Browsing by Subject "toimeenpanovaje"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Järä, Taina (2003)
    Pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan Euroopan unionin kestävän kehityksen politiikan toimeenpano-ongelmia alueellispaikallisesta näkökulmasta kaakkoisespanjalaisen Segura-joen tapauksen valossa. Tutkimuksessa pureudutaan Segura-joen kestävää kehitystä koskevaan alue- ja paikallistason yhteiskunnallispoliittiseen konfliktiin, toimijoiden väliseen intressien ristiriitaan, ja se perustuu alue- ja paikallistason toimijoiden Segura-joen kestävään kehitykseen liittyvien politiikan, näkemysten ja asenteiden analyysiin. Tutkimuksen tarkoituksena on Segura-joen tapauksen syvällisen tarkastelun pohjalta selvittää, mitä yhteiskunnallispoliittisia eli toimijoiden välisiin suhteisiin perustuvia edellytyksiä yleisesti hyväksytyn ja virallisesti tunnustetun mutta hyvin monitulkintaisen ja vain yleisluontoisesti määritellyn kestävän kehityksen käytännön toteutumiseen liittyy. Tutkimuksessa etsitään vastausta kysymyksiin Segura-joen laakson yhteiskunnallispoliittisista kestävän kehityksen edellytyksistä ja Euroopan unionin vaikutuksista alue- ja paikallisyhteisöjen, kuten Segura-joen laakson, kestävään kehitykseen. Tutkimuksen perusteella pyritään vetämään myös ylikansalliselle tasolle ulottuvia johtopäätöksiä Euroopan unionin merkityksestä kestävän kehityksen toteuttajana unionissa ja sitä kautta laajemminkin kansainvälisessä yhteisössä. Tutkimusta voidaan luonnehtia Segura-jokea tarkastelevaksi tapaustutkimukseksi, mutta siinä on aineksia myös vertailevasta tutkimuksesta, sillä toimijoiden politiikkaa, näkemyksiä ja asenteita tarkasteltaessa tehdään jatkuvaa vertailua toimijoiden ja heidän näkemystensä välillä. Vertaileva analyysi tukee siten monin tavoin tapaustutkimusta ja sen pohjalta tehtäviä päätelmiä. Tutkimuksen perusteella havaitaan Segura-joen kestävää kehitystä koskevan konfliktin olevan osa laajempaa yhteiskunnallispoliittista konfliktia, jossa intressien välistä taistelua käydään abstraktien ja monitulkintaisten mutta demokraattisille yhteiskunnille perustavanlaatuisten käsitteiden, kuten demokratian, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden, solidaarisuuden ja totuuden, mutta myös kestävän kehityksen, määritelmistä. Myös abstrakteja arvoja puolustava, monitulkintaisia tavoitteita ajava ja olemukseltaan moniselitteinen Euroopan unioni näyttää aiheuttavan eturistiriitoja unionin merkitystä eri tavoin tulkitsevien toimijoiden välillä. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että kestävän kehityksen käytännön toteutuminen edellyttää abstraktien käsitteiden jättämien merkitystyhjiöiden täyttämistä alue- ja paikallistason yhteiskunnallispoliittisella aktiivisuudella, joka tällä hetkellä näyttää tukahdutetun poliittisesta prosessista. Se puolestaan edellyttää kansalaisten yhteiskunnallispoliittisten osallistumismahdollisuuksien laajentamista sekä alue- ja paikallisyhteisöjen ja kansalaisten yhteenliittymien tunnustamista legitiimeiksi yhteiskunnallispoliittisiksi toimijoiksi alueellispaikallisen, kansallisen ja ylikansallisen hallinnon rinnalle sekä valtioiden sisällä että Euroopan unionissa ja kansainvälisessä politiikassa. Tutkimuksen primääriaineisto koostuu haastatteluista, sähköpostikeskusteluista, yhteiskunnallisten liikkeiden kannanotoista Segura-joen tapaukseen sekä alue- ja paikallishallinnon, keskushallinnon ja Euroopan unionin kestävään kehitykseen liittyvistä poliittishallinnollisista dokumenteista. Sekundaarilähteistä tärkeimpiä ovat Euroopan unionin ympäristöpolitiikkaa ja kestävän kehityksen periaatetta käsittelevä kirjallisuus, Segura-joen tapausta valottavat artikkelit ja tutkimusraportit, sanomalehtiartikkelit, internetuutiset ja –artikkelit, kestävän kehityksen käsiteanalyyttinen kirjallisuus sekä tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavia kestävän kehityksen tikapuumallia ja ekologisen modernisaation teoriaa koskeva teoreettinen keskustelu.