Browsing by Subject "terveysvaikutukset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 33
  • Rissanen, Johanna (Suomen ympäristökeskus, 1999)
    Ympäristöopas 63
    Lämpimänä heinäkuun päivänä tekisi mieli mennä uimaan, mutta uimapaikan vesi näyttää vihertävältä. Onko vedessä sinilevää ja uskallanko mennä uimaan? Mistä tunnistan sinilevän? Voiko sinilevähaittoja vähentää? Näihin ja moniin muihin levän ja levähaittoihin liittyviin kysymyksiin löytyy vastaus tästä oppaasta. Oppaassa esitellään värikuvin erilaisia leviä ja niiden aiheuttamia ilmiöitä. Siinä vastataan usein esitettyihin levän, levähaittoihin ja levien myrkyllisyyteen liittyvän kysymyksiin. Oppaassa neuvotaan mitä voi tehdä, kun sinilevää on runsaasti. Lisäksi kerrotaan, mitä kukin voi tehdä leväongelmien vähentämiseksi. Teos on tarkoitettu niin lomailijoille, mökkiläisille, ranta-asukkaille kuin myös ympäristöalan ja kuntien työntekijöille.
  • von Salzen, Knut; Whaley, Cynthia H.; Anenberg, Susan C.; Van Dingenen, Rita; Klimont, Zbigniew; Flanner, Mark G.; Mahmood, Rashed; Arnold, Stephen R.; Beagley, Stephen; Chien, Rong-You; Christensen, Jesper H.; Eckhardt, Sabine; Ekman, Annica M. L.; Evangeliou, Nikolaos; Faluvegi, Greg; Fu, Joshua S.; Gauss, Michael; Gong, Wanmin; Hjorth, Jens L.; Im, Ulas; Krishnan, Srinath; Kupiainen, Kaarle; Kühn, Thomas; Langner, Joakim; Law, Kathy S.; Marelle, Louis; Olivié, Dirk; Onishi, Tatsuo; Oshima, Naga; Paunu, Ville-Veikko; Peng, Yiran; Plummer, David; Pozzoli, Luca; Rao, Shilpa; Raut, Jean-Christophe; Sand, Maria; Schmale, Julia; Sigmond, Michael; Thomas, Manu A.; Tsigaridis, Kostas; Tsyro, Svetlana; Turnock, Steven T.; Wang, Minqi; Winter, Barbara (Springer Science and Business Media LLC, 2022)
    Communications Earth & Environment
    A tighter integration of modeling frameworks for climate and air quality is urgently needed to assess the impacts of clean air policies on future Arctic and global climate. We combined a new model emulator and comprehensive emissions scenarios for air pollutants and greenhouse gases to assess climate and human health co-benefits of emissions reductions. Fossil fuel use is projected to rapidly decline in an increasingly sustainable world, resulting in far-reaching air quality benefits. Despite human health benefits, reductions in sulfur emissions in a more sustainable world could enhance Arctic warming by 0.8 degrees C in 2050 relative to the 1995-2014, thereby offsetting climate benefits of greenhouse gas reductions. Targeted and technically feasible emissions reduction opportunities exist for achieving simultaneous climate and human health co-benefits. It would be particularly beneficial to unlock a newly identified mitigation potential for carbon particulate matter, yielding Arctic climate benefits equivalent to those from carbon dioxide reductions by 2050. Reduction in key air pollutants, especially particulate carbon, can help mitigate Arctic warming with associated benefits for global climate and human health, according to Earth system model simulations under future emissions scenarios.
  • Hassi, Juhani; Rytkönen, Mika (Finnish Environment Institute, 2005)
    Finnish Environment Institute Mimeographs 337 (Suomen ympäristökeskuksen moniste 337)
    Heat-related mortality and morbidity will be increased slightly; respectively wintertime mortality and morbidity will decrease under a warming environmental temperature. Short-term extreme weather events will probably cause most of additional burden of climate induced adverse health outcomes in Finland. In increased risks are elderly and children, and those with poor health. A risk of some infectious diseases may increase. There is a consensus that population would adjust successfully, with little increase in heat related mortality, to climate warming predicted to occur in the next half century. However, the physiologic adaptation responses are not developed to short-term hazardous or extreme weather events. The adaptive capacity of Finnish society is fairly good as we are able to maintain the public health infrastructure and achieve sustainable political and economical development. Ageing population together with threats posed by climate has to be underlined. Urbanization may decrease the adaptive capacity as urban population is considered to cope less well with harsh climatic conditions as their counterparts in rural areas do. This means threats for especially teenagers and old people. Spontaneous adjustments to extreme heat might not compensate fully for effects of future heat waves in Finland. The future adaptive capacity is also a function of population health status and pre-existing disease burdens.
