Browsing by Subject "tienrakennus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Koskenmaa, E. J. (Suomen metsätieteellinen seura, 1938)
  • Koskenmaa, E. J. (Suomen metsätieteellinen seura, 1951)
  • Simola, Erkki J. (Suomen metsätieteellinen seura, 1937)
  • Haarlaa, Rihko (Suomen metsätieteellinen seura, 1973)
  • Kuglerová, Lenka; Hasselquist, Eliza Maher; Sponseller, Ryan Allen; Muotka, Timo; Hallsby, Goran; Laudon, Hjalmar (Elsevier, 2021)
    Science of The Total Environment 756 (2021), 143521
    In this paper we describe how forest management practices in Fennoscandian countries, namely Sweden and Finland, expose streams to multiple stressors over space and time. In this region, forestry includes several different management actions and we explore how these may successively disturb the same location over 60–100 year long rotation periods. Of these actions, final harvest and associated road construction, soil scarification, and/or ditch network maintenance are the most obvious sources of stressors to aquatic ecosystems. Yet, more subtle actions such as planting, thinning of competing saplings and trees, and removing logging residues also represent disturbances around waterways in these landscapes. We review literature about how these different forestry practices may introduce a combination of physicochemical stressors, including hydrological change, increased sediment transport, altered thermal and light regimes, and water quality deterioration. We further elaborate on how the single stressors may combine and interact and we consequently hypothesise how these interactions may affect aquatic communities and processes. Because production forestry is practiced on a large area in both countries, the various stressors appear multiple times during the rotation cycles and potentially affect the majority of the stream network length within most catchments. We concluded that forestry practices have traditionally not been the focus of multiple stressor studies and should be investigated further in both observational and experimental fashion. Stressors accumulate across time and space in forestry dominated landscapes, and may interact in unpredictable ways, limiting our current understanding of what forested stream networks are exposed to and how we can design and apply best management practices.
  • Ahola, V. K. (Suomen metsätieteellinen seura, 1939)
  • Saarilahti, Martti (Suomen metsätieteellinen seura, 1978)
  • Simola, Erkki J. (Suomen metsätieteellinen seura, 1937)
  • Ojanen, Pekka; Kilpeläinen, Jarmo; Reinikainen, Satu-Pia (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, 2006)
    Suomen ympäristö 41/2006
    Tämä tutkimusraportti tehtiin osana Interreg-ohjelmaan kuuluvaa ECOINFO II -lähialueyhteistyöhanketta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lainsäädännöllisiä edellytyksiä edistää metsäteollisuuden ja energiantuotannon sivutuotteiden hyödyntämistä tierakentamisessa. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti ajankohtaiset asiaan liittyvät muutokset kansallisessa ja Euroopan yhteisöjen lainsäädännössä. Raportin alussa luodaan katsaus Euroopan unionin ja kansallisen tason ohjelmiin ja strategioihin sekä tämänhetkisen lainsäädännön säädöksiin, joilla ohjataan teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä maarakentamisessa. Lisäksi arvioidaan lainsäädännön kehittämistarpeita ja meneillään olevia kehityshankkeita. Tällä hetkellä merkittävin muutos on vuoden 2006 keväällä voimaan astuva valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Uudet EU-tason strategiat ja jätepuitedirektiivin uudistaminen vaikuttavat lähivuosina myös kansallisen lainsäädäntöön. Uudessa asetuksessa säädetään tietyille sivutuotelajeille sovellettavan ympäristölupamenettelyn korvaavan ilmoitusmenettelyn ehdoista. Asetuksessa määritetään muiden muassa sivutuotteiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuksien ja liukoisuuksien raja-arvot sekä laadunhallinnalle asetettavat vaatimukset. Jatkossa asetuksen piiriin voidaan mahdollisesti ottaa uusia jätejakeita ja käyttökohteita.
  • Rytkölä, Heikki (Kainuun ympäristökeskus, 2006)
    KAIra 5/2006
    Ihminen on aina liikkunut Pohjanlahden ja Vienanmeren välillä mannerjään väistyttyä noin 10 000 vuotta sitten. Esihistorialliset löydöt osoittavat, että kauppaa on käyty hyvinkin kaukaisten alueiden ja maanselän jakaman ja merien rajaaman alueen välillä. Historiallisella ajalla kaupan luonne muuttui ja monipuolistui. Täällä liikkuivat muun muassa saamelaiset, karjalaiset, hämäläiset, savolaiset ja norjalaiset. Vuosisatojen kuluessa eri etupiirit jakoivat alueen, mutta kauppa jatkui. Joskus edes sotakaan ei katkaissut vuorovaikutusta karjalaisten ja Ruotsin valtakunnan itäosan välillä. Liikuttiin kesällä ja talvella, mutta kulkuväylät noudattivat suunnilleen samoja reittejä. Väylien ja kulkuneuvojen muutokset olivat hitaita. Suomen tultua liitetyksi Venäjään vuonna 1809 oli hallinnollisesti tärkeää selvittää muun muassa Kainuun ja Venäjän Karjalan liikenneyhteydet. 1830-luvulta alkaen koettiin näillä alueilla maanselän molemmin puolin pahoja katovuosia. Oulun maaherran aloitteesta syntyi ajatus rakentaa maantie Vienan Kemiin. Uudelleen tämä ajatus nousi esiin 1850-luvulla. Perusteelliset selvitykset, joita käsiteltiin Helsinkiä ja Pietaria myöten eivät johtaneet kuitenkaan merkittäviin tuloksiin. Kulkuneuvot ja liikennereitit kehittyivät muualla nopeasti ja nuo syrjäiset seudut kyettiin huoltamaan ilman merkittäviä liikenteellisiä parannuksia. Venäjän vallankumous ja kansalaissota katkaisivat ikimuistoiset yhteydet. Nyt liikenne on alkanut uudelleen täysin muuttuneissa oloissa ja aivan uusin välinein. Ihmiset, tavarat ja kulttuurivaikutteet liikkuvat kuten vuosituhansia sitten.