Browsing by Subject "toimitusketjun hallinta"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Niemi, Anna-Elina (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hedelmät- ja vihannekset tuoteryhmän strategista merkitystä yksityisen sektorin ostavalle HoReCa-organisaatiolle, sekä selvittää tuoteryhmän toimitusketjun hallinnassa ja hankinnassa vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen teoriaosuus rakentuu pitkälti toimitusketjun hallinnan, sekä sen alailmiönäkin nähtävän strategisen hankinnan teorioiden ympärille. Teoria käsittelee myös Suomen elintarvikeketjua, sekä pilaantuvien ja herkästi pilaantuvien elintarvikkeiden toimitusketjun hallintaa. Tutkimuksen empiirinen osuus koostui yhdeksästä tutkimushaastattelusta, jotka suoritettiin keväällä 2015. Tutkimukseen haastateltiin Uudenmaan yksityisen HoReCa-sektorin ruokaravintola- ja henkilöstöravintolayrityksiä, joilla oli merkittäviä hankintavolyymejä ja ammattimaista hankintatoimintaa. Tutkimusote oli kvalitatiivinen ja haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teemoittelun ja sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen teorian mukaan strategisesti merkittävällä tuoteryhmällä on suuri vaikutus yrityksen kannattavuuteen, asiakastarpeiden täyttämiseen ja kilpailuetuun. Tällöin myös hankinta on kriittisempää ja sen toimittajamarkkinoihin saattaa liittyä epävarmuutta. Teorian mukaan tavarantoimittajasuhteet ovat yrityksen menestykselle olennaisia toimitusketjujen ja –verkostojen kilpaillessa keskenään modernissa toimintaympäristössä. Yhteistyö rajatun toimittajajoukon kanssa on nähty yhtenä keinona saavuttaa kilpailuetua, minkä vuoksi toimittajavalinnat ovat yritykselle tärkeitä päätöksiä. Tutkimuksen mukaan hedelmät ja vihannekset tuoteryhmä voidaan nähdä yksityiselle sektorille strategisesti merkittävänä tuoteryhmänä, sillä se on volyymiltaan suuri, sen rooli raaka-ainepohjassa on kasvava, ja sen hankintaan liittyy epävarmuustekijöitä. Pilaantuvien ja herkästi pilaantuvien maatalous- ja elintarviketuotteiden toimitusketjuille tyypilliset haasteet liittyen pitkälti satokausivaihteluihin, nousivat esiin tässäkin tutkimuksessa. Saatavuuden, kustannustason ja raaka-aineiden laadun takaaminen korostuivat yritysten hankinnan tavoitteina. Nämä tekijät lisäsivät tuoteryhmän hankinnan haastavuutta ja hallittavuutta muihin tuoteryhmiin verrattuna. Toimittajasuhteet olivat tutkimuksen mukaan yhteistyökeskeisiä ja kumppanuusmaisia, mikä tukee näkemystä hankinnan strategisuudesta. Lisäksi avaintoimittajien määrä oli rajattu. Nämä tekijät olivat linjassa aiemman teorian kanssa. Kumppanitoimittajilta odotettiin yhteistyökykyä, win-win asennetta ja tahtoa toiminnan kehittämiseen.
  • Nisu, Timo (Helsingfors universitet, 2014)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitkä tekijät vaikuttavat toimittajan hallinnoiman varaston (VMI-malli) toimivuuteen varaston täydentämisessä. VMI-mallin käyttö liittyy toimitusketjuyhteistyöhön ja tutkimuksen teoriaosassa lähestytään yritysten välistä yhteistyötä luottamukseen, sitoutumiseen, riskien hallintaan ja yhteistyöhön liittyvien teorioiden avulla. Näiden teorioiden pohjalta luotiin tutkimuksen teoreettinen viitekehys. Teoriaosassa käsiteltiin myös toimitusketjun hallintaan liittyviä olennaisia tekijöitä tämän tutkimuksen kannalta. Tutkimuksen empiirinen osio koostuu neljästä teemahaastattelusta. Kolme haastattelua tehtiin eri tavarantoimittajille ja yksi haastattelu tehtiin tukkukaupalle. Tavarantoimittajien edustajille toimitettiin ennen tutkimushaastattelujen tekoa tausta- ja esitietolomake, joka ohjeistettiin palauttamaan haastattelijalle ennen varsinaista haastattelua. Tukkukaupan edustajille vastaavaa lomaketta ei lähetetty. Haastattelut tavarantoimittajien edustajien kanssa suoritettiin vuoden 2013 marras–joulukuun aikana. Tukkukaupan edustajien kanssa haastattelu suoritettiin tammikuussa 2014. Haastatteluin kerätty aineisto analysoitiin teemoittain. Haastattelujen avulla saatujen vastausten perusteella tutkimuksen teoreettista viitekehystä muokattiin vastaamaan paremmin saatuja tuloksia. Tutkimuksen mukaan kaikilla tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen kuuluvilla tekijöillä oli vaikutusta toimitusketjuyhteistyön onnistumiseen ja tässä tapauksessa VMI-mallin toimivuuteen varaston täydentämisessä. Hyvällä kommunikoinnilla, ongelmanratkaisukyvyllä ja luottamuksella toisen osapuolen ammattitaitoon nähtiin olevan suurin merkitys luottamukseen ja sitoutumiseen liiketoimintakumppania kohtaan toimitusketjuyhteistyössä. Kommunikoinnilla ja saatavilla olevan informaation oikeellisuudella nähtiin olevan vaikutusta myös toimitusketjun hallintaan liittyvien riskien vähentämisessä. Yhteistyön lisäämiseen ja edelleen kehittämiseen lisääviä asioita tuotiin esille useassa haastattelutilanteessa. Näiden asioiden toteuttamiseksi tulisi löytää oikeat henkilöt keskustelemaan keskenään miten toimintaa voidaan kehittää. VMI-mallin käytön sopivuudesta varaston täydentämiseen tuli esille selkeät mielipide-erot tavarantoimittajien ja tukkukaupan edustajien välillä. Tutkimuksessa olleet tavarantoimittajien edustajat näkivät VMI-mallin olevan hyvä tapa huolehtia tuotteiden saatavuudesta tukkukaupan puolesta. Tukkukaupan edustajat taas puolestaan näkivät VMI-mallin suurimmalta osin jo vanhentuneena ja tehottomana toimintatapana. Edellä mainittujen mielipide-erojen kaventamiseksi kaivataan toimivaa keskusteluyhteyttä.