Browsing by Subject "tiimi"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2001)Tässä tutkimuksessa selvitettiin kahden eri tiimin avulla luottamuksen ilmenemistä tiimin jäsenten kesken. Samalla tarkasteltiin luottamuksen esiintymistä tiimin jäsenten ja tiiminvetäjien välillä. Luottamuksen ilmenemisen lisäksi tutkittiin, miten luottamussuhteiden laatu vaikutti tiimien toimintaan. Tämän lisäksi selvitettiin tiimien itsejohtoisuutta ja valtuuksien laajuutta. Tämä taas liittyy tiimityöskentelyn mukanaan tuomiin uusiin rooleihin ja tiiminvetäjän valmiuteen antaa vastuuta tiimille. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivisia analyysimenetelmiä. Sitä varten haastateltiin 15 tiimeihin kuuluvaa jäsentä erään puuteollisuuden alalta. Tutkimuksen haastattelut pohjautuivat pääasiallisesti Mishran (1996) luottamusteorian neljään ulottuvuuteen sekä kolmeen luottamusaspektiin. Valtuuksien laajuutta kartoittavat analyysit tehtiin osittain tiimiteoriaan perustuvien itseohjaavuuden kriteereihin pohjaten. Tutkimuksen tiimeissä oli luottamuksessa puutteellisuutta. Sitä ilmeni enemmän tiimin jäsenten kesken ja erityisesti vuorojen välillä. Tiiminvetäjien ja tiimin jäsenten välillä vallitsi melko hyvä luottamus. Avoimuuden puutetta esiintyi kummankin tiimin jäsenten kesken, mikä haittasi tiedonkulkua, selkeää kommunikointia ja rakentavaa yhteistyötä. Sen lisäksi avoimuuden puutteella oli vaikutusta hajautettuun päätöksentekoon ja kompetenssiin. Tämä kertoo avoimuuden tärkeydestä tiimityöskentelyssä. Luottamus tiimien jäsenten kompetenssiin vaihteli ja sen osittainen vajaus vaikutti haittaavasti toisen tiimin toiminnan sujumiseen ja teki hajautetun päätöksenteon vaikeammaksi. Tiiminvetäjien kompetenssiin luotettiin melko hyvin sekä heidän kykyynsä toimia luottamuksellisesti ja huolehtia tiimin intresseistä. Tiimin jäsenten huolehtiminen tiimin intresseistä sitoutumisen kautta oli hyvää ja luottamuksellisuus suurta. Hajautettua päätöksentekoa toteutettiin yhdessä tiimissä kun taas toisen tiimin itsejohtoisuus oli rajoitetumpaa. Edellisessä tiimissä epäonnistumiset eivät aiheuttaneet päätöksenteon keskittämistä. Tiiminvetäjä luotti tiimin kykyyn toimia poistamatta sille antamiaan valtuuksia. Jälkimmäisen tiimin päätöksentekoa tiiminvetäjä keskitti osittain epäonnistumisien takia. Erot itsejohtoisuuden laajuudessa kertovat, että luottamuksella on vaikutus valtuuksien saamiseen. Yhteistyö ei toiminut tiimeissä aina rakentavasti, mihin vaikutti kilpailu ja erimielisyydet. Rakentava yhteistyö toimi kuitenkin kiireisinä aikoina ja paineiden alla. Tiiminvetäjien ja jäsenten välinen yhteistyö sujui moitteettomasti. Selkeää kommunikointia ja vuorovaikutusta vaikeutti kummassakin tiimissä jäsenten välinen avoimuuden puute, palaverien satunnaisuus ja palautteen antamisen vähäisyys.
