Browsing by Subject "tietotekniikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 38
  • Tamminen, Sakari (2002)
    Pro gradu –tutkimuksen kohteena oli asenteiden, sukupuolen ja tietotekniikan sosiaalinen rakentuminen puhetilanteissa. Tarkoitus oli selvittää, onko tutkimani tietokoneohjelma Tiimvalmentaja plus yksiselitteinen tekninen artefakti vai saako se kenties joitain muita tulkintoja. Lisäksi tarkoitus oli selvitellä ovatko ohjelmaa kohtaan ilmaistut asenteet sukupuolittuneita. Empiirisenä aineistona toimi 18 Tiimivalmentaja plus –ohjelman käyttäjän haastattelua, joille esitettiin väittämiä ohjelman käytöstä. Haastattelut toteutettiin laadullisen asennetutkimuksen periaatteiden mukaan laadittujen avoimien asenneväittämien avulla. Väittämiä oli poimittu yleisesti käytössä olevasta tietoteknisiä asenteita mittaavasta asennemittarista. Lisäksi väittämiä oli otettu samalla asennemittarilla saaduista tutkimustuloksista, joita muotoiltiin tutkimuksen tarkoituksiin sopiviksi väittämiksi. Analyysin kohteena toimi haastateltavien tuottama argumentatiivinen puhe. Puheesta tarkasteltiin erilaisia kannanottoja esitettyihin kahdeksaan väittämään sekä näissä määrittyviä erilaisia asenneobjekteja. Argumentatiiviset kannanotot tulkittiin retorisesta diskurssianalyysistä johdetun laadullisen asennetutkimuksen mukaisesti asenteiden ilmaisuiksi puheessa määrittynyttä objektia kohtaan. Laadullisen asennetutkimuksen periaatteiden mukaisesti tarkasteltiin niitä asiayhteyksiä, joihin väitteet sijoitettiin ja joissa niitä arvotettiin. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli, minkälaisia tulkintoja tutkimuksen kohteena ollut Tiimivalmentaja plus –ohjelma sai haastateltavien puheissa. Lisäksi tarkasteltiin, minkälaiseksi sukupuoli tuotettiin suhteessa Tiimivalmentaja plus –ohjelmaan sekä yleisesti tietoteknologiaa kohtaan. Tarkastelussa oli tällöin ne erilaiset puhetavat, joiden kautta tiettyjä tulkintoja sukupuolen ja ohjelman, sekä toisaalta tietotekniikan suhteesta esitetiiin. Aineistosta oli eroteltavissa kolme asennekohdetta, joihin haastateltavat ottivat spontaanisti kantaa. Tiimivalmentaja plus –ohjelmaa tulkittiin sen sisältäminä ideoina, sen teknisenä toteutuksena sekä työorganisaation muutoksen välineenä. Nämä kaikki kolme saivat erilaisia arvotuksia riippuen siitä, missä kontekstissa asenneobjektia arvioitiin. Tärkeä huomio näissä tulkinnoissa oli se, että ohjelmaa ei tulkittu pelkäksi tekniseksi artefaktaksi. Tällöin sitä kohtaan ilmaistut asenteet eivät myöskään olleet yksipuolisen maskuliinisesti sukupuolittuneita, kuten aiempi alan tutkimuskirjallisuus on esittänyt. Lisäksi aineistosta oli eroteltavissa erilaisia puhekehyksiä, jotka vaikuttivat asenteiden ja puhetapojen tuottamiseen. Puhekehyksistä oli mahdollista erotella ainakin julkinen ja eletyn elämän puhekehykset, joissa sukupuoli sai systemaattisesti erilaisia tulkintoja. Näin myös sukupuolen ja teknisen ohjelman tulkinnan väliset suhteet vaihtelivat eri puhekehyksissä. Tärkeä retorisen tutkimusnäkökulman lähde oli Billig, M. (1987) “Arguing and thinking: a rhetorical approach to social psychology”, laadullisen asennetutkimuksen pohjana toimi Vesala, K. ja Rantanen, T. (1999) “Pelkkä puhe ei riitä”, feministisen tietoteknologian tutkimuksen lähteenä Vehviläinen, M. (1997) “Gender, expertise and information techonology”, sekä teknologian sosiaalisen rakentumisen lähteenä Bijker, W.E., Hughes, T.P. & Pinch, T.J. (1989) “The social construction of technological systems”.
