Browsing by Subject "toimitusketju"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Järvelä, Satu (Helsingfors universitet, 2016)
    Viimeaikaiset muutokset, kuten talouden epävarmuus ja kiristynyt hintakilpailu, ovat vaatineet kaupan alan etsimään kustannussäästöjä ja toisaalta testanneet sen sopeutumiskykyä. Tehokkaalla ja tarkalla kysynnän ennustamisella päivittäistavarakauppa voi esimerkiksi säästää varastointikuluissa ja taata asiakastyytyväisyyden tiukassa kilpailutilanteessa. Kysynnän ennustamisen optimointi on oleellista, jotta toimitusketjun kustannukset pysyisivät mahdollisimman pieninä. Kaupan alalla on herätty siihen, että tehokkaaseen kysynnän ennustamiseen tarvitaan saumatonta yhteistyötä tavarantoimittajien kanssa. Tutkimuksessa kysyttiin, miten toimivaa ennusteyhteistyö on tällä hetkellä, ja miten yhteistyötä voitaisiin parantaa tulevaisuudessa. Toisaalta haluttiin selvittää, takaako syventynyt ennusteyhteistyö tavarantoimittajan paremman toimitusvarmuuden. Ja lopuksi pohdittiin, mitkä tekijät vaikuttavat ennusteyhteistyön onnistumiseen. Tämän pro gradun tutkimusote on kvantitatiivinen. Kysely lähetettiin sähköisesti suuren kotimaisen tukkukaupan tavarantoimittajille kesäkuussa 2015. Vastauksia saatiin 58 kappaletta. Tuloksia analysoitaessa huomattiin, että kehittämistä riittää erityisesti tavarantoimittajien informoinnissa, vastavuoroisen tiedonkulun parantamisessa ja toisaalta tietojen vaihdon ajoituksessa. Näiden samojen asioiden todettiin myös vaikuttavan suuresti ennusteyhteistyön onnistumiseen tietojen vaihdon vaivattomuuden ohella. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, tuottaako ennusteyhteistyö oikeasti konkreettisia hyötyjä toimitusketjulle. Indikaattorina käytettiin esimerkiksi toimittajan toimitusvarmuutta. Toimitusvarmuus mittaa, miten hyvin tavarantoimittaja on pystynyt toimittamaan tilatut tuotteet. Syvemmän yhteistyösuhteen ei todettu takaavan parempaa toimitusvarmuutta. Tavarantoimittajat olivat kuitenkin lähes yksimielisiä, että ennusteyhteistyöllä on suuri tai erittäin merkittävä vaikutus yrityksen toimintaan ja tulokseen.
  • Kortelainen, Ville (Helsingin yliopisto, 2019)
    Metsähake on merkittävä voimalaitospolttoaine Suomessa ja sen käytön oletetaan kasvavan kiristyvien ilmastotavoitteiden ja biojalostamohankkeiden myötä. Käytön kasvaessa metsähakkeen tuonti noussee jatkossa yhä useammin vaihtoehtoiseksi hankintakanavaksi. Tästä syystä metsähakkeen tuontitoimitusketjun kustannuksia ja vaiheita oli tarpeen selvittää kotimaiseen autotoimitusketjuun verrattuna. Metsähakkeen ostajat ja myyjät sopivat hinnasta, määrästä, laadusta ja toimitusaikataulusta sopimusneuvotteluissa. Tämä pätee myös ulkomaisten tuottajien kanssa kauppaa tehtäessä. Baltia on merkittävä Itämeren alueen pellettien ja metsähakkeen tuotantoalue. Baltiassa puuston kasvu ylittää korjuumäärät ja kiinteiden biopolttoaineiden vienti on vakiintunutta toimintaa. Täten aluetta voidaan pitää potentiaalisena tuontihakkeen lähtöalueena. Kansainvälinen kiinteiden biopolttoaineiden kysyntä kasvaa jatkuvasti kansainvälisen ilmastopolitiikan tavoitteiden noustessa. Merirahti ja rahtimarkkinat ovat merkittäviä huomioitavia tekijöitä kiinteiden biopolttoaineiden kansainvälisessä kaupassa. Kotimaisia