Browsing by Subject "terveysvaikutteiset elintarvikkeet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Niva, Mari; Mäkelä, Johanna; Kujala, Jouni (National Consumer Research Centre, 2004)
    National Consumer Research Centre. Working papers 83
  • Niva, Mari (National Consumer Research Centre, 2008)
    Kuluttajatutkimuskeskuksen väitöskirjoja 3
    Ruokaa koskevat käsitykset ja jäsennykset kertovat siitä sosiaalisesta ja kulttuurisesta ympäristöstä, jossa elämme. Modernia kulutusyhteiskuntaa luonnehtiva piirre on terveellisyyden näkyvyys ruokaa koskevassa keskustelussa. Terveellinen syöminen on vakioaihe tiedotusvälineissä, terveyden edistämisen kampanjoissa sekä keskeinen osa ruoan markkinoita ja markkinointia. 1990-luvulla markkinoille tulivat terveysvaikutteiset eli funktionaaliset elintarvikkeet, joiden kerrotaan edistävän terveyttä ja hyvinvointia tai vähentävän sairauden riskiä tavanomaisista elintarvikkeista poikkeavalla tavalla. Kuluttajien näkökulmasta terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kohdennetut vaikutukset edustavat siten uudenlaista, aikaisemmasta poikkeavaa terveellisyyttä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka kuluttajat ottavat terveysvaikutteiset elintarvikkeet haltuun yhtäältä käsitteellisesti, toisaalta käytännöllisesti. Teoreettisena lähtökohtana on materiaalisten objektien haltuunoton tutkimus, jonka kohteena ovat tuotteiden ja teknologioiden omaksumisen ja omaksi tekemisen prosessit. Tutkimuksessa terveysvaikutteisten elintarvikkeiden haltuunottoa analysoidaan kahdesta näkökulmasta. Käsitteellistä haltuunottoa lähestytään tarkastelemalla kuluttajien tulkintoja ja näkemyksiä tuotteista, käytännöllistä haltuunottoa tutkimalla sosiodemografisten ja ruokaan ja terveyteen liittyvien taustatekijöiden merkitystä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käytössä. Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Vuonna 2002 tehtiin tietokoneavusteisena puhelinhaastatteluna (CATI) toteutettu kysely, johon vastasi yhteensä 1210 suomalaista. Aineisto edusti väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen. Kyselyn kohteena oli terveysvaikutteisten elintarvikkeiden hyväksyttävyys ja käyttö Suomessa. Tutkimuksen laadullinen aineisto koostuu vuonna 2004 toteutetusta kahdeksasta ryhmäkeskustelusta, joihin osallistui 45 kolesterolia alentavien levitteiden käyttäjää. Ryhmäkeskustelujen avulla tarkasteltiin kuluttajien tulkintoja terveellisyydestä ja terveysvaikutteisista elintarvikkeista. Määrällisen ja laadullisen osion tulokset raportoidaan neljässä aikaisemmin julkaistussa englanninkielisessä artikkelissa sekä yhteenvedossa. Tulokset osoittavat terveysvaikutteisten elintarvikkeiden haltuunoton olevan monitahoinen ilmiö. Käsitteelliseen haltuunottoon liittyvät kuluttajien tulkinnat terveysvaikutteisten elintarvikkeiden suhteesta terveelliseen syömiseen ja luonnollisen ruoan ideaaliin sekä heidän luottamuksensa tuotteisiin, niiden valmistajiin, tutkimukseen ja valvontaan. Neljän erilaisen terveysvaikutteisena markkinoidun elintarvikkeen käytön analyysi osoitti, että käyttäjien ja ei-käyttäjien välillä on eroja, jotka kytkeytyvät sekä sosiodemografisiin tekijöihin että kuluttajien ruokaan ja terveyteen liittyviin näkemyksiin ja käytäntöihin. Kuluttajien tavat ottaa haltuun terveysvaikutteisia elintarvikkeita muotoutuvat ruokaa, terveyttä ja syömisen kokonaisuutta koskevien käsitysten, ideoiden ja arjen käytäntöjen verkostossa. Tulokset osoittavat myös, että käsitteellinen ja käytännöllinen haltuunotto eivät välttämättä ole samanaikaisia tai yhteneviä prosesseja. Kuluttajat tulkitsevat terveellistä syömistä ja terveysvaikutteisia elintarvikkeita monista erilaisista näkökulmista ja tuotteiden käyttöä perustellaan monin tavoin. Haltuunottoon sisältyy monia keskenään ristiriitaisia ulottuvuuksia, hyviä kokemuksia ja epäilyjä, hyväksyntää ja kyseenalaistamista, vaatimuksia ja itsestäänselvyyksiä. Tällaiset ristiriidat ovat osa arkista kokemusmaailmaa, joka nousee esiin tutkittaessa haltuunottoa erilaisin lähestymistavoin, aineistoin ja menetelmin.
