Browsing by Subject "tiedonhallinta"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-17 of 17
  • Hiltunen, Riitta (Helsingfors universitet, 2012)
    Goals. The main focus of my Master's thesis was to discuss knowledge management as a part of activity and learning in the networked and diverged business. The research sites composed of two companies operating in separate (packaging and energy) branches. Thus it was interesting to study what possible influences and consequences diverse branches, products (package and electric component) with their life cycle and production processes might have in knowledge management. The aim was also to comprehend similarities and differences in object of activity, knowledge management and network in order to see the possible impacts on the development of the company's operations and activities as well as learning of the personnel. Theoretical framework. The thesis is based on developmental work research which has its roots in cultural-historical activity theory. The core concept of the framework is object-oriented, culturally mediated activity. It is an approach which combines scientific study, practical development work and learning. Essential is the role of the object that motivates human activity and its development. The key notions, knowledge management and network, have been discussed in the light of economics and educational sciences. The concept of learning in the thesis rests on expansive learning and investigative learning. Methods. The data for my thesis was gathered in dialogical workshops which are based on the socio-technical theory and method called work conference. Both quantitative and qualitative methods were used for the analysis of the data. Quantitative analysis was used to become familiar with the structure of the discussion in the workshops. The themes of research questions' - object of activity, knowledge management and network were analysed using qualitative analysis. The comparison of the two companies was carried out also by qualitative method. The thread of my analysis was to connect the findings into the production processes and the common object of the companies' activities. Results and Conclusions. The products of the researched companies proved to be technically demanding and competence-based items. The package is a separate product where as electric component is one part in an energy production entity. The life cycle of these products were different which meant that knowledge management related to them was diverse. The stress of knowledge management was in the phase of product design in both cases. The need of knowledge shrank when the package moved to the production phase. In case of the electric component the knowledge management was essential through the product life cycle since the development of the electric component continued also in the production phase. The customer's role as a knowledge producer is of paramount importance, also in case of knowledge held by the customer's other partners. External networks were stratified including the company's internal net, the external immediate net and the external remote net. Furthermore in the Electric company there was a bipolar internal net around which the knowledge management was intertwined. Expansion and deepening of network collaboration came up clearly as one way to improve knowledge management. Product and activity concepts showed also to be possible methods to develop networks and their knowledge management in order to support collaboration within network partners. The internal networks can be developed in a similar manner. The development of the concepts as co-development with network partners would make it possible to share competencies in order to contribute learning and expertise. The motives of learning would be embedded in the motives and interests of the common activity as the motives gears the learning actions.
  • Holopainen, Mika (Helsingin yliopisto, 2015)
    Verkkari 2015 (3)
  • Isaksson, Eva; Kesäniemi, Joonas; Koskinen, Kimmo; Kuusniemi, Mari Elisa; Roos, Annikki; Salokannel, Marjut; Siipilehto, Liisa (Helsingin yliopiston kirjasto, 2012)
    Tämän pilottiprojektin tavoitteena oli pureutua tutkimusdatan hallinnan, käytön ja säilyttämisen problematiikkaan yhden Helsingin yliopistossa toimivan, kansainvälisen tutkimusryhmän kautta. Tarkoituksena oli, että projektin avulla selvitetään tutkijoiden tutkimusdataan tutkimusprosessin eri vaiheissa liittyviä käytäntöjä, kysymyksiä ja ongelmia. Työryhmän tuli pohtia kirjaston roolia jatkossa näissä kysymyksissä ja niiden ratkaisemisessa. Yhdeksi merkittäväksi tavoitteeksi pilottiprojektille asetettiinkin, että se antaa mahdollisuuden kartuttaa kirjastohenkilöstön aihepiiriin liittyvää osaamista. Lisäksi tavoitteena oli yleisemmällä tasolla pohtia, millaisin toimin käyttäjäystävällisen, integroidun informaatioympäristön rakentamista voitaisiin edistää. Pilotin kautta paljastui varsin karu todellisuus siitä, miten tutkijat kamppailevat työssään puutteellisen ohjeistuksen ja suunnittelun sekä olemattomien datanhallintaresurssien kanssa, käytännöllisesti katsoen ilman mitään käytännön tukea. Tutkijat toivoivat tietoa siitä, mihin paikkaan, millaista aineistoa ja kuinka paljon dataa voi tallentaa. Datarakenteen ja tiedostokuvausten osalta oli tarvetta apuun ja tukeen jo tutkimusprojektin suunnitteluvaiheessa. Tukea tarvittiin myös lupa-asioiden hoitamiseen, kuten datan omistus- ja käyttöoikeuksiin mm. projektin käynnistys- ja lopetusvaiheiden kirjauksiin sopimuksista. Tässä loppuraportissa työryhmä esittää useita ehdotuksia, joiden avulla tilannetta voitaisiin parantaa. Pilotin kuluessa kirjaston työryhmä on toiminut hyvässä yhteistyössä monien yliopiston sisäisten ja ulkoisten tahojen kanssa. Käsityksemme siitä, että tutkimusdataan liittyviä ongelmia ja käytännön toimintatapoja voi kehittää ainoastaan yhteistyössä monien eri tahojen kanssa, on entisestään vahvistunut. Tästä yhteistyöstä ja tehtäväjaosta eri toimijoiden kesken työryhmä tekee myös ehdotuksen. Helsingin yliopiston kirjaston rooliksi työryhmä ehdottaa datan hallintapalvelujen integrointia, koordinointia ja tukea, metadataan ja järjestelmien käyttöliittymiin (esim. haettavuus, linkitykset) liittyviä tehtäviä, tiettyä osaa koulutuksesta, viestintää, neuvontaa ja opetusaineiston valmistamista. Kirjasto toimii kaikilla kampuksilla ja on näin ollen lähellä kaikkien tieteenalojen tutkijoita. Siellä on kootusti eri tieteenalojen käytäntöjä tunteva ja tiedon järjestämisen, etsimisen ja tähän erikoistuneisiin tietojärjestelmiin perehtyneitä ammattilaisia. Olisi toivottavaa, että Helsingin yliopiston kirjasto entistä rohkeammin hakeutuisi yhteistyöhön tutkijoiden ja muiden yliopiston osaajien kanssa. Tulosta syntyy arjessa, "solmumaisesti" työskentelemällä. On tutkijoiden, tutkimustyön ja yliopiston etu, että työryhmän ehdottamiin toimiin tartutaan.
