Browsing by Subject "tiedonhaku"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 51
  • Hyvönen, Kaarina; Järvelä, Katja; Piiroinen, Sanna (Kuluttajatutkimuskeskus, 2008)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 2/2008
    Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuluttajien näkemyksiä ja kokemuksia elintarvikkeisiin liittyvästä verkkotiedosta sekä ruoan verkkokaupasta. Yhtenä erityisteemana selvitettiin elintarvikepakkausten roolia verkkokaupassa. Tutkimuksessa etsittiin mahdollisuuksia internetin nykyistä laajempaan hyödyntämiseen tiedon ja kaupankäynnin kanavana elintarvikealalla, erityisesti pk-yrityksissä. Tutkimusaineisto kerättiin kuluttajien ryhmäkeskustelujen avulla marraskuussa 2006. Tutkimukseen osallistui yhteensä 40 Kuluttajatutkimuskeskuksen kuluttajapanelistia Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun seuduilta. Tutkimus on jatkoa aiemmin toteutetulle kyselytutkimukselle, jonka teemoja syvennettiin kerätyn laadullisen aineiston avulla. Tutkimukseen osallistujat olivat tottuneita etsimään tietoa verkosta. Etenkin yksittäisiä elintarvikkeita koskevat tiedot ja ruokaohjeet kiinnostivat. Tietoa oli etsitty erilaisista ruokavalioista ja syömisen valinnoista laajemminkin. Verkkotietoa pidettiin mielenkiintoisena ja ajankohtaisena. Tiedon ja tiedontuottajien runsaus tuottaa kuitenkin ongelmia tiedonhaussa ja pakottaa pohtimaan tiedon luotettavuutta. Ruoan verkkokaupasta tutkimukseen osallistujilla oli vain vähän kokemuksia. Verkkokaupalle ei koettu olevan tarvetta, koska perinteisiä ruokakauppoja on riittävästi tarjolla. Ostamisen esteinä pidettiin myös verkkokauppojen kalleutta sekä tuotetietojen vähäistä saatavuutta ja sen aiheuttamia ongelmia ostotilanteessa. Joillekin esteitä olivat verkkokauppojen tuotevalikoimien suppeus, sopimattomat maksu- ja toimitustavat tai verkkoruokakauppojen puute. Jotkut olivat kuitenkin ostaneet ruokaa verkosta joko entistä monipuolisempien tuotevalikoimien tai vaivattomamman ja nopeamman ostotavan houkuttelemana. Tutkimustulosten mukaan verkosta voisi kehittyä nykyistä merkittävämpi tiedon ja kaupankäynnin kanava elintarvikealalla. Edellytyksenä sille on verkkopalvelujen aktiivinen ja kuluttajalähtöinen kehittäminen. Verkkoon toivottiin etenkin yksityiskohtaista tietoa elintarvikkeista, kuten niiden alkuperästä ja tuotantotavasta. Paikallisten ja pienten valmistajien tuotteista ja niiden saatavuudesta haluttaisiin niin ikään tietoa verkkoon. Tiedon tulisi olla helposti löydettävissä. Konkreettisina mahdollisuuksina esitettiin linkkilistoja ja portaaleja kootusti eri aiheista. Verkko nähtäisiin mielellään nykyistä enemmän vuorovaikutteisena kanavana kuluttajien ja yritysten välillä: aktiiviset palautekanavat ovat yksi keino tässä. Verkkokauppoja kehitettäessä toivottiin kiinnitettävän huomiota ennen kaikkea tuotteiden hintojen kilpailukykyisyyteen, verkkosivustojen käytettävyyteen, toimivuuteen, luotettavuuteen ja miellyttävyyteen sekä tuotevalikoimien monipuolisuuteen ja kiinnostavuuteen. Kuluttajat odottavat verkkokaupalta myös sujuvia toimituskäytäntöjä sekä asiakaspalvelun toimivuutta kaikkinensa. Lisäksi verkkokaupan palveluja tulisi olla saatavilla nykyistä laajemmin eri puolilla Suomea. Kiinnostavina koettiin erityisesti kunkin asiakkaan tarpeisiin muokatut personoidut palvelut. Elintarvikepakkauksen rooli nähtiin hieman erilaisena verkkokaupassa kuin perinteisessä päivittäistavarakaupassa. Verkkopakkaus voisi olla materiaaleiltaan ja painatuksiltaan perinteistä pelkistetympi pakkaus, jonka keskeiset tehtävät olisivat tuotteen suojaaminen ja informatiivisuus. Markkinoinnillisen grafiikan vähentäminen pakkauksessa voisi parantaa lakisääteisten pakkausmerkintöjen luettavuutta. Paikallisten ja pienten valmistajien tuotteet kiinnostivat kuluttajia yhtenä verkkokaupan mahdollisuutena. Pienet, lähellä olevat toimijat koettiin luottamusta herättävinä. Palvelujen ja niiden tarjoajien luotettavuuden katsotaankin vaikuttavan oleellisesti kuluttajien halukkuuteen hyödyntää verkkopalveluja.