  • Niva, Mari (National Consumer Research Centre, 2008)
    Kuluttajatutkimuskeskuksen väitöskirjoja 3
    Ruokaa koskevat käsitykset ja jäsennykset kertovat siitä sosiaalisesta ja kulttuurisesta ympäristöstä, jossa elämme. Modernia kulutusyhteiskuntaa luonnehtiva piirre on terveellisyyden näkyvyys ruokaa koskevassa keskustelussa. Terveellinen syöminen on vakioaihe tiedotusvälineissä, terveyden edistämisen kampanjoissa sekä keskeinen osa ruoan markkinoita ja markkinointia. 1990-luvulla markkinoille tulivat terveysvaikutteiset eli funktionaaliset elintarvikkeet, joiden kerrotaan edistävän terveyttä ja hyvinvointia tai vähentävän sairauden riskiä tavanomaisista elintarvikkeista poikkeavalla tavalla. Kuluttajien näkökulmasta terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kohdennetut vaikutukset edustavat siten uudenlaista, aikaisemmasta poikkeavaa terveellisyyttä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka kuluttajat ottavat terveysvaikutteiset elintarvikkeet haltuun yhtäältä käsitteellisesti, toisaalta käytännöllisesti. Teoreettisena lähtökohtana on materiaalisten objektien haltuunoton tutkimus, jonka kohteena ovat tuotteiden ja teknologioiden omaksumisen ja omaksi tekemisen prosessit. Tutkimuksessa terveysvaikutteisten elintarvikkeiden haltuunottoa analysoidaan kahdesta näkökulmasta. Käsitteellistä haltuunottoa lähestytään tarkastelemalla kuluttajien tulkintoja ja näkemyksiä tuotteista, käytännöllistä haltuunottoa tutkimalla sosiodemografisten ja ruokaan ja terveyteen liittyvien taustatekijöiden merkitystä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käytössä. Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Vuonna 2002 tehtiin tietokoneavusteisena puhelinhaastatteluna (CATI) toteutettu kysely, johon vastasi yhteensä 1210 suomalaista. Aineisto edusti väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen. Kyselyn kohteena oli terveysvaikutteisten elintarvikkeiden hyväksyttävyys ja käyttö Suomessa. Tutkimuksen laadullinen aineisto koostuu vuonna 2004 toteutetusta kahdeksasta ryhmäkeskustelusta, joihin osallistui 45 kolesterolia alentavien levitteiden käyttäjää. Ryhmäkeskustelujen avulla tarkasteltiin kuluttajien tulkintoja terveellisyydestä ja terveysvaikutteisista elintarvikkeista. Määrällisen ja laadullisen osion tulokset raportoidaan neljässä aikaisemmin julkaistussa englanninkielisessä artikkelissa sekä yhteenvedossa. Tulokset osoittavat terveysvaikutteisten elintarvikkeiden haltuunoton olevan monitahoinen ilmiö. Käsitteelliseen haltuunottoon liittyvät kuluttajien tulkinnat terveysvaikutteisten elintarvikkeiden suhteesta terveelliseen syömiseen ja luonnollisen ruoan ideaaliin sekä heidän luottamuksensa tuotteisiin, niiden valmistajiin, tutkimukseen ja valvontaan. Neljän erilaisen terveysvaikutteisena markkinoidun elintarvikkeen käytön analyysi osoitti, että käyttäjien ja ei-käyttäjien välillä on eroja, jotka kytkeytyvät sekä sosiodemografisiin tekijöihin että kuluttajien ruokaan ja terveyteen liittyviin näkemyksiin ja käytäntöihin. Kuluttajien tavat ottaa haltuun terveysvaikutteisia elintarvikkeita muotoutuvat ruokaa, terveyttä ja syömisen kokonaisuutta koskevien käsitysten, ideoiden ja arjen käytäntöjen verkostossa. Tulokset osoittavat myös, että käsitteellinen ja käytännöllinen haltuunotto eivät välttämättä ole samanaikaisia tai yhteneviä prosesseja. Kuluttajat tulkitsevat terveellistä syömistä ja terveysvaikutteisia elintarvikkeita monista erilaisista näkökulmista ja tuotteiden käyttöä perustellaan monin tavoin. Haltuunottoon sisältyy monia keskenään ristiriitaisia ulottuvuuksia, hyviä kokemuksia ja epäilyjä, hyväksyntää ja kyseenalaistamista, vaatimuksia ja itsestäänselvyyksiä. Tällaiset ristiriidat ovat osa arkista kokemusmaailmaa, joka nousee esiin tutkittaessa haltuunottoa erilaisin lähestymistavoin, aineistoin ja menetelmin.
  • Lahti, Kirsti (Finnish Environment Institute, 1997)
    Monographs of the Boreal Environment Research 4
  • Schuster, Romina; Strehse, Jennifer S.; Ahvo, Aino; Turja, Raisa; Maser, Edmund; Bickmeyer, Ulf; Lehtonen, Kari K.; Brenner, Matthias (Elsevier, 2021)
    Marine Environmental Research 167 (2021), 105264
    Baltic mussels (Mytilus spp.) were exposed to the explosive trinitrotoluene (TNT) for 96 h (0.31–10.0 mg/L) and 21 d (0.31–2.5 mg/L). Bioaccumulation of TNT and its degradation products (2- and 4-ADNT) as well as biological effects ranging from the gene and cellular levels to behaviour were investigated. Although no mortality occurred in the concentration range tested, uptake and metabolism of TNT and responses in antioxidant enzymes and histochemical biomarkers were observed already at the lowest concentrations. The characteristic shell closure behaviour of bivalves at trigger concentrations led to complex exposure patterns and non-linear responses to the exposure concentrations. Conclusively, exposure to TNT exerts biomarker reponses in mussels already at 0.31 mg/L while effects are recorded also after a prolonged exposure although no mortality occurs. Finally, more attention should be paid on shell closure of bivalves in exposure studies since it plays a marked role in definining toxicity threshold levels.