-
(2001)Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia menettelytapojen oikeudenmukaisuuden ja kehityskeskustelujen yhteyttä tiimi-ilmapiiriin. Tutkimuksen kohderyhmän muodosti Suomen Autokatsastus Oy:n katsastusasemien (n = 128) henkilökunta (n = 789). Aineisto tutkimukseen on kerätty kyselytutkimuksena. Tutkimuksessa otettiin lähtökohdaksi Westin neljä tiimi-ilmapiiri ulottuvuutta: visio, osallistumisen turvallisuus, tuki innovaatioille ja tehtäväorientaatio. Menettelytapojen oikeudenmukaisuuden tutkimus kohdistuu henkilöiden käsityksiin siitä miten päätökset on tehty. Sosiaalipsykologiassa on kaksi hallitsevaa menettelytapojen oikeuden-mukaisuuden teoriaa, jotka esitellään tutkimuksen teoriaosuudessa. Ne ovat kontrollimalli ja ryhmän arvo-malli. Kehityskeskustelut esitetään tutkimuksessa hyvin yleisellä tasolla, koska niistä ei ole systemaattista tieteellistä tutkimusta. Menettelytapojen oikeudenmukaisuuden ja kehityskeskustelujen yhteyttä tiimi-ilmapiirin ulottuvuuksiin tarkasteltiin korrelaatioiden ja regressioanalyysin avulla. Tämän jälkeen tarkasteltiin oikeudenmukaisuuden moderaatiota eli tutkittiin menettelytapojen oikeudenmukaisuuden ja kehityskeskustelun interaktiovaikutusta. Korrelaatiotutkimuksessa kaikki muuttujat korreloivat keskenään voimakkaasti. Regressioanalyysissä selittävinä tekijöinä tarkasteltiin menettelytapojen oikeudenmukaisuutta ja kehityskeskustelua sekä niiden interaktiovaikutusta. Selitettävinä olivat vuorotellen tiimi-ilmapiirin ulottuvuuksia kuvaavat summamuuttujat: visio, sitoutuminen, tuki innovaatioille sekä työn kehittäminen ja asiakkaiden odotukset. Kaksi viimeistä muodostivat yhdessä Westin teorian tehtäväorientaation. Regressioanalyysissä merkittäväksi selittäjäksi tiimi-ilmapiirille nousi ainoastaan menettelytapojen oikeudenmukaisuus. Kehityskeskustelu ei tutkimuksessa pystynyt suoraan ennustamaan tiimi-ilmapiirin ulottuvuuksista muita kuin tehtäväorientaation muodostavista muuttujista toista eli työn kehittämistä. Oikeudenmukaisiksi koetut menettelytavat ennustivat voimakasta visiosuuntautuneisuutta, sitoutumista ja ilmapiiriä, joka tukee innovaatioita. Menettelytapojen oikeudenmukaisuudella ja kehityskeskustelulla oli interaktiovaikutus asiakkaiden odotuksiin. Jos koko tiimi kokee menettelytavat oikeudenmukaisiksi ja kehityskeskustelu on mennyt kaikkien jäsenten osalta hyvin niin tiimi pyrkii suorittamaan tehtävänsä mahdollisimman hyvin eli ottaa asiakkaiden odotukset huomioon. Kehityskeskustelut parantavat siten asiakaspalvelua menettelytavoiltaan oikeudenmukaisessa tiimissä, mutta eivät tiimissä, jonka menettelytavat koetaan vähemmän oikeudenmukaisiksi. Tiimi-ilmapiirin ulottuvuuksien yhteyttä innovaatioihin on tutkittu paljon, koska ulottuvuuksien syntymisen taustalla oli Westin mielenkiinto innovaatiotutkimukseen. Muuten tiimi-ilmapiiriä ei ole aikaisemmin juuri tutkittu. Tämä tutkimus osoitti menettelytapojen oikeudenmukaisuuden olevan vahvasti yhteydessä tiimi-ilmapiiriin. Lisäksi Westin malli tiimi-ilmapiirin ulottuvuuksista sai tukea tutkimuksessa.
-
(Helsingin yliopisto, 2020)Ohjelmistoalalle on muodostunut lukuisia metriikoita, joiden avulla ohjelmistotiimin suorituskykyä on mahdollista seurata eri sidosryhmien näkökulmasta. Ketterässä ohjelmistotuotannossa tiimien tutkimus on saanut yhä enemmän huomiota, kun muiden alojen tutkimuksen ansiosta on huomattu, että ryhmä ihmisiä pystyy yhdessä tiimityöskentelyn avulla saamaan aikaan enemmän kuin jos henkilöt työskentelisivät erillään ja työn tulokset yhdistettäisiin. Tiimityöskentelyllä on todettu olevan vaikutuksia myös ohjelmistotiimin suorituskykyyn. Suorituskykyyn vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen on tärkeää, kun organisaatiot pyrkivät muodostamaan tiimejä, jotka suoriutuvat tehtävistään hyvin, mahdollisesti jopa kilpailijoitaan paremmin. Tässä tutkielmassa on tutkittu sekä kirjallisuuden että tapaustutkimuksen avulla miten erilaiset metriikat voivat tukea ketteriä ohjelmistotiimejä sekä tiimien suorituskykyä. Haastattelemalla kahden eri ohjelmistokehitystiimin henkilöitä muodostui havainto, että monet jo aiemmin tunnistetut yleisesti käytetyt suorituskyvyn mittarit ovat yhä käytössä. Mittaustuloksia voidaan seurata iteraatiosta toiseen, jolloin tiimin suorituskyvyn muutosta valittujen metriikoiden valossa voidaan seurata. Tiimien käyttämien metriikoiden