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, 2006)
    Verkkari 2006 (4)
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, 2006)
    Verkkari 2006 (3)
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, 2006)
    Verkkari 2006 (6)
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, 2006)
    Verkkari 2006 (5)
  • Rissanen, Olli-Pekka (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (4)
  • Peltonen, Eeva (Helsingin yliopisto, 2010)
    Verkkari 2010 (4)
  • Oksanen, Joni (Helsingin yliopisto, 2020)
    Text mining methods provide a solution to the task of extracting relevant information from large text datasets. These methods can be applied to extract the relevant parts of Suomi24 internet health discussion to analyze how people discuss and negotiate their health through words, which represents medication or symptoms. Semantic similarities between these two concepts can be examined by learning the word vector representations from data and exploring the vector space using Word2Vec, a popular word embedding method. This thesis reviews how the training of word similarity models is affected by increasing corpus size using text retrieval methods.The effects of corpus size are examined by comparing the measured cosine similarity distances between word vectors representations in two different vector spaces. Word vector representations are learned using two different sized corpora. The first corpus includes only messages from the health discussion area of Suomi24. The second corpus includes the same messages as the first corpus, but also messages from other discussion areas, which include health related words. Cosine similarities are evaluated on using concept vocabularies including relevant health related words. Increasing the number of training examples by almost 30% did not have a drastic effect on the qualities of the training data. The results did not indicate a distinct connection between corpus size and the measured cosine similarity distances between word vector representations of health related words.
  • Nykyri, Susanna (2010)
    In the present article, based on my dissertation, multilingual thesauri are approached as cultural products and the focus is twofold: On the empirical level the focus is placed on the translatability of certain British-English social science indexing terms into the Finnish language and culture at a concept, a term and an indexing term level. On the theoretical level the focus is placed on the aim of translation and on the concept of equivalence. In accordance with modern communicative and dynamic translation theories the interest is on the human dimension. The study is qualitative. The study uses multiple cases and several data collection and analysis methods aiming at theoretical replication and complementarity. The empirical material and analysis consist of focused interviews (with Finnish and British social scientists, thesaurus constructors and indexers), simulated indexing tasks with Finnish and British indexers, semantic component analysis of dictionary definitions and translations, co-word analysis and datasets retrieved in databases, and discourse analysis of thesauri. As a terminological starting point the topic and case ‘family roles’ is selected. The study shows that the variety of different discourses should be acknowledged, there is a need for operationalisation of new types of multilingual thesauri, and the factors influencing pragmatic indexing term equivalence should be discussed more precisely than is traditionally done.
  • Äärilä, Tiina (Helsingin yliopisto, 2003)
    Verkkari 2003 (8)
  • Peltonen, Eeva (Helsingin yliopisto, 2007)
    Verkkari 2007 (5)
  • Puustinen, Pirkka (Helsingin yliopisto, 2007)
    Verkkari 2007 (9)
  • Sinikara, Kaisa (Helsingin yliopisto, 2003)
    Verkkari 2003 (6)
  • Forsman, Maria; Isaksson, Eva (Helsingin yliopisto, 2013)
    Verkkari 2013 (2)
  • Tuori, Katri; Äärilä, Tiina (Helsingin yliopisto, 2003)
    Verkkari 2003 (6)
  • Helminen, Päivi; Hiltunen, Helena (Helsingin yliopisto, 2014)
    Verkkari 2014 (3)
  • Hiltunen, Helena (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (3)