  • Mattila, Tuomas (Suomen ympäristökeskus, 2009)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2009
  • Garcia, Leandro; Johnson, Rob; Johnson, Alex; Abbas, Ali; Goel, Rahul; Tatah, Lambed; Damsere-Derry, James; Kyere-Gyeabour, Elvis; Tainio, Marko; de Sá, Thiago H.; Woodcock, James (Pergamon, 2021)
    Environment International 155, 106680
    Background: Health impact assessments of alternative travel patterns are urgently needed to inform transport and urban planning in African cities, but none exists so far. Objective: To quantify the health impacts of changes in travel patterns in the Greater Accra Metropolitan Area, Ghana. Methods: We estimated changes to population exposures to physical activity, air pollution, and road traffic fatality risk and consequent health burden (deaths and years of life lost prematurely – YLL) in response to changes in transportation patterns. Five scenarios were defined in collaboration with international and local partners and stakeholders to reflect potential local policy actions. Results: Swapping bus and walking trips for car trips can lead to more than 400 extra deaths and 20,500 YLL per year than travel patterns observed in 2009. If part of the rise in motorisation is from motorcycles, we estimated an additional nearly 370 deaths and over 18,500 YLL per year. Mitigating the rise in motorisation by swapping long trips by car or taxi to bus trips is the most beneficial for health, averting more than 600 premature deaths and over 31,500 YLL per year. Without significant improvements in road safety, reduction of short motorised trips in favour of cycling and walking had no significant net health benefits as non-communicable diseases deaths and YLL benefits were offset by increases in road traffic deaths. In all scenarios, road traffic fatalities were the largest contributor to changes in deaths and YLL. Conclusions: Rising motorisation, particularly from motorcycles, can cause significant increase in health burden in the Greater Accra Metropolitan Area. Mitigating rising motorisation by improving public transport would benefit population health. Tackling road injury risk to ensure safe walking and cycling is a top priority. In the short term, this will save lives from injury. Longer term it will help halt the likely fall in physical activity.
  • Sipilä, Petteri (2004)
    Kiinnostus terveyden alueellisia eroja kohtaan on viime vuosina tuntuvasti kasvanut. Erityisesti mielenkiinnon kohteena ovat olleet asuinalueiden ja sosiaalisen ympäristön itsenäiset terveysvaikutukset. Yksi keskeinen kiinostuksen kohde ovat olleet terveyden alue-erojen muotoutumisen perusta; ovatko alueelliset erot etupäässä seurausta eri ihmisryhmien, joilla on eriasteiset yksilöominaisuuksiin perustuvat terveydelliset riskitasot, kasautumisesta tietyille asuinalueille? Vai muotoutuvatko alueelliset erot vasta asuinalueilla – joidenkin ympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutuksesta? Näiden kysymysten selvittämistä auttavat nk. monitasomallit, joiden käyttö alueellisten terveyserojen tutkimuksessa on viime vuosikymmenen aikana huimasti lisääntynyt. Niiden keskeinen idea on juuri yksilötasolla havaitun terveyden vaihtelun osittaminen alueiden väliseen ja yksilöiden väliseen osaan, mikä auttaa erottamaan sen vaikutuksen, joka on ympäröivän fyysisen ja sosiaalisen kontekstin aiheuttamaa. Tässä tutkielmassa on monitasoisia logistisia regressiomalleja käyttämällä pyritty selvittämään Helsingin kaupungin työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin ja fyysisen toimintakyvyn alueellista vaihtelua ja sitä selittäviä niin yksilö- kuin aluetason tekijöitä. Tutkimuksen aineistona on käytetty laajaa, kaupungin työntekijöille suunnattua terveyskyselyä. Aineistossa on kattavat tiedot paitsi vastaajien sosiaalisista ja asumiseen sekä perhemuotoon liittyvistä taustoista, että esimerkiksi terveystottumuksiin liittyvistä tekijöistä. Tausta-aineistona on käytetty erilaisia tilastotietoihin perustuvia, asuinalueiden luonnetta kuvaavia muuttujia. Tutkimuksessa havaittiin fyysisen toimintakyvyn vaihtelevan alueiden välillä huomattavasti henkistä hyvinvointia enemmän. Molempien terveyden osa-alueiden aluevaihtelu näytti johtuvan suuremmalta osin alueiden asukasrakenteeseen liittyvistä tekijöistä kuin varsinaisista asuinalueiden vaikutuksista. Kuitenkin fyysisen toimintakyvyn havaittiin olevan kompositionaalisista tekijöistä riippumatta yhteydessä asuinalueen sosioekonomiseen tasoon niin, että sosioekonomisesti heikompiosaisilla alueilla fyysinen toimintakyky oli keskimäärin matalampi. Lisäksi havaittiin, että suurin suhteellinen merkitys oli juuri alueen huono-osaisuudella – erityisen hyväosaiset alueet eivät niinkään poikenneet keskimääräisitä alueista. Edelleen alueellinen huono-osaisuus näytti olevan jossain määrin irrallaan yksilötason huono-osaisuudesta fyysisen toimintakyvyn kannalta: huonompiosaisilla alueilla asuvat olivat terveyden näkökulmasta huonossa asemassa riippumatta yksilötason suojaavista tekijöistä, kuten tulotasosta.
