Browsing by Subject "terveyshaitat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Vuorela, Maarit; Koskela, Tuomas; Vaittinen, Elina (Ympäristöministeriö, 2009)
    Ympäristöministeriön raportteja 25/2008
    Korjaus- energia- ja terveyshaitta-avustuksia myöntämällä pyritään muun muassa sopeuttamaan asuinrakennuskantaa ikääntyvän väestön tarpeisiin sekä vaikuttamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi rakennusten energiankäyttöön ja päästöihin. Selvityksellä arvioidaan avustusjärjestelmän toimivuutta ja tehdään johtopäätöksiä ja ehdotuksia siitä, miten järjestelmän toimivuutta voitaisiin parantaa.
  • Heinonen-Guzejev, Marja; Vuorinen, Heikki S. (Ympäristöministeriö, 2009)
    Suomen ympäristö 5/2009
    Raportin tavoitteena on selvittää, miten lisääntynyttä informaatiota liikennemelualtistuksesta voidaan käyttää luotettavan epidemiologisen tiedon tuottamiseen melun vaikutuksesta väestön sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Raportissa tarkastellaan, millaista tutkimustietoa on käytettävissä melualtistuksesta, meluherkkyydestä ja melun terveysvaikutuksista. Terveysvaikutuksista kiinnitetään erityisesti huomiota sydän- ja verisuonitauteihin ja niiden aiheuttamaan kuolleisuuteen. Pääkaupunkiseudulla toteutettu tutkimus tarjoaa esimerkin siitä, miten erilaisia tutkimuskysymyksiä voidaan lähestyä. Samalla hahmotellaan, millaisia tutkimusmenetelmiä voidaan käyttää tulevissa melututkimuksissa. Lisäksi tarkastellaan, onko luotavissa paikkatietojärjestelmä, jolla yhdistetään melukartoitus- ja terveystiedot. Lopuksi pohditaan, kuinka tällaisia tietoja voidaan käyttää meluntorjuntatoimien suunnittelussa.
  • Myllymäki, Pauliina (Suomen ympäristökeskus, 1996)
    Suomen ympäristö 50
    Lähes puolessa Suomen yksityisistä porakaivoista radonpitoisuudet ylittävät vesilaitosvesille annetun annosrajan. Radon on radioaktiivinen kaasu, joka lisää syöpäriskiä sekä veden mukana juotuna että hengitettynä sen vapautuessa vedestä ilmaan. Suomen ympäristökeskus, Säteilyturvakeskus ja Teknillinen korkeakoulu ovat yhteistyössä elokuusta 1995 lähtien tutkineet ilmastusta ja aktiivihiilisuodatusta radonin poistamiseksi porakaivovedestä. Molemmat menetelmät poistavat radonia tehokkaasti (yli 99 % poisto on mahdollista). Riippuen raakaveden radonpitoisuudesta ja käytetyistä vesimääristä ainakin toista näistä menetelmistä voidaan aina käyttää radonin poistoon. Ilmastuksessa mitoituksen lähtökohtana on ilma-vesi -suhde, joka tutkimuksessa on selvitetty eri raakaveden radonpitoisuuksille ja vedenkorkeuksille. Aktiivihiilisuodatuksen mitoittaminen perustuu adsorptio-hajoamisvakioon, jolle tutkimuksessa on etsitty arvoja. Vakio riippuu aktiivihiililaadusta ja veden radonpitoisuudesta. Tutkimuksessa on saatu paljon arvokasta tietoa menetelmien käyttöönottoa ja laitteistojen kehittämistä varten. Myös veden uraanipitoisuudet voivat paikoitellen nousta liian korkeiksi. Tutkimuksessa selvitettiinkin anioininvaihtosuotimen toimivuutta käytännön uraaninpoistossa ja suotimen regenerointia. Tutkittiin myös uraanipitoisen veden vaikutusta aktiivihiilen tukkeutumiseen sekä muita veden laatuominaisuuksia ja niiden vaikutusta radonin ja uraanin poistoon.
  • Selinheimo, Sanna; Vuokko, Aki; Juvonen-Posti, Pirjo (Kela, 2019)
    Kuntoutusta kehittämässä
    Toiminnalliset häiriöt ovat pitkäaikaisia ja sinnikkäitä somaattisia oireita, jotka heikentävät toimintakykyä ja elämänlaatua. Lisäksi ne lisäävät sairauspoissaoloihin ja terveydenhuoltopalveluihin sekä välillisesti työn tuottavuuden menetyksiin liittyviä kustannuksia. Näitä oireyhtymiä kohdataan kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Tilanteissa, joissa tavanomaista sairausperäistä selitystä tai yhteisymmärrystä oireiden syistä ei löydy, potilaat voivat kokea, etteivät tule kuulluksi ja kohdatuksi. Tarvitaan lisää tietoa toiminnallisten häiriöiden hoidon ja kuntoutuksen järjestämisestä. Tämä kartoittava selvitys kuvaa toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskäytäntöjä ja -muotoja sekä arvioi niiden soveltuvuutta ja käyttömahdollisuuksia suomalaisessa kuntoutusjärjestelmässä. Kartoitukseen sisältyivät i) selvitys toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskäytännöistä Suomessa ja ii) vastaava selvitys otoksessa muita maita sekä iii) selvitys toiminnallisten, pitkittyvien ja monimuotoisten oireistojen kuntoutusmuodoista ja niiden vaikuttavuudesta tutkimukseen perustuen. Selvityksen perusteella toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskäytännöt vaihtelivat kansallisesti ja kansainvälisesti. Toimivimpia näyttivät olevan hoitopolkujen portaittaiset hoito- ja kuntoutusmallit, joiden porrastus perustui oireiston vaikeusasteeseen. Riittävän varhain aloitettu kuntoutus ehkäisi tilan kroonistumista. Suomessa toiminnalliset oireistot tunnistettiin hyvin, mutta niiden hoitoon ja kuntoutukseen tarvittiin lisää valmiuksia. Näyttöä psykososiaalisten kuntoutusmallien vaikuttavuudesta toiminnallisiin häiriöihin niihin perehtyneiden asiantuntijoiden toteuttamana oli paljon. Näyttöä oli eniten erilaisista kognitiivisista ja kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmistä. Vaikuttavuutta vahvisti erityisosaaminen menetelmistä. Keskeisenä tavoitteena kuntoutusmallien toteutuksessa oli hyvän yhteistyösuhteen rakentuminen potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden välille. Toiminnallisten häiriöiden hoitoon ja kuntoutukseen Suomessa tarvitaan laaja-alaista sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien ja kuntoutuksen yhteiskehittämistä. Ensisijaisesti tulisi soveltaa vaikuttaviksi todettuja kuntoutusmuotoja, mutta myös uusien kuntoutuspalveluiden kehittämistä ja tutkimista tarvitaan.