Browsing by Subject "terveystutkimus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Lehtinen, V; Joukamaa, M; Kuusela, V; Lahtela, K; Raitasalo, R (Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskeskus. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvan tutkimuslaitos, 1985)
    Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML:51
    Mielenterveyden häiriöiden tutkimus oli osa Mini-Suomi-tutkimusta. Sen perustutkimuksessa tiedusteltiin koettuja psyykkisiä oireita ja häiriöitä sekä psyykkistä suorituskykyä. Kliiniseen tutkimukseen seulottiin henkilöitä koettujen psyykkisten oireiden (GHQ-36), ilmoitettujen häiriöiden sekä rekisteritietojen perusteella. Kliinisenä tutkimuksena oli PSE-haastattelu. Diagnoosin lisäksi arvioitiin psykiatrisen häiriön varmuutta, psykiatrista hoidontarvetta, työ- ja toimintakykyä ja toteutuneen hoidon riittävyyttä. Arviointien luotettavuutta selvitettiin syventävässä tutkimuksessa. Tässä raportissa kuvataan käytetyt menetelmät ja arvioidaan niiden soveltuvuutta.
  • Seppänen, R; Karinpää, A (Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvan tutkimuslaitos, Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskeskus, 1986)
    Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML:58
    Kansaneläkelaitoksen Mini-Suomi-terveystutkimus kohdistui maan 30 vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan 8 000 hengen otokseen. Sen yhtenä osana toteutettiin lyhyt ravintohaastattelu sekä itsetäytettävä ravintokysely, joiden avulla pyrittiin selvittämään väestön ruoankäyttötaajuutta sekä eräiden keskeisten elintarvikkeiden, mm. maidon, leivän ja leivän päällä käytetyn rasvan määrää ja laatua. Ravintokyselyn tuloksista laskettiin summapisteet, ja niiden pohjalta muodostettiin ravintoindeksi, joka kuvasi käytetyn ruokavalion ravitsemuksellista laatua. Ravintokyselyn perusteella muodostettiin lisäksi varhaisaamiaisen laatua sekä raffinaattien käyttöä kuvaavat indeksit. Ruokavalion laatua selvitettiin sukupuolen, iän, sosioekonomisen aseman, koulutusasteen ja asuinalueen mukaan. Nuorempien henkilöiden, varsinkin naisten ruokavalion laatu oli parempi kuin iäkkäämpien. Eniten hyvän ja monipuolisen ruokavalion syöviä oli kuitenkin korkeamman koulutusasteen ja sosioekonomisen aseman omaavien joukossa.
  • Aromaa, A; Heliövaara, M; Impivaara, O; Knekt, P; Maatela, J (Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvan tutkimuslaitos, Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskeskus, 1989)
    Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML:88
    Tutkimuksen tehtävänä oli tuottaa monipuolinen kuva suomalaisten terveydestä ja terveystarpeista ja kehittää menetelmiä niiden seurantaa varten. Suomen 30 vuotta täyttänyttä väestöä edustanut 8 000 henkilön otos tutkittiin 40 tutkimusalueella. Aluksi kotona tehtyyn terveyshaastatteluun osallistui 7 703 henkilöä (96 %), autoklinikan terveystarkastuksen perusvaiheeseen 7 217 (90 %), sen kliiniseen vaiheeseen 5 819 ja syventävään tutkimukseen Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskeskuksessa 991 henkilöä. Tutkittiin pitkäaikaista sairastavuutta, verenkierto-, hengityselin- sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia, mielenterveyden häiriöitä, hammassairauksia, sairauksien vaaratekijöitä, hoidontarvetta ja sen tyydyttymistä sekä työ- ja toimintakykyä ja niiden vajavuuksia. Menetelmät olivat kyselyjä, haastatteluja, fysikaalisia mittauksia, biokemiallisia määrityksiä, koesuorituksia, haastattelijoiden arvioita sekä vakiomuotoinen kliininen tutkimus.