  • Korhonen, Antti; Lehtomäki, Heli; Rumrich, Isabell; Karvosenoja, Niko; Paunu, Ville-Veikko; Kupiainen, Kaarle; Sofiev, Mikhail; Palamarchuk, Yuliia; Kukkonen, Jaakko; Kangas, Leena; Karppinen, Ari; Hänninen, Otto (Springer Nature, 2019)
    Air Quality, Atmosphere & Health
    Health effect estimates depend on the methods of evaluating exposures. Due to non-linearities in the exposure-response relationships, both the predicted mean exposures as well as its spatial variability are significant. The aim of this work is to systematically quantify the impact of the spatial resolution on population-weighted mean concentration (PWC), its variance, and mortality attributable to fine particulate matter (PM2.5) exposure in Finland in 2015. The atmospheric chemical transport model SILAM was used to estimate the ambient air PM2.5 concentrations at 0.02° longitudinal × 0.01° latitudinal resolution (ca. 1 km), including both the national PM2.5 emissions and the long-range transport. The decision-support model FRES source-receptor matrices applied at 250-m resolution was used to model the ambient air concentrations of primary fine particulate matter (PPM2.5) from local and regional sources up to 10 km and 20 km distances. Numerical averaging of population and concentrations was used to produce the results for coarser resolutions. Population-weighted PM2.5 concentration was 11% lower at a resolution of 50 km, compared with the corresponding computations at a resolution of 1 km. However, considering only the national emissions, the influences of spatial averaging were substantially larger. The average population-weighted local PPM2.5 concentration originated from Finnish sources was 70% lower at a resolution of 50 km, compared with the corresponding result obtained using a resolution of 250 m. The sensitivity to spatial averaging, between the finest 250-m and the coarsest 50-km resolution, was highest for the emissions of PPM2.5 originated from national vehicular traffic (about 80% decrease) and lowest for the national residential combustion (60% decrease). Exposure estimates in urban areas were more sensitive to the changes of model resolution (14% and 74% decrease for PM2.5 and local PPM2.5, respectively), compared with estimates in rural areas (2% decrease for PM2.5 and 36% decrease for PPM2.5). We conclude that for the evaluation of the health impacts of air pollution, the resolution of the model computations is an important factor, which can potentially influence the predicted health impacts by tens of percent or more, especially when assessing the impacts of national emissions.
  • Assmuth, Timo; Simola, Antti; Pitkänen, Tarja; Lyytimäki, Jari; Huttula, Timo (Society of Environmental Toxicology and Chemistry, 2016)
    Integrated Environmental Assessment and Management 12(1): 160-173
    Integrated assessment and management of water resources for the supply of potable water is increasingly important in light of projected water scarcity in many parts of the world. This article develops frameworks for regional-level waterborne human health risk assessment of chemical and microbiological contamination to aid water management, incorporating economic aspects of health risks. Managed aquifer recharge with surface water from a river in Southern Finland is used as an illustrative case. With a starting point in watershed governance, stakeholder concerns, and value-at-risk concepts, we merge common methods for integrative health risk analysis of contaminants to describe risks and impacts dynamically and broadly. This involves structuring analyses along the risk chain: sources—releases—environmental transport and fate—exposures—health effects—socio-economic impacts—management responses. Risks attributed to contaminants are embedded in other risks, such as contaminants from other sources, and related to benefits from improved water quality. A set of models along this risk chain in the case is presented. Fundamental issues in the assessment are identified, including 1) framing of risks, scenarios, and choices; 2) interaction of models and empirical information; 3) time dimension; 4) distributions of risks and benefits; and 5) uncertainties about risks and controls. We find that all these combine objective and subjective aspects, and involve value judgments and policy choices. We conclude with proposals for overcoming conceptual and functional divides and lock-ins to improve modeling, assessment, and management of complex water supply schemes, especially by reflective solution-oriented interdisciplinary and multi-actor deliberation.
