumiseen tuomalla yhteisen, ymmärrettävän kielen kuntoutusprosessin toimijoiden käyttöön ja laajentamalla ymmärrystä lapsen toimintakyvystä eri ympäristöissä sekä ympäristötekijöiden merkityksestä. Samoin yhteistyö lapsen toimintakyvyn tukemiseksi eri toimijoiden välillä koettiin edelleen lisääntyneen ICF:n käyttöönoton myötä. Hankkeessa tuotettiin työvälineitä toimintakyvyn kuvaamiseen ICF-viitekehyksen mukaisesti. Hankkeesta saatu kokemus osoittaa selkeästi, että ICF:n jalkautuminen edellyttää kohderyhmän tarpeisiin muokattua perehdytystä viitekehykseen ja mentorointia. ICF:n käyttöönotossa prosessi säilyy mielekkäänä, kun se etenee sekä yksilön että työryhmän yhteisen oppimisen kautta osana arjen perustyötä alkaen viitekehyksen tasojen omaksumisesta osaksi ajattelua ja kirjaamista, edeten vasta tämän jälkeen hierarkisen ICF-koodiston käyttöönottoon. Toimintatapojen muutokseen tarvitaan aikaa sisäistää uusi ajattelutapa omassa työssä, selkeitä ohjeita, mentorointia ja ennen kaikkea yhteinen tahtotila.
  • Yliruka, Jarkko (2008)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien neuvolan ehkäisytyön vaikuttavuutta koskevien arviointien yhteyttä raskaudenaikaisen päihteidenkäytön seulonta-aktiivisuuteen. Tutkielmassa selvitetään myös terveydenhoitajien arvioita raskaana olevien alle 25-vuotiaiden ja 25-vuotiaiden ja sitä vanhempien naisten välisistä eroista päihteidenkäytön yleisyyden, muutoksen ja ongelman vakavuuden osalta. Tämän lisäksi avovastauksista tarkastellaan terveydenhoitajien arvioita raskaudenaikaiseen päihteidenkäyttöön vaikuttavista riskitekijöistä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat terveydenhoitajien hoitotyön arvioinnit ja aiemmat empiiriset tutkimukset terveydenhuoltohenkilöstön toiminnasta raskaudenaikaisen päihteidenkäytön ehkäisyssä. Terveydenhoitajien hoitotyön arviointeja tarkastellaan heuristisen päättelyn näkökulmasta. Heuristista päättelyä mallinnetaan kognitiivisen psykologian prototyyppi- ja esimerkkimalleihin perustuvien kategorisointiteorioiden näkökulmasta. Tutkielmassa käytetään Etelä-Suomen lääninhallituksen toimesta vuonna 2006 kerättyä äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien aineisto(n=130). Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, yksisuuntaista varianssianalyysiä ja riippuvien otosten t-testiä. Lisäksi käytettiin epäparametristen menetelmien Wilcoxonin merkittyjen järjestyslukujen testiä ja McNemarin testiä. Tutkielman laadullisen aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista sisällön erittelyä. Tuloksien mukaan terveydenhoitajista, jotka olivat täysin samaa mieltä nikotiinikorvaushoidon vaikuttavuudesta 68,1 % kehotti tupakoivia raskaana olevia naisia käyttämään nikotiinikorvaushoitoa aina tai lähes aina, kun vastaava osuus jokseenkin samaa mieltä olevilla terveydenhoitajilla oli 29,4 %. Terveydenhoitajien arvioiden mukaan alle 25-vuotiaat naiset käyttivät raskauden aikana enemmän päihteitä kuin 25-vuotiaat ja sitä vanhemmat naiset. Lisäksi terveydenhoitajien mukaan päihteidenkäyttö oli lisääntynyt enemmän nuorilla kuin vanhemmilla raskaana olevilla naisilla vuoden 2005–2006 aikana. Terveydenhoitajien avovastauksista poimittiin yhteensä 127 mainintaa raskaudenaikaiseen päihteidenkäyttöön vaikuttavista riskitekijöistä. Riskitekijöistä muodostettiin 14 kategoriaa, jotka luokiteltiin sosiaalisiin ja yksilöllisiin riskitekijöihin. Lopuksi tarkasteltiin terveydenhoitajien arvioita raskaudenaikaisen alkoholinkäytön ja tupakoinnin välisistä eroista.