metsähakkeen toimitusketjuja on tutkittu runsaasti eri näkökulmista. Näkökulmina aiemmissa tutkimuksissa ja muissa selvityksissä ovat tähän mennessä olleet esimerkiksi kotimaisen metsähakkeen tuotantotavat, toimitusketjut ja niiden kehittäminen, metsähakkeen käyttö sekä hakkeen laadunhallinta. Tuontipuun ja -hakkeen osalta kotimaiset tutkimukset ja muut selvitykset ovat keskittyneet pääosin Venäjän tuontiin.Pelkästään Baltian raakapuun ja hakkeen tuontiin keskittyvää tutkimusta ei Suomessa ole tehty. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä metsähakkeen tuonnista ja siitä, miten tuontitoimitusketjun kaluston ominaisuudet vaikuttavat voimalaitoksen käyttöpaikkahintaan. Tutkimuksen aineisto sisälsi vapaamuotoisin haastatteluin ja kirjallisista lähteistä hankittuja ominaisuus-, kustannus- ja kapasiteettitietoja. Kotimaisen autotoimitusketjun ja tuontitoimitusketjun määritelmiä, eroja ja yhteneväisyyksiä tarkastelin systeemianalyysin keinoin. Tuontitoimitusketjun kustannustekijöiden ja teknisten muuttujien vaikutusta tuontihakkeen käyttöpaikkahintaan tutkin herkkyysanalyysin avulla. Metsähakkeen tuonnin kannattavuuden osalta hain kriittistä pistettä suhteessa kotimaiseen autotoimitusketjuun. Tuontitoimitusketjun määrittelin koostuvan toimitussopimuksesta, merirahdin sopimisesta järjestelyineen, hakkeen lastaamisesta valmisteluineen, merirahdista, hakkeen purkamisesta, autolastaamisesta, jatkokuljetuksesta ja vastaanotosta käyttöpaikalla. Kustannustekijöiksi tunnistin tuontihakkeen FOB-hinnan, merirahdin, kuljetusvakuutuksen, tavaramaksun, laivan purkumaksun, autolastaamisen ja jatkokuljetuksen sekä mahdolliset laivan seisontamaksu ja satamavarastointi. Muutokselle herkin ja merkittävin kustannustekijä oli metsähakkeen FOB-hinta. Vähiten herkkä ja merkittävä kustannustekijä oli kuljetusvakuutus. Tuontitoimitusketjun teknisiä muuttujia ovat irtolastialuksen kokonaiskantavuus ja ruumatilavuus, lastin tiivistymä, jatkokuljetusetäisyys ja hakeautojen määrä. Irtolastialuksen kasvaessa käyttöpaikkahinta ja toimitusketjun kokonaiskustannukset kasvavat. Lastin tiivistäminen laskee käyttöpaikkahintaa, mutta nostaa kokonaiskustannuksia. Jatkokuljetusetäisyyden kasvaessa käyttöpaikkahinta kasvaa, samoin kokonaiskustannukset. Hakeautojen määrän kasvu laskee käyttöpaikkahintaa ja kokonaiskustannuksia. Teknisten muuttujien yhteisvaikutus voi olla merkittävä käyttöpaikkahinnan ja kokonaiskustannusten kannalta. Hankinta-alueen laajentamisen kannattavuuden kriittinen piste riippuu kotimaisen metsähakkeen ja tuontihakkeen käyttöpaikkahinnoista, mutta tutkimuksen lähtöoletusten ja aineiston mukaan kotimaisen autotoimitusketjun hankintaetäisyyden tulee kaksinkertaistua, jotta kotimaisen metsähakkeen käyttöpaikkahinta ylittää esimerkkituontitoimitusketjun käyttöpaikkahinnan. Metsähakkeen tuonti Baltiasta irtolastialuksella ei ole kannattavaa nykyisellä kotimaisen metsähakkeen käyttöpaikkahintatasolla. Kotimaisen metsähakkeen tulee kallistua huomattavasti, jotta sen käyttöpaikkahinta on sama tai ylittää tuontihakkeen käyttöpaikkahinnan. Käyttöpaikkahinta ei välttämättä ole ainoa tarkasteltava mittari, jos tuontihakkeen käyttö nähdään strategisena linjauksena tai kotimaisen metsähakkeen saatavuus on heikentynyt.