välillä havaittiin myös eroja, joka osittain selittyi sillä, minkälaisiin tavoitteisiin tiimin tulee pystyä vastamaan. Empiirisen tapaustutkimuksen tulosten pohjalta saatiin myös vahvistusta tutkimustiedolle siitä, että osa metriikoista palvelee vain rajattua joukkoa ohjelmistoprojektien sidosryhmistä. Ohjelmistotiimeillä on valittavinaan useita metriikoita, joiden avulla voidaan kuvata tiimin suorituskykyä eri sidosryhmille. Tiimin suorituskykyä henkilö- sekä tiimintyöskentelytasolla kuvaavia metriikoita ei havaittu tapaustutkimuksen tuloksissa. Juuri näiden pehmeiden metriikoiden tunnistaminen ja tutkiminen kentällä olisi mielenkiintoista jatkossa, kun yritetään ymmärtää ohjelmistotiimin suorituskykyä ja siihen vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. ACM Computing Classification System (CCS): Software and its engineering -> Software creation and management -> Software development process management -> Software development methods Software and its engineering -> Software creation and management -> Collaboration in software development -> Programming teams General and reference -> Cross-computing tools and techniques
-
(Helsingin yliopisto, 2017)Oikeudenmukaista kohtelua voidaan pitää tärkeänä tekijänä johtamisessa ja työntekijöiden hyvinvoinnissa, sillä sen on huomattu vaikuttavan esimerkiksi sairauspoissaoloihin. Yksilöiden hyvinvoinnin lisäksi on hyvä ottaa huomioon, että etenkin tiimityössä yksilöt eivät työskentele yksin. Sen sijaan yksilöt ovat vuorovaikutuksessa ja jakavat näkemyksiä toisilleen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella sitä, miten tiimi kuvailee siihen kohdistuvaa kohtelua ja mitä nämä kuvaukset pitävät sisällään. Tiimin jaettuja näkemyksiä oikeudenmukaisuudesta kutsutaan oikeudenmukaisuuden ilmapiiriksi. Tutkielma keskittyy tarkastelemaan, minkälaisia jaettuja näkemyksiä tiimin jäsenet muodostavat puheessaan oikeudenmukaisuudesta ja toisaalta, miten jäsenten kuvaukset eroavat toisistaan. Tutkielman teoreettisena taustana toimii oikeudenmukaisuuden ilmapiirin teoria. Teoriaa on aiemmin tutkittu lähinnä kvantitatiivisesti, minkä takia tämän tutkielman tarkoituksena on tuoda uusi näkökulma ilmiöön kvalitatiivisen tutkimuksen kautta. Aineistoa lähestytään näytenäkökulmasta, jossa aineistoa tarkastellaan näytteenä siitä, miten oikeudenmukaisuuden ilmapiiriä voidaan kuvata. Tutkimus ei täten kerro siitä, mitä oikeudenmukaisuuden ilmapiiri on aineiston ulkopuolisessa todellisuudessa, vaan mitä se voi olla tietynlaisessa kontekstissa. Tutkielman aineisto koostuu yhdeksästä yksilöhaastattelusta, jotka toteutettiin syksyllä 2016. Haastateltavat ovat samasta tiimistä ja työskentelevät palveluntuottajayrityksessä. Haastattelut tehtiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Aineisto on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen, jossa aineiston pohjalta muodostetaan oikeudenmukaisuuden ilmapiiriä kuvaavia luokkia. Muodostettujen luokkien lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, miten haastateltavat itse jäsentävät ja luokittelevat heihin kohdistuvaa kohtelua. Tuloksissa haastateltavat kohdistavat oikeudenmukaisuuskuvaukset kahteen tahoon, esimieheen ja organisaatioon. Esimiehen taholta tulevaa kohtelua kuvaillaan tasapuolisuuden, luottamuksen, tiimin puolustamisen, vuorovaikutuksen, läsnäolon ja palkitsemisen näkökulmasta. Organisaation taholta tulevaa kohtelua puolestaan kuvaillaan päätöksenteon, arvostuksen, organisaation ja tiimin välisen etäisyyden, tietämättömyyden, töiden resursoinnin ja epävarmuuden kautta. Kaikkia näitä kuvauksia ei ole teorioissa käsitelty oikeudenmukaisuuden ilmapiiriin kuuluvina käsitteinä. Tutkimus antaakin uutta näkökulmaa siihen, miten oikeudenmukaisuutta voidaan tarkastella. Kokonaisuudessaan eri kuvauksista nousee esille vuorovaikutuksen merkitys, sillä oikeudenmukaisuuden ilmapiirin voidaan nähdä rakentuvan sosiaalisesti. Monet kuvailut heijastavat sitä, ettei vuorovaikutusta ole riittävästi tiimin ja esimiehen tai tiimin ja organisaation välillä, eikä yhteistä ymmärrystä esimerkiksi päätöksenteosta ole muodostunut. Vuorovaikutuksen myötä jaettu näkemys oikeudenmukaisuuteen liittyvistä asioista voisi rakentua näiden eri toimijoiden välille. Olisikin hyvä, jos yleisesti huomioitaisiin eri tahojen välisen vuorovaikutuksen merkitys oikeudenmukaisuudesta keskusteltaessa.