  • Sund, Reijo Tapani (2000)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yksilötason rekisteriaineistojen dynaamiseen mallintamiseen sopivia tilastollisia menetelmiä. Pääasiallisena tavoitteena on esittää nykyisestä valtavirrasta poikkeavia metodologisia näkökulmia, jotka mahdollistavat rekisteriaineistojen entistä monipuolisemman hyödyntämisen niin tutkimuksessa kuin tilastotuotannossakin. Mallintamisen lähtökohtana on tapahtumahistoria-analyysin viitekehys. Toisin sanoen kiinnostus kohdistuu useiden ajassa ilmenevien tapahtumien muodostamiin tapahtumasarjoihin. Tutkimuksessa kuvataan, kuinka dynaaminen ilmiö voidaan operationalisoida varannoista ja virtaamista koostuvaksi järjestelmäksi. Peruskäsitteet ja niiden väliset yhteydet esitetään sekä demografian että elinaika-analyysin merkintöjä käyttäen. Muilta osin rajaudutaan tarkastelemaan järjestelmän kokonaisvaltaiseen mallintamiseen soveltuvan semi-Markov-mallin muodostamiseen ja estimointiin tarvittavia ei-parametrisiä menetelmiä. Tutkimuksessa perustellaan myös, miten semi-Markov-malli on mahdollista sisällyttää Markovin ketjujen teoriakehykseen ja miksi mallin käyttö ei vaadi juuri tapahtumataulujen laskemista vaativampia toimenpiteitä. Tilastolliset menetelmät ja mallit toimivat oletusten ollessa voimassa teknisessä mielessä riippumatta sovelluskohteesta, joten käytettävä aineisto luo ne puitteet, jotka sitovat abstraktin mallin havainnoitaviin ilmiöihin. Tässä tutkimuksessa aineiston lähteenä on Stakesin ylläpitämä hoitoilmoitusrekisteri. Rekisterin ominaisuuksia, syntymekanismeja, luotettavuutta ja käyttötapoja tarkastellaan omassa luvussaan. Tutkimuksen soveltavassa osassa osoitetaan esitettyjen menetelmien soveltuvuus käytäntöön. Aineistona käytetään hoitoilmoitusrekisterin mukaan vuosien 1994-1998 aikana skitsofreniadiagnoosilla hoitoa saaneita potilaita. Potilaspopulaation yleisten ominaisuuksien tarkastelun lisäksi muodostetaan populaation liikkeitä kuvaava semi-Markov-malli sekä tarkastellaan sen validiteettia ja käyttökelpoisuutta ennustamiseen. Tärkeimmät lähteet: Bartholomew, David J. & Forbes, Andrew F. & McClean, Sally I. (1991): Statistical Techniques for Manpower Planning. Second Edition. John Wiley & Sons. Chichester. Hakkarainen, Anni (1989): Psykiatrisen potilasväestön muutokset: teoreettinen malli ja sen sovellutukset Suomessa. Lääkintöhallituksen tutkimuksia 48. Helsinki.
  • Sievers, K; Melkas, T; Heliövaara, M (Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskeskus. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvan tutkimuslaitos, 1985)
    Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML:50
    Tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin kohdistuva tutkimus oli osa Mini-Suomi-tutkimusta, jossa selvitettiin 30 vuotta täyttäneiden suomalaisten terveydentilaa terveyshaastattelun ja terveystarkastuksen avulla. Maan väestöä edustavaan otokseen kuului 8 000 henkilöä. Oireita, tiedossa olevia sairauksia, sairauksien hoitoa ja seuraamuksia sekä taustatekijöitä kartoitettiin kyselyillä ja haastatteluilla. Lisäksi tehtiin niveltoimintatutkimus, yksinkertaisia lihasvoiman mittauksia ja serologisia tutkimuksia. Oireiden ja toiminnanvajavuuksien perusteella jälkitutkimukseen seulotuille tehtiin vakiomuotoinen lääkärintutkimus, jonka perusteella asetettiin diagnoosit, arvioitiin hoidon tarve ja riittävyys sekä toimintakyky. Tietoja täydennettiin haastattelemalla, lihasvoiman mittauksilla ja käsien röntgentutkimuksella. Kenttätutkimuksen jälkeen tehtiin osalle tutkituista perinpohjaisia kliinisiä tutkimuksia kenttätietojen luotettavuuden selvittämiseksi.
  • Aromaa, A; Reunanen, A; Impivaara, O; Heliövaara, M; Knekt, P; Maatela, J (Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskeskus. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvan tutkimuslaitos, 1985)
    Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML:49
    Mini-Suomi-tutkimuksen osana toteutettiin verenkiertoelinten ja hengityselinten sairauksien tutkimus, joka kohdistui maan 30 vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan 8 000 henkilön otokseen. Tehtiin terveyshaastattelu ja terveystarkastus. Tutkittiin verenkiertoelinten ja hengityselinten tautien esiintyvyyttä, niiden aiheuttaman hoidon ja kuntoutuksen tarvetta ja sen tyydyttymistä, selvitettiin näiden tautien vaaratekijät, oireet ja niihin viittaavat löydökset sekä arvioitiin niiden merkitys työ- ja toimintakyvyn rajoittajina. Menetelmät olivat kyselyitä, haastatteluja, fysikaalisia mittauksia ja biokemiallisia määrityksiä sekä toisessa vaiheessa tehty vakiomuotoinen kliininen tutkimus. Kenttätutkimuksen jälkeen osalle tutkituista tehtiin perusteellinen kliininen tutkimus Kuntoutustutkimuskeskuksessa.