  • Piiroinen, Sanna; Järvelä, Katja (Kuluttajatutkimuskeskus, 2006)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 8/2006
    Kuluttajien toimintaympäristön muutokset vaikuttavat arkeen monin tavoin. Kaupan rakenteen ja valikoimien muutokset, yhden hengen talouksien määrän kasvu ja kiireinen päivärytmi ovat esimerkkejä niistä tekijöistä, jotka kehystävät myös kuluttajien ruokavalintoja. Myös tieto ruoasta ja esimerkiksi sen riskeistä lisääntyy jatkuvasti. Arkiset valinnat voivat olla kompromisseja perheenjäsenten toiveista tai tasapainoilua terveellisyyden ja herkuttelun optimaalisen suhteen löytämiseksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ruoan turvallisuuteen liittyviä kuluttajien näkemyksiä ja toimintatapoja. Tutkimusaineisto (N = 1 777) kerättiin Internet-kyselyllä lokakuussa 2005. Aineisto on edustava otos suomalaisista 15-79-vuotiaista Internetin käyttäjistä. Kysely on jatkoa vuosina 2004-2005 tehdylle laadulliselle tutkimukselle, jossa kuluttajat kertoivat omista ruoan turvallisuuteen liittyvistä toimintatavoistaan ja ruokavalinnoistaan Internet-pohjaisen päiväkirjan avulla. Tässä raportissa keskitytään kyselyn tuloksiin, joita verrataan laadullisessa tutkimuksessa tehtyihin havaintoihin. Kyselyn tulokset osoittavat, että ruoan turvallisuudesta pidetään melko hyvin huolta kotona ruokaa käsiteltäessä ja säilytettäessä. Ruoan turvallisuuteen kiinnitetään huomiota myös ruokaa ostettaessa. Oman toiminnan huolellisuus oli yhteydessä etenkin vastaajien ikään sekä mm. sukupuoleen ja kiinnostukseen ruokaan liittyviin asioihin. Vastaajat ryhmiteltiin neljään ryhmään sen mukaan, kuinka kiinnostuneita he olivat ruokaan liittyvästä tiedosta ja kuinka hyvin he noudattivat ruoan turvallisuuteen liittyviä suosituksia. Melko suuri osa kuluttajista luottaa siihen, että ruoan turvallisuuden eteen tehdään työtä elintarvikeketjussa. Samanaikaisesti tuloksista nähdään kuluttajien luottamus omiin kykyihinsä ja kokemukseensa ruoan turvallisuuden arvioinnissa. Myös ruokaan liittyvää informaatiota suhteutetaan omaan kokemukseen ja sitä kautta kertyneeseen tietämykseen. Vaikka esimerkiksi viranomaisten ohjeita ruoan turvallisesta käsittelystä pidetään tärkeinä, voi ruokaa koskevan tiedon paljous ja koettu muuttuvuus hämmentää ja jopa ärsyttää kuluttajia. Se taas saattaa horjuttaa luottamusta itse asiasisältöön tai tiedonlähteeseen. Ruokaan kohdistuu samanaikaisia monenlaisia toiveita. Sen tulisi olla herkullista, mutta kuitenkin terveellistä ja lisäksi edullista. Toiveet muuttuvat tilanteen mukaan ja toisaalta myös eri elintarvikkeisiin kohdistuu erilaisia odotuksia. Etenkin ruoan terveellisyys joutuu usein väistymään todellisissa valintatilanteissa. Kuluttajat tunnistavat ravitsemukselliset riskit ja pitävät niitä vakavina, mutta käytännössä niitä usein ollaan valmiimpia ottamaan kuin muita riskejä. Tällaisia valintoja kuvataan usein poikkeuksiksi tavanomaisesta. Näiden poikkeuksien lähempi tarkastelu olisi tärkeää kuluttajien arjen ymmärtämiseksi. Tutkimuksen tulokset antavat aiheen pohtia sitä, miten yhä lisääntyvän ruokaa ja syömistä koskevan moninaisen informaation kanssa tulisi toimia. Kuluttajien käyttäytymistä pyritään usein ohjaamaan tiedottamalla asiantuntijanäkökulmasta oikeista toimintatavoista tai epätoivottuun käyttäytymiseen liittyvistä riskeistä. Voidaan kuitenkin kysyä, missä määrin informaatio todella saa aikaan toivottuja muutoksia. Tiedon omaksuminen osaksi omaa toimintaa näyttäisi olevan hidas prosessi.
  • Kehusmaa, S; Mäki, J (Kela, 2002)
    Sosiaali- ja terveysturvankatsauksia 55
    Kansaneläkelaitoksen kuntoutustoiminnan on tulevina vuosina pystyttävä vastaamaan ikääntyneen suuren ikäluokan kuntoutustarpeisiin ja samalla huolehtimaan nuoremmankin työikäisen väestön työkyvystä. Ikääntyvien suomalaisten työkykyä rajoittavat ensisijassa TULE-sairaudet. Nuoremmissa ikäluokissa kuntoutustarve kohdistuu lisääntyvästi mielenterveyden ongelmiin. Tutkimuksessa seurattiin rekisteritietojen kautta näihin kahteen sairauteen vuonna 1996 Kelan kuntoutusta saaneita vuosina 1992-1998. Tutkittuja oli yhteensä 39 719, joista 73 % sairasti TULE-sairautta ja 27 % mielenterveyden häiriötä. Rekisteriselvityksen tavoitteena oli kerätä tietoa kuntoutuksen vaikutuksesta henkilön sairausvakuutusetujen ja työttömyysturvan tarpeeseen sekä työssäkäyntiin ja eläkkeelle siirtymiseen. Sairausryhmät eroavat selvästi toisistaan ja tulokset vaihtelevat ryhmittäin. Ennen kuntoutusta sairaanhoitokorvaukset nousivat eniten MTH-kuntoutetuilla. Toisaalta tässä ryhmässä korvaukset kuntoutuksen jälkeen laskivat eniten. TULE-sairauksia sen sijaan oli koko tarkasteluajan hoidettu MTH-kuntoutettuja halvemmalla, eikä kuntoutuksella ollut selvää vaikutusta korvausten määrään. Korvausten lisäksi tarkasteltiin kuntoutuksen alueellista kohdentumista. TULES-kuntoutus kohdentui tasaisesti, mutta MTH-kuntoutusta saaneet olivat Itä- ja Länsi-Suomen vakuutusalueilla selvästi huonokuntoisempia kuin Etelä-Suomessa. Kuntoutettujen eläkkeelle siirtyminen tapahtui pääsääntöisesti vanhimmassa ikäryhmässä. Tässä ryhmässä näkyi selvästi myös halu käyttää eläkkeelle siirtymiseen työttömyyseläkettä vaihtoehtona työkyvyttömyyseläkkeelle. MTH-ryhmässä siirryttiin eläkkeelle jo hyvinkin nuorina. Työelämässä jatkoivat useimmin parhaassa työiässä olleet kuntoutettavat.
