Browsing by Subject "toiminnallisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Koskenniemi, Petteri (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimuksessa selvitettiin ISOBUS-työkonemarkkinoiden nykytilaa. Tutkimuksen pääkysymyksinä olivat yhteensopivuusongelmien yleisyys, ISOBUS-teknologian ja ominaisuuksien tunnettavuus, sekä tulevaisuudennäkymät ISOBUS-työkoneiden osalta. Tunnettavuuden osalta keskityttiin erityisesti työkoneen käyttäjän ja myyjän myyjä-asiakassuhteeseen sekä asiantuntijamyyjän palvelukykyyn uuden teknologian osalta. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena haastattelemalla työkoneiden käyttäjiä, myyjiä sekä työkonealan asiantuntijoita. Käyttäjien, eli työkonekaupan asiakkaiden osalta keskityttiin erityisesti keskikokoa suurempiin asiakkaisiin. ISOBUS-väylää hyödyntäviä työkoneita on ollut markkinoilla jo melko pitkään, mutta aihealue on vielä kohtuullisen tuntematon laajemmin työkonesektorilla. Tietoisuus väylän toimintatavasta, tai varsinkin sen eri toiminnallisuuksista ja niiden luomista mahdollisuuksista on vasta kehittymässä, jolloin ristiriitoja voi syntyä helposti. Myös markkinoilla olevat, eri vuotiset ja eri ISOBUS-toiminnallisuuksia tukevat työkoneet aiheuttavat haasteita erityisesti käytettyjen työkoneiden kauppiaille. Eri versioiden yhteensovittamisessa esiin nousseista yhteensopivuusongelmista voi myös helposti nousta koko ohjausväylää koskeva epäluotettavuuden leima, vaikka ongelmalle olisikin selkeä syy. ISOBUS-väylää hyödyntävien työkoneiden määrä on kuitenkin jatkuvasti kasvussa, ja samalla myös täsmäviljelyn lisääntyessä laajaa tietomäärää kerääville ja käsitteleville työkoneille on selkeä kysyntä, joka puoltaa ISOBUS-väylän paikkaa ja mahdollisuuksia työkonealalla. ISOBUS-väylä rakentuu tarkasti standardisoidun rakenteen lisäksi myös standardisoituihin toiminnallisuuksiin. Näitä toiminnallisuuksia ovat esimerkiksi työkoneen hallintaan käytetty universaaliterminaali, tai työsuoritteen tietojen keräämiseen ja hallitsemiseen liittyvä tehtäväohjain. Työsuoritteen tietojen keräämisen lisäksi tehtäväohjain on myös oleellisessa roolissa täsmäviljelyssä, sillä esimerkiksi paikkakohtainen määränsäätö rakentuu sen ympärille. Vaikka tuloksissa nousi esille useampia yhteensopivuusongelmia ISOBUS-traktoreiden ja työkoneiden välillä, ei niiden koettu kuitenkaan leimaavan järjestelmää. Useilla loppuasiakkaille nousi tuloksissa esille aiheen vieraus työkonemyyjille, mutta toisaalta myös vaihtelu koettiin suureksi. Vastaavasti kokonaisuudessaan ISOBUS-ominaisuuksia painottavia asiakkaita koettiin olevan vielä vähän kokonaisuuteen nähden. Joka tapauksessa väyläominaisuuksien merkityksen koettiin kasvavan tulevaisuudessa huomattavasti, niin työkoneiden käyttäjien kuin myös myyjien mielestä.