  • Niva, Mari (Kuluttajatutkimuskeskus, 2006)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 97
    Elämme maailmassa, jossa on yhä vaikeampi välttyä terveellisyyttä koskevilta ohjeilta ja keskustelulta mediassa ja arjessa. Vaikka ravitsemusvalistuksen perussanoma on pysynyt jo vuosikymmeniä suhteellisen vakaana, on kuluttajien arjessa näkyvä terveystieto yhä pirstaleisempaa ja yksityiskohtaisempaa. Terveyden korostuminen näkyy paitsi yksityisissä ja julkisissa tulkinnoissa ruoasta myös konkreettisesti ruoan valikoimissa markkinoilla. Perinteisesti terveellisiksi tiedettyjen käsittelemättömien rinnalle ovat tulleet ensin "kevyinä" mainostetut tuotteet ja sitten yhä täsmällisemmin terveyteen kohdistetut terveysvaikutteisiksi tai funktionaalisiksi kutsutut elintarvikkeet. Ruoan terveellisyyttä koskevat keskustelut ja kuluttajien arvostukset kertovat niistä sosiaalisista ja kulttuurisista merkityksistä, joita terveydelle yhteiskunnassa annetaan. Tässä artikkelissa lähestytään kuluttajien tapoja tulkita, ymmärtää ja käyttää terveysvaikutteisia elintarvikkeita haltuunoton käsitteen avulla. Haltuunotto on kulutussosiologiassa ja teknologian tutkimuksessa käytetty termi, jonka avulla pyritään ymmärtämään objektien omaksumista ja "omaksi tekemisen" prosessia. Haltuunoton käsitteen avulla pyritään pääsemään eroon näkemyksestä kuluttajista passiivisina vastaanottajina ja ymmärtämään heidät aktiivisina toimijoina, jotka omalla toiminnallaan ja suhteillaan objekteihin paitsi tekevät arjestaan ymmärrettävää myös vaikuttavat siihen, millaisiksi hyödykemaailman ja yhteiskunnan suhteet muodostuvat. Ihmiset ja heidän luomansa objektit ovat väistämättä dynaamisessa suhteessa toisiinsa. Artikkeli tarkastelee aluksi sitä, kuinka kulutussosiologiassa ja yleisemmin kulutustutkimuksessa on käsitteellistetty haltuunottoa ja millaisiin tutkimusteemoihin se on liitetty. Tämän jälkeen paneudutaan teknologian tutkimuksen näkökulmiin ja siihen, kuinka haltuunoton ja teknologian tutkimuksessa useammin käytetyn kotiuttamisen käsitteen välistä suhdetta on jäsennetty. Lisäksi pohditaan haltuunoton kahta ulottuvuutta, sen käsitteellistä ja käytännöllistä puolta. Seuraavaksi analysoidaan ruoan ja elintarvikkeiden erityispiirteitä haltuun otettavina kulutusobjekteina sekä funktionaalisten elintarvikkeiden haltuunottoa esitettyjen teoreettisten näkökulmien ja empiiristen havaintojen valossa. Lopuksi pohditaan funktionaalisten elintarvikkeiden omaksumisen tulevaisuutta.