  • Antturi, Jim (Helsingin yliopisto, 2015)
    The International Maritime Organization's sulfur emissions regulations for shipping were implemented in the European Union with the so called Sulfur Directive. According to the International Convention for the Prevention of Pollution from Ships (MARPOL), as of January 1, 2015, in Sulfur Emission Control Areas (SECAs) the maximum sulfur content in maritime fuel is lowered to 0.1%. In Europe the Baltic Sea, the English Channel and the North Sea are declared SECAs, where the standard was previously 1.0%. The current worldwide non-SECA standard is 3.5% which will be lowered to 0.5% by 2020. This study examines the net benefits of reducing shipping-based sulfur emissions and the effect on industrial competitiveness for Finland. In order to do this, abatement costs as well as monetized health benefits related to improved air quality are calculated. The effect on competitiveness is defined by comparing the figures obtained with the hypothetical case in which the Baltic Sea had not been declared SECA and 0.5% regulation had been imposed. In this study, shipowners adapt to the regulation by switching to low-sulfur fuel or by installing a sulfur scrubber. A net present value comparison between low sulfur fuel and a sulfur scrubber is conducted individually for each ship visiting Finland and then individual costs are aggregated to industry-wide costs. Health benefits for Finland are calculated for emissions reductions applied to Baltic Sea shipping as whole. Reduced sulfur emissions lead to lowered ambient concentrations of fine particulate matter (PM2.5) which has a positive impact on human health. The analysis conducted takes into account the effect PM2.5 has on the incidences of cardiovascular disease, lung cancer, chronic obstructive pulmonary disease and restricted activity days. These effects are measured in one figure in Disability Adjusted Life Years (DALYs) and monetized by multiplying by the Value of a Life Year (VOLY). The results suggest that the annual benefits of emissions reduction are expected to be circa 246 saved DALYs or monetized €12 million. The average annual abatement cost for Finland is approximately €228 million which indicates negative net benefits for the policy. Assuming that Finland will bear 100% of the costs, the same figure also represents the effect on competitiveness. When the global 0.5% cap comes into effect the impact on competitiveness decreases to an annual €93 million. The results imply that the abatement costs are lower than previously thought and the effect on competitiveness is milder than expected. A partial sensitivity analysis does not change the ratio between the costs and the benefits.
  • Heinonen-Guzejev, Marja; Vuorinen, Heikki S. (Ympäristöministeriö, 2009)
    Suomen ympäristö 5/2009
    Raportin tavoitteena on selvittää, miten lisääntynyttä informaatiota liikennemelualtistuksesta voidaan käyttää luotettavan epidemiologisen tiedon tuottamiseen melun vaikutuksesta väestön sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Raportissa tarkastellaan, millaista tutkimustietoa on käytettävissä melualtistuksesta, meluherkkyydestä ja melun terveysvaikutuksista. Terveysvaikutuksista kiinnitetään erityisesti huomiota sydän- ja verisuonitauteihin ja niiden aiheuttamaan kuolleisuuteen. Pääkaupunkiseudulla toteutettu tutkimus tarjoaa esimerkin siitä, miten erilaisia tutkimuskysymyksiä voidaan lähestyä. Samalla hahmotellaan, millaisia tutkimusmenetelmiä voidaan käyttää tulevissa melututkimuksissa. Lisäksi tarkastellaan, onko luotavissa paikkatietojärjestelmä, jolla yhdistetään melukartoitus- ja terveystiedot. Lopuksi pohditaan, kuinka tällaisia tietoja voidaan käyttää meluntorjuntatoimien suunnittelussa.