  • Sinikara, Kaisa (Helsingin yliopisto, 2003)
    Verkkari 2003 (4)
  • Hiltunen, Helena (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (3)
  • Siipilehto, Liisa (Helsingin yliopisto, 2009)
    Verkkari 2009 (8)
  • Isaksson, Eva; Pietilä, Ilona (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (7)
  • Hieta-Wilkman, Sinikka (1999)
    Tutkimuksessa on selvitetty järjestöviestinnän odotusten kohtaamista ja tiedonhallintaa.Yhtenä tavoitteena on ollut saada selville, onko järjestöviestinnässä etujärjestön jäsenilleen tarkoittama tieto sitä, mitä jäsenet haluavat. Toisena tavoitteena on ollut tutkia, mistä lähteistä ja miten järjestön asiantuntijat valikoivat irtotietoa, josta he muodostavat järjestöviestinnässä välitettävää tietoa jäsenille. Tutkimuksen kohteena ovat olleet Suomen sähkö- ja teleurakoitsijaliiton (STUL) järjestöviestintä sekä jäsenyritykset ja asiantuntijat. Tutkimuksessa on sovellettu odotusten kohtaamisen tutkimiseen John Machinin odotusanalyysiä (expectation approach), jossa on selvitetty STUL:n jäsenyritysten sekä asiantuntijoiden keskinäisiä odotuksia toisiltaan. Tiedonhallintaa on tutkittu soveltaen Chung Wei Choon informaation käytön yleistä mallia (the general model of information use), jonka avulla on selvitetty järjestöviestinnän tiedontarpeita, tiedonhankintaa sekä tiedon muodostusta järjestöviestinnäksi. Tutkimuksen kohteena on ollut STUL:n 10 jäsenyritystä sekä 12 juridista, teknistä, työehtosopimus- ja talousasiantuntijaa. Teemahaastattelut on tehty vuoden 1999 tammi- ja toukokuun välisenä aikana. Lisäksi empiria-aineistona on tutkittu vuoden ajalta STUL:n järjestöviestinnän jäsen-, toimitusjohtaja- ja TES-tiedotteita, joissa oli yhteensä 380 eri aihepiiriä käsittelevää juttua. Odotusanalyysin tuloksista voidaan päätellä, että vaikka määrällinen analyysi osoittaisi jäsenten ja asiantuntijoiden odotusten olevan lähellä toisiaan, voivat odotukset silti sisällöllisesti erota jäsenten kannalta olennaisissa asioissa. Järjestöviestinnän tietojen odotetaan auttavan parantamaan yritysten taloudellista kannattavuutta. Jäsenyrityksillä on eniten sisällöllistä odotuksia omalta toimialaltaan sähkö- ja teleurakoitsijoiden tapauksessa teknisistä asioista. Asiantuntijat päättävät aika pitkälti, mitä järjestöviestinnässä esitetään, vaikka jäsenten odotukset ohjaavatkin tiedontarpeita. He hankkivat irtotiedon tekstuaalisista, sähköisistä ja henkilölähteistä. Henkilölähteet ovat tärkeimpiä ja tekstuaaliset ovat yleisimpiä. Lähteiden valintaan vaikuttavat pääsyn helppous sekä aikaisemmat kokemukset lähteestä. Järjestöviestinnän tiedonhankinta osoittautui Choon teorian mukaisesti tilanteesta johtuvaksi, sen käyttö konstruoiduksi sekä niin tiedonhankinta kuin käyttökin dynaamiseksi.
  • Lähdesmäki, Kristiina (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (5)
  • Blanco Sequeiros, Sofia (Helsingin yliopisto, 2015)
    Verkkari 2015 (3)
  • Sinikara, Kaisa (Helsingin yliopisto, 2002)
    Verkkari 2002 (5)
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, 2015)
    Verkkari 2015 (3)
  • Onttonen, Tiina; Siipilehto, Liisa (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (6)
  • Vakkari, Mikael (Helsingin yliopisto, 2006)
    Verkkari 2006 (5)