  • Huotari, Inkeri (1991)
  • Peltonen, Eeva (Helsingin yliopisto, 2007)
    Verkkari 2007 (5)
  • Tuori, Katri (Helsingin yliopisto, 2004)
    Verkkari 2004 (3)
  • Ahlqvist, Ari (Helsingin yliopisto, 2000)
    Verkkari 2000 (5)
  • Äärilä, Tiina (Helsingin yliopisto, 2002)
    Verkkari 2002 (4)
  • Alaja, Katja (2001)
    Käytännönläheinen kokeeni on asenteenmuutoksen informaationkäsittelyn todennäköisyyden mallin eli ELM-mallin testi, jossa tutkitaan sen soveltuvuutta oikeassa elämässä tapahtuvan suostuttelun lähtökohtana. Tietotekniikan palveluyritys TietoEnatorille tilaustyönä tehtävässä tutkimuksessa rakennetaan siltaa rekrytoinnin, sosiaalipsykologian suostuttelun ja kuluttajakäyttäytymisen kuvallisen suostuttelun tutkimuksen välille. Kokeessa selvitetään kahden oikean, mutta laadultaan erilaisen rekrytointiviestin vaikutuksia tietotekniikan opiskelijoiden asenteenmuutokseen a) aikomuksessa hakea TietoEnatoriin töihin valmistumisensa jälkeen, b) TietoEnatorin muutosvalmiutta ja c) TietoEnatorin ammattimaisuutta kohtaan. ELM-mallin mukaan jonkin viestin prosessoimisesta motivoitunut ja prosessoimiseen kykenevä yksilö on tehokkaimmin suostuteltavissa vahvoin argumentein, koska hän pohtii viestin sisältöä yksityiskohtaisesti. Toisaalta silloin, kun yksilö ei ole motivoitunut eikä kykenevä käsittelemään huolellisesti jotakin viestiä, hän on tehokkaimmin suostuteltavissa jonkin perifeerisen vihjeen avulla. Edellisiä oletuksia soveltaen kutakin asennetta koskevan hypoteesin logiikka on sama: Informatiivisen, hyvin perustellun asiakeskeisen viestin tulisi saada aikaan eniten asenteenmuutosta työtä hakevien tietotekniikan opiskelijoiden asenteessa. Kuvallisen, heikosti informatiivisen mielikuvaviestin puolestaan tulisi saada aikaan eniten asenteenmuutosta niiden tietotekniikan opiskelijoiden asenteessa, jotka eivät hae töitä. Asetetut hypoteesit eivät toteutuneet, sillä työnhaun ajankohtaisuudella ja viestin laadulla ei ollut keskinäistä yhdysvaikutusta aikomukseen hakea TietoEnatoriin töihin valmistumisen jälkeen, TietoEnatorin muutosvalmiuteen eikä TietoEnatorin ammattimaisuuteen. Myöskään viestin laadulla ei ollut tilastollisesti merkitseviä päävaikutuksia näihin asenteisiin. Työnhaun ajankohtaisuudella oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä päävaikutus TietoEnatorin muutosvalmiuteen: opiskelijoiden, jotka eivät hae töitä, asenne TietoEnatorin muutosvalmiutta kohtaan muuttui selvästi myönteisemmäksi viestistä riippumatta verrattuna työtä hakevien opiskelijoiden asenteeseen. Töitä hakevien aikomukseen hakea TietoEnatoriin töihin valmistumisen jälkeen ei juurikaan onnistuttu vaikuttamaan ja niiden aikomus, jotka eivät hae töitä, muuttui hieman myönteisemmäksi viestistä riippumatta. Kaikkien koeryhmien asenne TietoEnatorin ammattimaisuutta kohtaan muuttui hieman myönteisemmäksi viestistä riippumatta. Tuloksia pohdittaessa on huomioitava, että kokeessani on joitakin eroja verrattuna perinteisiin ELM-mallia testaaviin tutkimuksiin: esimerkiksi kumpikin viesti on myönteisessä muodossa. On myös mahdollista, että tutkittavien motivaatio ei vaihtele riittävästi rekrytointiin liittyvässä suostuttelutilanteessa, jossa pyritään vaikuttamaan alan ammattilaisiin. Jos todella on näin, niin