  • Lehtomäki, Heli; Karvosenoja, Niko; Paunu, Ville-Veikko; Korhonen, Antti; Hänninen, Otto; Tuomisto, Jouni; Karppinen, Ari; Kukkonen, Jaakko; Tainio, Marko (Suomen ympäristökeskus, 2021)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 16/2021
    Liikenteellä on sekä positiivisia että negatiivia terveysvaikutuksia. Tässä työssä arvoimme liikenteen aiheuttamat terveysvaikutukset Suomessa ottaen huomioon ilman pienhiukkasaltistuksen, melualtistuksen ja liikenneonnettomuuksien aiheuttamat terveyshaitat sekä aktiivisen liikkumisen (kävelyn ja pyöräilyn) terveyshyödyt. Terveysvaikutusten arviointi tehtiin käyttäen tautitaakkamenetelmiä. Liikenteen terveyshaitat olivat 16 200 DALYa (Disability Adjusted Life Years; yksi DALY kuvaa yhtä sairauden tai onnettomuuden vuoksi menetettyä haittapainotettua vuotta) vuonna 2015. Liikenneonnettomuudet aiheuttivat suurimman osan (60 %) liikenteen terveyshaitoista. Pienhiukkasten osuus terveyshaitoista oli 20 % ja liikennemelun 19 %. Pienhiukkasten osalta tarkasteltiin vain kotimaisia primäärisiä pienhiukkaspäästöjä, eli suoraan päästölähteestä peräisin olevia hiukkasia. Aktiivisen liikkumisen terveyshyödyt olivat lähes kaksinkertaiset liikenteen terveyshaittoihin verrattuna (-31 400 DALY). Kaupunkitasolla tarkasteltaessa onnettomuuksien rooli oli selvästi pienempi kuin kansallisella tasolla ja vastaavasti melun suhteellinen merkitys kasvoi. Melun tautitaakka-arvio perustui kymmenen suuren kaupungin ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) mukaisesti raportoimiin melualtistuksiin. Koko maan osalta melun tautitaakkaa ei pystytty arvioimaan kattavasti, koska direktiiviin mukaisia altistustietoja oli saatavilla vain näille kymmenelle kaupungille. Melun altistusarvioinnin kattavuuden lisäksi tunnistimme myös muita jatkotutkimustarpeita muun muassa liittyen puuttuviin riskitekijöihin (typpidioksidi NO2, kaasumaisista päästöistä muodostuvat sekundaariset pienhiukkaset) ja sairastavuuden parempaan huomiointiin, erityisesti liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden tautitaakan arvioiminen. Lisäksi arviossa ei tarkasteltu vesiliikennettä eikä lentoliikennettä muuten kuin lentokonemelun osalta. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen ilmasto- ja terveysvaikutuksia ei tässä myöskään tarkasteltu. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että aktiivista liikkumista lisäämällä ja moottoriliikennettä vähentämällä saavutettaisiin suuria terveyshyötyjä niin koko maan tasolla kuin myös yksittäisissä kaupungeissa.
  • Jäppinen, Jukka-Pekka; Tyrväinen, Liisa; Reinikainen, Martina; Ojala, Ann (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35/2014
    Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys (2013–2014) on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama Argumenta-hanke, jossa tutkijat, asiantuntijat ja päättäjät ovat tarkastelleet monimuotoiseen luontoon perustuvien ekosysteemipalvelujen ja ihmisen terveyden välisiä yhteyksiä. Metsäntutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä suunnittelema ja toteuttama hanke on tuottanut ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisen ja monitieteisen käsityksen alaa koskevan suomalaisen tutkimuksen nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista. Hankkeen työskentelymuotona ovat olleet tutkijatyöpajat ja seminaarit tutkijoille, päättäjille ja suunnittelijoille. Tähän julkaisuun on koottu seminaariesitelmien yhteenvedot, sekä seminaarien, työpajojen ja muun aihepiiriä koskevan tiedon perusteella laaditut toimenpide-ehdotukset tutkimukselle ja politiikalle. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys -hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa on monipuolisesti tuotu esille luontoon perustuvien ekosysteemipalvelujen kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ja sairauksia ennalta ehkäiseviä vaikutuksia. Hankkeen tärkeimpänä tuloksena ehdotetaan, että Suomessa toteutetaan kymmenvuotinen Luonto lähelle ja terveydeksi – Kansallinen luonto ja hyvinvointi -ohjelma (2015–2025), joka sisältää kansallisen toimenpideohjelman ja monitieteisen tutkimusohjelman. Tutkimustiedolla ja siihen perustuvalla osaamisella voidaan edistää kansalaisten terveyttä sekä ehkäistä kansansairauksia ja syrjäytymistä. Ehdotusten toteuttaminen edistäisi osaltaan luontoon perustuvien palvelujen ja liiketoiminnan kehittämistä ja lisäisi yritystoiminnan sekä työllisyyden mahdollisuuksia. Argumenta-hanke on edistänyt myös tieteidenvälisen yhteistyöverkoston muodostumista Suomeen.
  • Finel, Nufar (Ympäristökustannus Oy, 2022)
    Ympäristö ja terveys
  • Kiviluoto, Katariina; Tapio, Petri; Ahokas, Ira; Aittasalo, Minna; Kokko, Sami; Vasankari, Tommi; Tuominen, Anu; Paloniemi, Riikka; Sandberg, Birgitta; Hurmerinta, Leila (Elsevier BV, 2022)
    Futures
    Highlights •We explored future scenarios in the intersections of physical activity and active lifestyles. •We utilised a mixed-methods approach where we combined both qualitative and quantitative data analysis. •We formulated four scenarios: Empowerment, Balance, Mismatch and Fatigue . •Lifestyle changes of individuals are not enough - community building and active societal support are needed. Abstract Sedentary lifestyles and the lack of physical activity (PA) are a major concern among all age groups, and current generations tend to be less fit than the previous ones in the Western World. At the same time, there is an urgent need to cut transport-related carbon dioxide (CO2) emissions. Major gains can be foreseen if current car-centred lifestyles and sedentary behaviour are addressed from an integrated perspective. In this study, we explore future scenarios in the intersections of PA and active lifestyles as well as related environmental and health benefits in Finland. We used a disaggregative Delphi approach to examine the topic. Although frequently used in health-related research, Delphi has rarely been used in exploring alternative futures or non-consensus. The study design was based on a mixed-methods approach where we combined both qualitative and quantitative data analysis. Building on the experts’ perceptions on alternative futures, we formulated four scenarios for PA up to 2030, which we named Mismatch, Empowerment, Fatigue and Balance. The scenarios may be utilised as guides in developing future policies and decision-making, and to build better futures. Our scenarios demonstrate that alternatives do exist, and actions can be realigned with the positive scenarios of Empowerment and Balance. The physically inactive scenarios of Mismatch and Fatigue represent avoidable scenarios.
