Browsing by Subject "third molar"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Kautto, A.; Vehkalahti, M. M.; Ventä, I. (2018)
    The purpose of this study was to assess the age of patients at the time of extraction of third molars. Our data included all routine and surgical extractions of third molars (n = 8199 teeth) performed by general and specialist dentists of the public oral health services of the city of Helsinki over the period 2013-2014. Measurements included patient's age, gender, the identified third molar, the type of anaesthesia, the method of extraction, and the diagnosis at extraction. Patients' ages ranged from 10 to 99 years. We found significant differences between younger and older age groups: third molar extractions occurred more often for women than for men below the age of 30 years (P <0.001) and vice versa for patients older than 30. Extractions were more prevalent for the upper jaw (P <0.001), and surgical extractions were more common than routine extractions (P <0.001) below the age of 40 years, but the corresponding prevalences reversed after the age of 40 years. Diagnoses at extraction differed between younger and older patients. We conclude that the treatment pattern of third molars at public health services varies greatly over a lifetime, and that a greater variety exists than had been reported previously from oral and maxillofacial units.
  • Balic, A. (Humana press, 2019)
    Methods in Molecular Biology
    Continuous growth of the rodent incisor is enabled by epithelial and mesenchymal stem cells (ESCs and MSCs) which unceasingly replenish enamel and dentin, respectively, that wear by persistent animal gnawing. Lineage tracing studies have provided evidence that ESCs contribute to all epithelial lineages of the tooth in vivo. Meanwhile, in the mouse incisor, MSCs continuously contribute to odontoblast lineage and tooth growth. However, in vitro manipulation of ESCs has shown little progress, mainly due to lack of appropriate protocol to successfully isolate, culture, expand, and differentiate ESCs in vitro without using the co-culture system. In this chapter we describe the isolation of the Sox2-GFP+ cell population that is highly enriched in ESCs. Isolated cells can be used for various types of analyses, including in vitro culture, single cell-related analyses, etc. Furthermore, we describe ways to obtain populations enriched in the incisor MSCs using FACS sorting of antibody-labeled cells. Easily accessible FACS sorting enables easy and relatively fast isolation of the cells labeled by the fluorescent protein. © Springer Science+Business Media, LLC, part of Springer Nature 2019.
  • Bertell, Julia (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaiset viisaudenhampaat poistetaan suusta ensimmäiseksi ikävuosien 21 ja 24 välillä. Tutkimusaineisto on peräisin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä Helsingissä tehdystä, vuonna 2002 aloitetusta ensimmäisen vuoden opiskelijoiden suun terveyden seurantatutkimuksesta. Lopullinen otoskoko koostui 192 tutkittavasta, joiden keski-ikä ensimmäisen tutkimuskäynnin aikaan oli 20,7 ja toisen käynnin aikaan 23,7 vuotta. Tutkittavista 79 % oli naisia ja 21 % miehiä. Suun terveydentila tutkittiin kliinisesti ensimmäisen ja neljännen opiskeluvuoden lopussa. Kaikista tutkittavista otettiin leukojen panoraamaröntgenkuva ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Viisaudenhampaiden puhkeamisaste rekisteröitiin seuraavasti: puuttuu/poistettu, puhkeamaton, tunnusteltavissa viereisen hampaan distaalipinnalta, osa okklusaalipintaa näkyvissä, koko okklusaalipinta näkyvissä, kruunu osittain näkyvissä ja kruunu kokonaan näkyvissä eli täysin puhjennut. Aineisto analysoitiin Excelillä. Ryhmien väliset erot testattiin Khiin neliö -testillä. Seurannan aikana tutkittavilta poistettiin yhteensä 27 % kaikista suussa olleista viisaudenhampaista, joista 48 % oli yläleuasta ja 52 % alaleuasta. Seurannan aikana naisilta poistettiin enemmän viisaudenhampaita kuin miehiltä (31 % vs. 14 %; P<0.01). Alaleuasta poistettiin enemmän osittain puhjenneita viisaudenhampaita kuin yläleuasta (69 % vs. 41 %; P<0.01). Yläleuasta poistettiin enemmän täysin puhjenneita viisaudenhampaita kuin alaleuasta (35 % vs. 6 %; P<0.01). Johtopäätöksenä todetaan, että osittain puhjenneita alaviisaudenhampaita poistettiin paljon 21 ja 24 ikävuoden välillä, sillä ne aiheuttivat tässä iässä mahdollisesti runsaasti hoidontarvetta ja että naiset hoidattivat aktiivisemmin viisaudenhampaitaan kuin miehet. (200 sanaa)
  • Ventä, Irja; Vehkalahti, Miira M.; Suominen, Anna L. (2019)