Browsing by Subject "tilastointi"
Now showing items 1-8 of 8
-
(Helsingfors universitet, 2010)The number of Finnish pupils attending special education has increased for more than a decade (Tilastokeskus 1999, 2000, 2001, 2003, 2004, 2005a, 2006b, 2007b, 2008b, 2008e, 2009b; Virtanen ja Ratilainen 1996). In the year 2007 nearly third of Finnish comprehensive school pupils took part in special needs education. According to the latest statistics, in the autumn of 2008 approximately 47 000 pupils have been admitted or transferred to special education and approximately 126 000 pupils received part-time special education during the 2007-2008 academic year. (Tilastokeskus 2008b, 2009b.) The Finnish special education system is currently under review. The Reform, both in legislation and in practice, began nationwide in the year 2008 (e.g. Special education strategy document, November 2007 and the development project Kelpo). The aim of the study was the statistical description of the Finnish special education system and on the other hand to gain a deeper understanding about the Finnish special education system and its quantitative increase, by analysis based on the nationwide statistical information. Earlier studies have shown that the growth in special education is affected by multiple independent variables and cannot be solely explained by the pupil characteristics. The statistical overview and analysis have been carried out in two parts. In the first part, the description and analysis were based on statistical time series from the academic year 1979-1980 until 2008. While, in the second, more detailed description and analysis, based on comparable time series from 1995 to 2008 and from 2001-2002 to 2007-2008, is presented. Historical perspective was one part of this study. There was an attempt to find reasons explaining the observed growth in the special needs education from late 1960s to 2008. The majority of the research was based on the nationwide statistics information. In addition to this, materials including educational legislation literature, different kind of records of special education and preceding studies were also used to support the research. The main results of the study, are two statistical descriptions and time series analysis of the quantitative increase of the special needs education. Further, a summary of the plausible factors behind the special education system change and its quantitative increase, is presented. The conclusions coming from the study can be summarised as follows: the comparable statistical time series analysis suggests that the growth in special education after the year 1999 could be a consequence of the changes in the structure of special education and that new group of pupils have been directed to special needs education.
-
(Suomen ympäristökeskus, 2007)YmpäristöopasJulkaisu "Jätetietojen toimittaminen VAHTI-rekisteriin" on laadittu JÄTELAVA-työryhmän toimesta. Opas on jatkoa vuonna 2000 laaditulle VAHTI-tietojärjestelmän tallennusoppaalle sekä vuonna 2001 laaditulle vastaavalle, mutta sisällöltään suppeammalle VAHTI-oppaalle. Oppaan tavoitteena on yhtäältä opastaa VAHTIasiakasta toimintaansa koskevien jätetietojen raportoinnissa ja kirjaamisessa ympäristöhallinnon vuosiraportointilomakkeille, ja toisaalta lupaviranomaista em. tietojen tarkistamisessa ja kirjaamisessa tietojärjestelmään.Oppaan ensimmäisessä luvussa on käyty läpi raportointiin, seurantaan ja tilastointiin liittyvää lainsäädäntöä sekä käytössä olevia määritelmiä ja luokituksia. Toisessa luvussa on selostettu viranomaisen tiedonsaantioikeutta sekä velvollisuutta tilastoida jätteitä ja jätehuoltoa koskevaa tietoa. Kolmas luku koskee varsinaista jätetietojen raportointia VAHTIin: käyttöoikeuksien anomista, raportointipisteiden perustamista, VAHTIssa käytössä olevien koodien ja tunnusten käytön ohjeistamista, tietojen tallentamista jne. Ko. luvussa on lisäksi tarkasteltu tietojen tarkistamiseen liittyviä seikkoja sekä esitetty muutamia toimintaehdotuksia tiedon laadunvarmentamiseksi. Neljännessä luvussa on käsitelty VAHTIin raportoitujen jätetietojen hyödyntämismahdollisuuksia.Opas sisältää runsaasti esimerkkejä eri toimijoiden jätteistä. Oppaan liitteenä on esimerkkejä jätelomakkeiden käytöstä ja täytöstä, muuntokertoimia jätetilavuustietojen muuttamisesta painoiksi sekä tulkintoja pysyvän jätteen määritelmästä. Jäteraportointilomakkeen liitteenä on lisäksi esimerkkejä jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoimintoja kuvaavien R (Recovery)- ja D (Disposal)-koodien käytöstä. Oppaan esimerkit noudattavat ympäristöministeriön päätöstä yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001).
-
(Helsingin yliopisto, 2002)Verkkari ; 2002 (2)
-
(Helsingin yliopisto, 2009)Verkkari ; 2009 (3)
-
(Ympäristöministeriö, 2015)Ympäristöministeriön raportteja 23 | 2015Selvityksen tavoitteena oli arvioida Suomessa syntyneen pakkausjätteen kokonaismäärä. Selvityksessä myös verrattiin Suomen tilastointitapaa valittujen EU-jäsenvaltioiden tilastointiin. Suuntaa antavan pakkausjätteen kokonaismääräarvion ja vertailujen pohjalta annettiin suositukset tilastoinnin kehittämisestä Suomessa. EU-jäsenvaltioiden tilastojen vertailukelpoisuuden arviointi toteutettiin yhteensä kymmenen maan tilastointitapoihin tutustuen. Vertailussa todettiin, että tarkasteltujen jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteet eroavat toisistaan eikä ilmoitettuja kierrätysasteita siten tulisi verrata suoraan toisiinsa. EU:ssa tulisikin pyrkiä yhdenmukaistamaan käytäntöjä. Markkinoille saatettujen pakkausten osalta Suomen pakkaustilaston todettiin perustuvan pääasiallisesti Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:öön rekisteröityneiden tuottajien ilmoittamiin tietoihin. Kierrätetyn pakkausjätteen tilastoinnin todettiin perustuvan pääasiallisesti tuottajayhteisöjen sopimuskumppaneiltaan keräämiin tietoihin. Selvityksen pohjalta todettiin, että keskeisin keino Suomen pakkaustilaston luotettavuuden lisäämikseksi olisi tiedonkeräyksen laajentaminen kattamaan muidenkin kuin rekisteröityneiden tuottajien markkinoille tuomat pakkaukset. Tilaston luotettavuutta voitaisiin lisätä myös lisäpanostuksilla tuottajavastuullisten yritysten tiedonkeräyksen laadun varmistamiseen. Pakkausjätteen kokonaismääräksi arvioitiin noin 840 000 tonnia vuonna 2012, kun Suomen EU:lle toimittaman tilaston mukaan pakkausjätettä syntyi 715 000 tonnia. Arvio on suuntaa antava. Aineiston perusteella todettiin, että Suomessa tuottajavastuuvelvoitteen täyttämisen valvontaa tulisi tehostaa ja valmistautua kattavampaan tiedonkeräykseen.
-
(Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, 2010)Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 2/2010Selvityksessä kartoitettiin, millä tavoin ARAn asuntomarkkinakyselyssä ilmoitetut tiedot pitkäaikaisasunnottomuudesta on määritelty ja tilastoitu, sekä tutkittiin, millaisia tuki- ja palveluasumisen määritelmiä ja tuen muotoja kaupunkien asunnottomuuslaskennoissa olevissa yksiköissä on käytössä. Raportissa esitetään suosituksia pitkäaikaisasunnottomuuden määritelmän täsmentämiseen ja keinoja, joilla asuntomarkkinakatsauksessa esitettävien asunnottomuus- ja pitkäaikaisasunnottomuustietojen yhdenmukaisuutta ja luotettavuutta voitaisiin parantaa.