-
(Helsingin yliopisto, 2018)Verme is a tailor-made peer-group mentoring method for Finnish educational thinking. It sup-ports the professional development of teaching and education professionals. In this study, a similar methodology was tested as a supportive activity for the development of the kid’s min-istry volunteer team at Suhe church. The study adopted an action research approach. The field research lasted from October 2017 to May 2018, during which the first cycle of action research was carried out and the next cycle was started. The team’s peer-group met three times and the activity was evaluated and further developed based on the participants’ expe-riences and views. The entire team-of-six participated in the study. Qualitative data collection methods such as particapatory observation, research journal and feedback inquiries were used as part of the research. The main research material was obtained using a focus group method and that da-ta was supported by the feedback received during the research process. Focus group and feedback materials were both analysed with the inductive content analysis and the SWOT analysis. SWOT analysis was considrered as the theory based approach in the study. The research concluded that the method is sensible to support the team’s work. The benefits of the method were more diverse than those related to the professional development alone. The team voted for the continuation of the method in the autumn term 2018. Based on the participants' experiences and views, the research identified the strengths and weaknesses of the group and the opportunities and threats involved in participating in the group. Based on these, the group's activities were further developed and the next cycle of activity research was primed but not carried out within the framework of my Master's thesis.
-
(Helsingin yliopisto, 2021)Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan sosiaalitoimessa, työvoimatoimistossa ja Kansaneläkelaitoksessa työskentelevien viranhaltijoiden kokemuksia virastojen välillä tapahtuvasta yhteistyöstä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten eri viranhaltijat toimivat yhteistyössä pyrkiessään auttamaan asiakasta saamaan tarvitsemansa palvelu. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia vaikutuksia viranomaisten välisellä yhteistyöllä on asiakkaaseen. Teoreettisena viitekehyksenä on käytetty teorioita tiimien välisestä toiminnasta. Tutkimusaineistona on käytetty yhteensä seitsemän eri asiantuntijan haastattelua, jotka toimivat mainituissa kolmessa virastossa. Lisäksi aineistona on käytetty Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomusta. Aineisto on analysoitu käyttämällä sisällön analyysiä, sekä yhdistämällä tulokset tutkijan omaan autoetnografiseen lähestymistapaan. Tutkimustulosten mukaan viranhaltijoiden välinen yhteistyö on pääsääntöisesti toimivaa. Yhteydet viranhaltijoiden välillä syntyvät yleensä toisen viraston ylläpitämien nettisivujen kautta. Lisäksi käytössä on joitakin virastoille yhteisiä tietojärjestelmiä, joiden avulla tiedonsiirto tapahtuu. Joissakin tapauksissa viranhaltijoiden välille on rakentunut suoria henkilökohtaisia yhteyksiä, joiden avulla viranhaltijat hoitavat asiakkaidensa asioita. Tiedonsiirto ja päätöksenteko ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta, mikä johtuu yhteisten toimintatapojen ja käytäntöjen puutteellisuudesta. Tämä aiheuttaa tehottomuutta ja päällekkäistä työtä, viranhaltijoiden turhautumista ja kokemuksen yhteistyön joustamattomuudesta. Joissakin tapauksissa asiakkaalle ei pystytä järjestämään riittävää tukea, tai hän ei muuten saa tarvitsemaansa palvelua.
-
(Helsingin yliopisto, 2020)In early childhood education, team members work together particularly closely, which makes the effectiveness of teamwork one of the key elements of the work. The theo-retical basis of this present study lies in the recent administrative changes in early childhood education, together with the development of the teams' areas of expertise and progress of the team formation process, form the basis of the research theory. The goal of this study was to determine the factors influencing the functioning of multi-disciplinary teams working in early childhood education. The research questions ad-dressed here were: 1) What factors influence the functioning of the teams working in the early childhood education? and 2) What do early childhood education teams cur-rently look like from the perspective of a functioning team? The study utilized the Mixed Methods Research (MMR) approach since the study con-sisted of both qualitative and quantitative data. The material of the study has been ex-amined in terms of both quantitative and qualitative analysis. Factor analysis was cho-sen as the method of analysis for the quantitative data, which was used for dimensional reduction resulting in the data condensed into five main latent factors which each ex-plained several variables. The qualitative analysis used theory-guided data analysis, in which the data were first broken down into smaller parts, conceptualized and assem-bled into a new whole. The results of the research revealed there are five factors explaining team functionalities in early childhood education. The factors were labelled as commitment and trust, communication, team building, participation and leadership. These factors, which are correlated with each other to some degree, taken together play a crucial role in team formation, bonding and successful teamwork. As such, this current study should inform future studies in early childhood education teamwork formation and flow.
