Browsing by Subject "tietoliikenne"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Asil, Rusen Sinan (2008)
    The level of globalization that we witness today and other economic realities compels Europe to take more effective measures for higher economic growth. Moreover, public services need to be improved and modernized. So Europe’s future depends on creating a knowledge society with transforming it through Information and Communication Technologies. These new technologies can serve in areas like education, health care, transport, manufacturing, environmental protection and so on. Furthermore, these new technologies do not only play auxiliary roles in the fields they are used but they also configure the general structure of those fields. Telecommunications is perhaps the most important part of the ICT sector. So with this thesis, I hope to increase the understanding of ICT and eventually the telecommunications policies of the European Union. For this purpose, Normative Theory of Regulation, Economic Theory of Regulation, Institutionalist Theory of Regulations are used for the theoretical foundation. For the proceeding chapters, main resource materials primarily were articles, reports of the EU and the OECD. The thesis shows that the regulatory implications for the telecommunications sector (also the other ICT) and the governance initiatives of the European Union are highly overlapping since they benefit the same fundamental conceptions. Moreover, the implications of the Union’s policy framework and the regulations of the European Union for the sector seem to be benefited by the all stakeholders even though there have been serious delays and some failures in the initial polices. This shows that the implications are relevant and effective and can meet the majority of the expectations. Moreover, the policies implemented and the general direction of the regulatory framework for the telecommunications seems to be encouraging and effective.
  • Räty, Harri-Pekka (2002)
    Työ käsittelee tietoliikenteen ruuhkautumista estävää hinnoittelua pakettiverkoissa, jollainen esimerkiksi Internet on. Pääpaino on kahden keskeisen mallin käsittelyssä eli älykkään markkinan mallin ja usean prioriteetiluokan mallin tarkastelussa. Muihin, taloustieteellisesti vähemmän kiinnostaviin, malleihin tutustutaan lyhyemmin. Työssä käsitellään teknisiä perusteita riittävässä määrin itse aihepiirin ymmärtämisen helpottamiseksi sekä tietoverkon taloustiedettä yleisemmin. Viimeisenä osiona on kritiikkiä ruuhkautumista estävää hinnoittelua kohtaan. Työssä laajennetaan MacKie-Masonin ja Varianin älykkään markkinan mallin käsittelyä alkuperäisestä.
  • Ristolainen, Heidi (2006)
    Tutkielmassa luodaan katsaus verkkovuorovaikutuksen sosiaalipsykologisiin näkökulmiin ja tarkastellaan vuorovaikutusta verkko-oppimisympäristössä. Tutkimuksen kohteena on myös vuorovaikutuksen ja oppimisen välinen yhteys. Sosiaalipsykologisen verkkovuorovaikutuksen tutkimuksen lähtökohtana ovat pitkälti toisilleen vastakkaiset näkemykset. Vihjeettömyysnäkökulmaan luetaan kuuluvaksi sosiaalisen vihjeettömyyden teoria, sosiaalisen läsnäolon teoria sekä median rikkauden teoria. Näille teorioille on yhteistä nähdä verkkoviestinnän keskeisenä ongelmana sosiaalisten vihjeiden siirron rajallisuus välittyneessä ympäristössä. Vihjeettömyys vähentää sosioemotionaalisen tiedon määrää ja tekee vuorovaikutuksesta kylmempää ja asiapitoisempaa. Sosiaalisen informaation käsittelyteoria esittää kriittisiä kannanottoja vihjeettömyysnäkökulmia vastaan. Sen mukaan verkkopohjainen vuorovaikutus voi sisältää yhtä paljon sosioemotionaalista viestintää kuin välittömässä vuorovaikutuksessa, mutta tason saavuttaminen verkko-oloissa on hitaampaa. Myös verkon anonyymiyttä ja sen seurauksia on tutkittu. Verkko-oppimisympäristöjen tutkimuksessa vuorovaikutuksen rooli nähdään tärkeänä sekä oppimisen edistäjänä että opiskelijoiden tyytyväisyyttä lisäävänä tekijänä. Verkkoon liitetään usein yhteistoiminnallisia ja konstruktionistisia oppimiskäsityksiä. Yhteistoiminnallisesta oppimisnäkökulmasta oppimista tapahtuu opiskelijoiden toimiessa vuorovaikutuksessa keskenään yhteisen päämäärän eteen. Konstruktionistinen oppimiskäsitys korostaa oppimista vuorovaikutuksessa opiskelijan itsenäisenä prosessina. Eriaikaisten verkkoympäristöjen on todettu edistävän oppimista monella tapaa. Koska tieto on säilyvää, on opiskelijoilla enemmän aikaa lukea toisten viestejä ja valmistella puheenvuorojaan. Viestien kirjoittaminen vaatii myös oman tiedon perusteellisempaa jäsentämistä. Tutkimuskohteena on sosiaalipsykologian sivuaineopiskelijoille syksyllä 2004 järjestetty johdantokurssi, jolle osallistui 87 opiskelijaa. Kurssi toteutettiin alkutapaamista lukuun ottamatta verkkopohjaisesti kurssia varten perustetulla WebCT–kurssialueella. Kurssi sisälsi luentonauhoitusten kuuntelua ja pakollisen osallistumisen keskusteluihin, jotka käsittelivät luentojen teemoja. Keskusteluja varten opiskelijat oli jaettu 11 pienryhmään. Pienryhmien keskusteluaineisto eriteltiin Balesin vuorovaikutusprosessin analyysin (IPA) avulla. Keskustelusta koodattiin yhteensä yli 5000 aktia, jotka jaettiin edelleen niiden sosioemotionaalisen tai tehtäväsuuntautuneen sisällön perusteella 16 ennalta määrättyyn luokkaan. Tuloksia vertailtiin sekä kasvokkaisolosuhteissa että verkko-olosuhteissa saatuihin arvoihin. Tulokset tukivat aikasempia tutkimuksia: verkkokeskustelut sisälsivät enemmän tehtäväsuuntautunutta viestintää. Vaikka ryhmien välillä ei ollut juurikaan eroja viestinnän laadussa, ryhmien vuorovaikutus koettiin kuitenkin erilaiseksi. Oppimistulokset arvioitiin pääosin myönteisiksi. Oppimistulosten ja ryhmäattraktion välillä löytyi selvä yhteys. Tutkimuksen perusteella oppimiskokemukset ovat kuitenkin monien tekijöiden summa, johon vaikuttavat vuorovaikutuksen lisäksi asenteelliset ja aikataululliset seikat.