  • Mattila, Aulikki (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman tarkoituksena on selvittää miten suomalaiset englannin opettajat käyttävät draamaa opetuksessaan ja millaisia hyötyjä tai haittoja he kokevat draamametodin käytöstä olevan. Tutkimukseen haastateltiin kymmentä opettajaa, jotka kaikki kertoivat käyttävänsä draamaa metodina. Haastateltavista osa opetti alakoulussa, osa yläkoulussa ja osa lukiossa. Yksi haastateltava opetti ammattikoulussa. Kaksi haastattelua pidettiin kasvotusten ja muut etänä videopuhelun välityksellä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua ja haastattelut äänitettiin sekä litteroitiin. Tämän jälkeen aineisto analysointiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Kaikkien haastateltavien mielestä draamaan kielten opetuksessa kuului roolin ottaminen ja vuorovaikutus. Draamalle annettiin myös muita merkityksiä. Osalle draama oli erityisesti toiminnallisuutta, viestintää tai empatiataitojen harjoittelemista. Eniten draaman avulla opetettiin suullista kielitaitoa. Kielitaidon lisäksi haastateltavat opettivat draaman avulla myös muita taitoja kuten taitoa toimia tosielämän tilanteissa, vuorovaikutusta sekä ongelman ratkaisua. Haastateltavien eniten käyttämä harjoitustyyppi oli tosielämän tilanteen simulaatio, mutta opettajat käyttivät useita erilaisia harjoitustyyppejä. Oli myös tekijöitä, jotka saattoivat rajoittaa haastateltavien draaman käyttöä. Tällaisia tekijöitä olivat esimerkiksi opettajan taito käyttää draamaa, oppilaiden persoonallisuus, ryhmädynamiikka, oppilaiden taidot, oppilaiden kokemus, ryhmäkoko tai tilat. Haastateltavat kokivat yleisesti draaman hyödylliseksi metodiksi. Suurin osa opettajista kertoi draaman rohkaisevan oppilaita puhumaan. Draaman nähtiin myös vaikuttavan myönteisesti oppimiseen sekä oppilaiden ja opettajan hyvinvointiin. Draama metodin käytöstä ei koettu olevan erityisesti haittaa. Mahdollisina haittoina mainittiin esimerkiksi kiusaaminen, oppilaiden pelot ja stereotypioiden vahvistaminen.
  • Peltonen, Eeva (Helsingin yliopisto, 2010)
    Verkkari 2010 (4)
  • Heikkinen, Kirsi (Helsingfors universitet, 2014)
    Objectives. The main task of the study was to find out what kind of pedagogical knowledge, methods, practices and models does a teacher take advantage of when building a class into a well-functioning group. This study investigated primary school teachers' use of pedagogical theories and practices in creating a communal and supportive classroom atmosphere. The research problem was formulated into two research questions: What kind of pedagogical knowledge does a teacher use in grouping a class? What kind of methods, practices and models does a teacher use in building a cooperative attitude in a class and a safe and positive learning atmosphere? Methods. The research strategy was based on a qualitative study. The data collection strategy was based on reminiscence and reports methods. The data was collection by requesting essays from experienced teachers. The call for essays was published in the Teacher-journal and in Facebook. Also other methods were used in the data collection. Eight essays were received. The teaching experience of the surveyed teachers ranged from 3 to 38 years. The teachers were all women and they lived in different parts of Finland. The essays were analyzed through a data based content method in which the results were constructed based on the essays. The data was grouped and classified into themes and the results were reported based on the research questions and the used theory. Results and conclusions. The essays revealed the teachers' pedagogical knowledge and common methods in creating a class into a well-functioning group. The key concepts of teacher's pedagogical knowing were e.g. encouragement, positive feedback, building trust, teacher's own role, enticing students into trying, and noticing an individual student as a person. The used methods were e.g. common rules, responsibility and involvement of students, cooperation in the class, emphasizing belonging into a group and active participation. Group formation of a class was considered as an important part in teachers' work. However, not all teachers in the teacher profession see the class formation process so important.
  • Tuomainen, Laura (Helsingin yliopisto, 2020)
    In this thesis, the participation and action-based learning in exercises of primary school social study textbooks are evaluated. The purpose of this research is to evaluate exercises guiding to participation and action-based learning in textbooks and how these exercises support such activities. Another aim is to assess how textbooks on social studies acknowledge, support and reinforce the functional nature of social studies. The data consist of altogether eight textbooks from two separate series of textbooks (Forum by Otava & Vaikuttaja by Sanoma Pro) encompassing both reading and exercise books. The research is a theory-based content analysis, the theoretical reference frame of which is used to illustrate the participation and functionality present in textbooks. The theoretical reference frame focuses on problem-based, experience and societal learning and through the goals of the curriculum acknowledges the theory of taxonomy for learning by Krathwohl & Anderson. The exercises on social study textbooks are classified with the help of these theories by creating various manifestations for participation and functionality. The obtained results show that the textbooks include exercises that increase participation and action-based learning where learning is guided on individual, pair and group levels. The exercises for individuals guide to the reflection of one’s own life and to the acknowledgement of constructs in the local community. On the other hand, pair and group activities guide to interaction and introduce the importance of such interaction in society. The exercises on textbooks support the levels of adoption, cognition and functionality emphasizing the reinforcement of thought constructs. The data do not directly answer planning, thought and execution in the learning process of an individual pupil albeit the textbook exercises do present the need for participation and functionality. The typical functional nature of social studies is reinforced with cognitive and functional exercises of different cognitive levels that are especially practiced as pair and group exercises.