  • Fjäder, Päivi; Korkalainen, Merja; Kauppi, Sari; Lehtiniemi, Maiju; Salminen, Jani; Selonen, Salla; Setälä, Outi; Sillanpää, Markus; Sorvari, Jaana; Suikkanen, Sanna; Talvitie, Julia; Turunen, Topi; Virkkunen, Henri; Ala-Ketola, Ulla (Suomen ympäristökeskus, 2022)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17/2022
    Muoveja päätyy ympäristöön useista lähteistä. Etenkin kevyet muovit voivat kulkeutua kauas alkuperäisiltä päästölähteiltään. Muovit voivat kuljettaa mukanaan mm. vieraslajeja, taudinaiheuttajia sekä haitallisia yhdisteitä. Muoveja pääsee ympäristöön kaikista muovin elinkaaren vaiheista, mutta yksi merkittävimmistä päästölähteistä on elinkaaren loppupäässä muodostuvat roskat. Muovit ovat ympäristössä erittäin pysyviä. Suurikokoiset muovit voivat pilkkoutua edelleen pienemmiksi muodostaen mikromuoveja, jotka pienen kokonsa vuoksi kulkeutuvat helpommin eliöihin. Ympäristöön päädyttyään muovit voivat aiheuttaa monenlaisia vaikutuksia. Vesiympäristössä suurikokoisten muovien tunnetuimmat haitat ovat eliöiden takertuminen niihin sekä muovikappaleiden syömisestä aiheutuvat ongelmat. Maaekosysteemien osalta tietoa muovien vaikutuksista on varsin vähän. Nykytiedon valossa näyttäisi siltä, että vaikutukset ovat samansuuntaisia vesiympäristön kanssa. Mikromuovien on todettu puolestaan vaikuttavan haitallisesti useisiin eri ravintoverkon tasojen eliöihin. Vesiympäristössä monien eri lajien on havaittu altistuvan mikromuovihiukkasille. Eliöihin kulkeutuneet mikromuovit voivat aiheuttaa niissä hyvin monen tyyppisiä haittavaikutuksia. Maaympäristössä maaperäeläimet voivat myös toimia mikromuovien reittinä maanpäälliseen ravintoverkkoon. Ihmiset altistuvat mikromuoveille päivittäin ravinnon, sisä- ja ulkoilman sekä ihon kautta, mutta altistumisen määrää ja sen mahdollisia vaikutuksia terveyteen ei tarkkaan tunneta. Koe-eläimillä ja solumalleilla tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä haitallisista vaikutuksista, mutta näissä tutkimuksissa käytetyt suuret annosmäärät ja tasalaatuiset muovilajit eivät vastaa ihmisten tavanomaista altistumista. Vaikka näyttö terveysvaikutuksista on vähäistä, kansainväliset tiedejärjestöt ovat arvioineet, että mikromuovialtistus on tällä hetkellä niin pientä, että siitä ei aiheudu merkittävää riskiä ihmisten terveydelle. Tilanne voi kuitenkin muuttua ympäristön mikromuovisaastemäärän kasvaessa. Lisää tietoa tarvitaan erityisesti nanokokoisten muovihiukkasten käyttäytymisestä elimistössä, pienten lasten altistumisesta, mahdollisista suolistovaikutuksista sekä pitkäaikaisen elimistöön kertymisen seurauksista. Jätteen synnyn ehkäisy ja kiertotalouden optimointi on tärkeää muovien aiheuttamien ympäristövaikutusten pitämiseksi mahdollisimman pieninä. Vuonna 2018 laadittu Muovitiekartta on esittänyt useita toimenpide-ehdotuksia muovien käytön vähentämiseksi, korvaamiseksi sekä kierrätyksen tehostamiseksi. Ekologisesti kestävä ja turvallisuusnäkökulmat huomioiva tuotesuunnittelu on osaltaan avainasemassa muovien ilmasto- ja ympäristöpäästöjen vähentämisessä. Vaikka muoveja ja niiden vaikutuksiin kohdistuvaa sääntelyä on viime vuosina lisätty, on puutteita edelleen havaittavissa. Ensisijaisena hallintakeinona voidaan kuitenkin nähdä muovien ympäristöpäästöjen estäminen. Eräs keskeinen ongelma kuitenkin on, että suoria ohjauskeinoja sekundääristen mikromuovien syntymisen ehkäisemiseksi ei ole. Muovin ollessa edelleen keskeisessä roolissa useissa yhteiskunnan toiminnoissa, tarvitaan jatkossa edelleen monen tasoisia hallintakeinoja muovien aiheuttamien ympäristö- ja terveysvaikutusten vähentämiseksi.