ELM-malli ei sovellu rekrytointiviestinnän viitekehykseksi, koska motivaation vaihtelu pienestä suureen on yksi mallin keskeisiä oletuksia. ELM-mallin soveltuvuudesta rekrytointiviestintään ja vakavampien aikomusten muuttamiseen ei tietojeni mukaan löydy tutkimusta. Asennesummamuuttujien luomisessa käytettiin hyväksi faktorianalyysia ja kokeellisen asetelman analyysissa varianssianalyysia. Tärkeimmät käytetyt lähteet ovat Petty & Cacioppo 1981, 1986; Chaiken, Liberman & Eagly 1989; Miniard, Bhatla, Lord, Dickson & Rao Unnava 1991
  • Kytö, Hannu; Aatola, Leena; Tuorila, Helena; Lehtinen, Anna-Riitta (Kuluttajatutkimuskeskus, 2003)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 14/2003
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, 2004)
    Verkkari 2004 (3)
  • Tuori, Katri (Helsingin yliopisto, 2004)
    Verkkari 2004 (8)
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, 2004)
    Verkkari 2004 (3)
  • Liukkonen, Sirkku (Helsingin yliopisto, 2003)
    Verkkari 2003 (2)
  • Nuutinen, Teemu (Helsingin yliopisto, 2007)
    Verkkari 2007 (5)
  • Hari, Salla (2003)
    Tutkimuksen kohteena oli mobiiliin tietotekniikkaan asennoitumisen rakentuminen puheessa. Mielenkiinnon kohteena olivat etenkin perustelut, joilla asennoituminen mobiiliin tietotekniikkaan määrittyy. Tutkimuksen teoreettisena taustakehyksenä oli laadulliseen asenneanalyysiin sekä teknologian tutkimukseen liittyen sosiaalinen kostruktionismi. Empiirinen aineisto muodostui kolmesta osasta. Pääaineiston muodosti lentokentältä laadullisen asenneanalyysin menetelmällä kerätty haastatteluaineisto, jossa viisi asenneväittämää esitettiin 10:lle työ- ja 10:lle vapaa-ajanmatkustajlle. Toisen osan aineistoa muodostivat jo lomamatkalla olevien suomalaisten turistien (8) haastattelut. Kolmannen osan aineistoa muodosti kolme Iltasanomien kännykkäaiheista verkkokeskustelua. Analyysin kohteena oli haastateltavien argumentatiivinen puhe, josta etsittiin näkökantoja ja perusteluja asennoitumiseen mobiilia tietotekniikkaan kohtaan eli lähinnä tarkasteltiin asennoitumista kännykkään ja kännykän käyttöön. Myös kaksi muuta aineiston osaa, laadullisen asenneanalyysin menetelmällä kerätyn lentokenttäaineiston lisäksi, pyrittiin analysoimaan näin. Kännykän sosiaalinen hyväksyttävyys rakentuu tarve- ja taitoulottuvuuksien kautta.Tarve käyttää kännykkää määritellään lähinnä kännykän hyöty- ja työkäytöksi. Ihmiset määrittelevät kuitenkin hyötykäytön hyvin eri tavoin. Toisten kännykän käytön katsotaan olevan usein turhaa, poikkeuksena kuitenkin työpuhelut. Oma käyttö, mm. arjen hallinnointiin liittyen, katsotaan sen sijaan olevan hyötykäyttöä. Taitoulottuvuus, joka on alisteinen tarveulottuvuudelle, käsittää kännykän teknisen ja sosiaalisen käyttötaidon. Tarvepuheesta on eroteltavissa neljä päädiskurssia. Ne ovat hyötydiskurssi, turvadiskurssi, tavoitettavuusdiskurssi sekä teknologiadiskurssi. Myös kännykän käytön kulttuurinen ulottuvuus nousi tutkimuksessa esiin. Tärkeimmät lähteet olivat: Vesala, K.M ja Rantanen, T. (1999): ”Pelkkä puhe ei riitä”, Kopomaa (2000): ”Kännykkä- yhteiskunnan synty: tihentyvä arki, tiivistyvä kaupunki” sekä Brown, B., Green, N.& Harper, R.(toim.)(2000): Wireless World: Social and Interactional Aspects of mobile Age”.
