Browsing by Subject "tieteellinen ajattelu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Kuusi, Hanna (Helsingin yliopisto, 2008)
    Verkkari 2008 (10)
  • Brade, Arttu (Helsingin yliopisto, 2021)
    Yleissivistävän koulutuksen pääasiallisia tavoitteita on luoda yhteiskuntaan valveutuneita, osallistuvia ja aktiivisia kansalaisia, jotka tekevät perusteltuja päätöksiä ja muodostavat mielipiteensä loogisen päättelyketjun tuloksena. Tällaista perustelevaa ja pohtivaa ajattelua kutsutaan kriittiseksi ajatteluksi. Vaikka kriittisen ajattelun kehittäminen nähdään koulutuksen tärkeänä tavoitteena, ovat kriittisen ajattelun taidot usein työelämän kannalta riittämättömällä tasolla jopa korkeakouluista valmistuvilla. Varsinkin yleisten ajattelun taitojen on havaittu olevan korkeakouluopiskelijoilla usein korkeintaan tyydyttävällä tasolla. Kriittisen ajattelun tutkimus on yhteiskunnallisesti merkittävää, mutta silti sitä on fysiikan kontekstissa tehty vain vähän. Siksi kriittisen ajattelun tutkiminen on mielenkiintoista ja ajankohtaista. Kriittinen ajattelu määriteltiin tässä tutkimuksessa kokoelmaksi korkeamman ajattelun taitoja ja tietoja, joita käytetään, kun informaatiota tunnistetaan, analysoidaan, tulkitaan ja yhdistellään. Taitoihin kuuluu myös tiedon, johtopäätösten, selitysten ja väitteiden luotettavuuden arviointi sekä oman ajattelun reflektointi. Kriittisen ajattelun prosessin tunnistettiin ongelmanratkaisussa koostuvan seuraavista vaiheista: ongelman tarkastelu, päätelmän tekeminen ja päätelmän perustelu. ja ajatusprosessin reflektointi. Ajattelulla on aina jokin kohde. Jotta ajattelu voi olla kriittistä, tulee ajattelijalla olla sekä kriittisen ajattelun yleisiä taitoja että riittävästi tietoa ajattelun aiheesta, jotta hän voi muodostaa ajattelullaan perusteltuja päätelmiä. Opetuksessa painotetaan näitä aihekohtaisia tietoja ja taitoja, mutta yleiset ajattelun taidot jäävät formaalissa opetuksessa usein sivuosaan. Tässä tutkielmassa tutkittiin fysiikan opettajaopiskelijoiden kriittistä ajattelua tasavirtapiiritehtävien vastausten avulla. Sähköoppi sisältää monimutkaisia ja toisistaan riippuvia käsiterakenteita, ja virtapiiritehtävien ratkaisu vaatii kriittistä ajattelua sisältävää päättelyä. Aineistona käytettiin Helsingin yliopistossa 2019 järjestetyn Fysiikan käsitteenmuodostus I – kurssin osana suoritetun kokeen vastauksia. Kokeesta tuli saada hyväksyttävä tulos kurssin läpäisemiseksi. Kokeen kysymykset koostuivat yksinkertaisista tasavirtapiiritehtävistä, joita piti analysoida Ohmin ja Kirchhoffin lakien avulla. Vastausten analysointia varten luotiin kriittisen ajattelun teorian avulla mittari, jonka avulla analysoitiin vastauksissa esiintyvää kriittistä ajattelua. Mittariin valittiin neljä kriittisen ajattelun piirrettä, jotka ovat syy-seuraussuhteen havaitseminen, ongelman osa-alueiden ja olettamusten havainnointi, perustelu ja ongelman kokonaisuuden huomiointi. Mittarin avulla vastaukset analysoitiin. Tuloksista tutkittiin kriittisen ajattelun piirteiden yhteyttä ongelmanratkaisuun, sekä erilaisten ajatuskulkujen ja ratkaisustrategioiden ilmenemistä kokelaiden vastauksissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka kriittisen ajattelun piirteet ja erilaiset ratkaisustrategiat ilmenevät, ja onko kriittisellä ajattelulla siirtovaikutusta tehtävien välillä. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä kriittisen ajattelun olevan yhteydessä ongelmanratkaisun onnistumisen ja fysiikan ymmärryksen kanssa. Kriittisen ajattelun piirteitä havaittiin hyväksytyissä koesuorituksissa enemmän kuin hylätyissä kokeissa. Myös koetta uusiessa kriittisen ajattelun pisteet nousivat kullakin perättäisellä koesuorituksella. Ratkaisustrategioita tarkastellessa havaittiin viisi erilaista strategiaa, jotka luokiteltiin sen mukaan, mitä suuretta piiristä pyritään selvittämään ensin. Jännitteen ratkaisu piirin komponenttien yli näyttää tutkimuksen perusteella olevan yhteydessä paremman kriittisen ajattelun kanssa kuin muut strategiat. Yksikään vastaus, jossa ratkaisua lähdettiin rakentamaan ratkaisemalla ensin komponenttien läpi kulkeva virta, ei sisältänyt syy-seuraussuhde -kategorian kriittistä ajattelua. Myös muut kriittisen ajattelun piirteet olivat heikommalla tasolla kuin jännite ensin -strategiassa. Kriittisen ajattelun siirtovaikutuksesta ei havaittu tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota eri tehtävien välillä, elleivät tehtävät olleet hyvin samantyyppiset.
  • Stenius, Thomas Christian (Helsingin yliopisto, 2021)
    There is a persistent belief among design scholars that design and science are fundamentally different activities. While there are historical reasons for this, the academic literature surrounding both design and scientific cognition does not fully support this notion. Against this background, the aim of this thesis is to examine how designers think while designing and the ways in which design thinking may resemble scientific thinking. For this study, verbal protocol analysis was chosen as the method. Five experienced architects were asked to perform a design task for approximately an hour, and think aloud concurrently while designing. Their verbal output was then transcribed and coded inductively, and analyzed using both the video and verbal data in parallel without directly utilizing any existing coding scheme or framework. Subjects used basic sketching tools during the sessions, which were conducted remotely over video conferencing software due to the ongoing COVID-19 pandemic. After multiple iterations of inductively coding the data, behavioral patterns consisting of three main activities were identified: framing (mentally defining the boundaries of a specific topic of focus), creation (generating and implementing ideas), and evaluation (evaluating previous designs). These patterns, or design activity sequences, formed the basis for the design activity model (DAM) that was developed and used in this study. Five different sequences were identified: full loops, extensions, partial loops, reverse loops, and parallel sequences. Subjects tended to start and end any design action with framing, which is why these sequences are called loops. They varied in duration but were generally short, ranging from a few seconds to a minute or two. On average, subjects would perform roughly two sequences per minute. These, however, tended not to be evenly distributed over the entire duration of the design task. The cognitive activities of the subjects were also contrasted with cognitive activities found in science, including deductive, inductive, and abductive reasoning, analogies, categorization, causal reasoning, distributed reasoning, and hypothetico-deductive reasoning. Many similarities were identified, but not all of them could be observed directly from the data and had to be inferred from the context, as subjects did not always verbally express what their exact reasoning patterns were. The empirical analysis suggests that designers utilize specific sequences of actions while designing. The study suggests, albeit not conclusively, that there are similarities between design and scientific thinking, which is in contrast to the popular belief among design scholars that they are fundamentally different. To complement this study, future avenues of research are suggested. An additional contribution of this study is the DAM itself and its coding scheme.