  • Roppola, Juha (2008)
    Vuonna 1968 Neuvostoliitto halusi mukaan nopean tietokoneistumisen aikakauteen ja ostaa brittiyritys International Computersin (ICL) uusia tehokkaita digitaalisia tietokoneita. ICL:n lupaavan liiketoiminnan päänavaus törmäsi kuitenkin amerikkalaisten vastustukseen. Koska kyse oli kolmannen sukupolven tietokoneista eli kauppasaarron alaisesta strategisesta kaupasta, se vaati USA:n hyväksynnän. Britannian pääministeri Harold Wilson, joka oli ymmärtänyt tietokoneiden merkityksen kasvun, henkilökohtaisesti antoi kaiken tukensa tietokoneiden idänkaupalle. Lopulta amerikkalaiset taipuivat kompromissiin. Tässä tutkielmassa väitetään, että ICL oli erityisen tärkeä Harold Wilsonin Labour-hallitukselle, mikä korosti myös tietokoneiden idänkaupan merkitystä. Ilman hallituksen tukea ICL ei olisi menestynyt Neuvostoliiton markkinoilla länsiyrityksistä parhaiten. Tutkimuksessa on uutta arkistolähteisiin perustuvaa tietoa tapauksesta ja monitasoinen lähestymistapa, jota aikaisemmassa tutkimuksessa ei ole käytetty. Tässä tutkitaan tarkemmin neljän tietokoneen viennin vaiheita, jotka hiersivät eniten USA:n ja Britannian välejä. Amerikkalaiset asettuivat vastustamaan tiukasti tietokoneiden vientiä Neuvostoliittoon strategisin perustein ja asiassa jouduttiin vetoamaan suoraan presidentti Richard Nixoniin. Yhdysvallat piti läheistä liittolaistaan tiukemmin kiinni lännen Neuvostoliittoa kohtaan asettamasta kauppasaartopolitiikasta, jota valvoi yhteistyöjärjestö Cocom, kun Britannia puolestaan painotti idänkaupassa enemmän taloudellisia intressejään. Brittien pahimmaksi kilpailijaksi idänmarkkinoilla nousikin Ranska, joka suhtautui teknologian vientikieltoihin välinpitämättömästi. Britannian taloudellinen teollinen kehitys olivat jääneet jälkeen sen tärkeimmistä kilpakumppaneista, mikä alkoi herättää kasvavaa huolta 60-luvulla. Vuonna 1964 valtaan noussut Britannian työväenpuolue Labour syytti konservatiiveja kestämättömästä "stop-go" -taloudenpidosta ja tarjosi tilalle teknologista vallankumousta. Vienninedistämisellä pyrittiin korjaamaan suurta vaihtotaseen vajetta, joka nähtiin keskeisenä taloudellisena ongelmana. Labourin uudessa teknologiapolitiikassa näkyvimpään rooliin nousi tietokoneteollisuus. ICL muodostettiin juuri vuonna 1968 Labour-hallitukselle tärkeässä fuusiossa, jota se tuki avokätisesti, kilpailemaan amerikkalaisen markkinajohtaja IBM:n kanssa. IBM ei vielä vaikuttanut Neuvostoliiton markkinoilla, mikä teki niistä ICL:lle vieläkin houkuttelevammat. Merkittävästä tietokoneteollisuuden 1960-luvun kilpailusta, josta IBM selvisi voittajana, ei ole kunnon tutkimusta. Tämä tutkielma valottaa asetelmaa idänkaupan kautta. Idänkauppaan ladattiin odotuksia myös Amerikassa ja monet yritykset tutkivat mahdollisuuksia idän markkinoilla. Juuri suuret odotukset alleviivasivat idänkaupan merkitystä. Vaikka taloudellisen kylmän sodan ja kauppasaartotutkimuksen piirissä viitataan usein "taloudellisiin intresseihin" tai kansalliseen politiikkaan, tämä tutkielma nostaa ne uudella tapaa keskeisiksi lähtökohdiksi. Tämä on tutkimus pikemminkin vienninedistämisestä ja teknologian poliittisuudesta kuin vientikielloista.
  • Peltonen, Eeva (Helsingin yliopisto, 2000)
    Verkkari 2000 (6)
  • Tuori, Katri (Helsingin yliopisto, 2000)
    Verkkari 2000 (3)
  • Lahti, Jori (Helsingfors universitet, 2017)
    Digitalisaation myötä julkiseen keskusteluun on noussut käsite lisätty todellisuus. Lisätyllä todellisuudella tarkoitetaan järjestelmää, joka yhdistelee todellisia ja virtuaalisia objekteja todellisessa ympäristössä, toimii interaktiivisesti reaaliajassa ja kohdistaa todelliset ja virtuaaliset objektit toistensa kanssa. Lisättyä todellisuutta voivat hyödyntää kädessä pidettävät, projisoitavat ja päässä pidettävät laitteet. Esimerkiksi lääketieteen, markkinoinnin, tuotekehityksen, tehdastyön ja konehuollon tarpeisiin on kehitetty jo joitain lisättyä todellisuutta hyödyntäviä sovelluksia. Maatalouden alalle sovelluksia on kehitetty erittäin vähän, minkä vuoksi nähtiin tarve tälle tutkimukselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää lisätyn todellisuuden hyödyntämiskohteita maataloudessa. Tavoitteena on löytää mahdollisuudet ja kehityskohteet, joissa lisättyä todellisuutta voitaisiin hyödyntää kustannustehokkaasti siten, että sillä olisi myös positiivinen taloudellinen vaikutus maatilan toimintaan. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea eteläpohjalaista viljelijää sekä kolmea asiantuntijaa. Asiantuntijoista kaksi oli erikoistunut maatalousteknologiaan ja yksi ohjelmistotuotantoon. Kaikilla viljelijöillä oli päätuotantosuuntana lypsykarjatalous. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Haastattelutapana oli teemahaastattelu, koska se soveltuu haastattelutavaksi esimerkiksi silloin, kun ”kysymyksessä on vähän kartoitettu, tuntematon alue”. Tutkimuksessa saatiin selville useita sovellusideoita, jotka hyödyntäisivät lisättyä todellisuutta. Sovellusideoissa on ajatuksia, joissa lisätty todellisuus on tärkeä osa uudenlaista sovellusratkaisua, ja ajatuksia, joissa lisätty todellisuus esittää uutta tehokasta esitystapaa vanhan esitystavan rinnalle. Hyötyä nähtiin erityisesti päässä pidettävien laitteiden handsfree-ominaisuuksissa. Tutkimuksessa selvisi myös sovellusratkaisujen lisäksi lisättyä todellisuutta ja sen käyttöönottoa koskevia yleisiä asioita esimerkiksi sovellusten suunnittelusta ja käyttöönoton vaikutuksista. Lisäksi tutkimusaineiston pohjalta luotiin SWOT-malli, josta käyvät ilmi lisätyn todellisuuden vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat maatalousalalla.
  • Lahti, Lauri (Helsingfors universitet, 2006)
    The study examines various uses of computer technology in acquisition of information for visually impaired people. For this study 29 visually impaired persons took part in a survey about their experiences concerning acquisition of infomation and use of computers, especially with a screen magnification program, a speech synthesizer and a braille display. According to the responses, the evolution of computer technology offers an important possibility for visually impaired people to cope with everyday activities and interacting with the environment. Nevertheless, the functionality of assistive technology needs further development to become more usable and versatile. Since the challenges of independent observation of environment were emphasized in the survey, the study led into developing a portable text vision system called Tekstinäkö. Contrary to typical stand-alone applications, Tekstinäkö system was constructed by combining devices and programs that are readily available on consumer market. As the system operates, pictures are taken by a digital camera and instantly transmitted to a text recognition program in a laptop computer that talks out loud the text using a speech synthesizer. Visually impaired test users described that even unsure interpretations of the texts in the environment given by Tekstinäkö system are at least a welcome addition to complete perception of the environment. It became clear that even with a modest development work it is possible to bring new, useful and valuable methods to everyday life of disabled people. Unconventional production process of the system appeared to be efficient as well. Achieved results and the proposed working model offer one suggestion for giving enough attention to easily overlooked needs of the people with special abilities. ACM Computing Classification System (1998): K.4.2 Social Issues: Assistive technologies for persons with disabilities I.4.9 Image processing and computer vision: Applications