Browsing by Subject "torit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Pienmunne, Esa; Pakarinen, Raimo; Paaer, Pekka; Nummi, Petri (Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 2008)
    Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja
  • Virtanen, Mira (Helsingin yliopisto, 2020)
    Helsingissä Kluuvin kaupunginosassa, Eduskuntataloa vastapäätä Mannerheimintien itäpuolella, keskustakirjasto Oodin edessä sijaitsee Kansalaistoriksi nimetty aukio. Oodin lisäksi aukiota reunustavat etelässä Sanomatalo ja Kiasma ja luoteessa Musiikkitalo. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Kansalaistori on muuttunut epämääräisestä rakennustyömaiden keskellä olevasta kentästä kivetyksi ja selvärajaiseksi aukioksi. Ennen kuin vuonna 2004 lainvoiman saanut Töölönlahden asemakaava nimesi aukion Kansalaistoriksi, on torin paikalle ja sen ympäristöön ehditty tehdä lukuisia suunnitelmia 1900-luvun kuluessa. Tutkielmassani tarkastelen suunnitelmien kautta, millaista julkista kaupunkitilaa Töölönlahden eteläpuolelle on suunniteltu. Taustaksi analyysilleni käyn läpi pääpiirteittäin, miten Töölönlahden ympäristö ennen 1900-lukua rakentui. Suunnitelmissa kiinnitän huomiota erityisesti siihen, millaisia aukioratkaisuja niissä esitetään ja miten rakennetumpi alue niissä liittyy Töölönlahtea ympäröivään puistoon. Lopuksi tarkastelen toteutunutta Kansalaistoria vertaamalla sitä suunnitelmiin. Tärkeimpänä aineistonani ovat alueelle tehtyjen suunnitelmien kuvalliset esitykset: asemakaavapiirustukset, havainnekuvat, liikennekaaviot ja leikkaukset. Lisäksi käytän analyysissäni suunnitelmien selostuksia ja suunnitelmia käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Alueen suunnittelun etenemistä ja alueen rakentumista käyn läpi kirjallisuuden ja arkistomateriaalin avulla. Toteutetun Kansalaistorin lisäksi aineistonani nykytilanteen tarkastelussa ovat suunnitelmat, joiden perusteella tori on toteutettu: voimassaoleva Töölönlahden asemakaava ja Töölönlahden eteläosan puistosuunnitelma. Torisuunnitelmia Töölönlahdelle on tehty siitä lähtien kun Eduskuntatalon sijoittamisesta nykyisen Mannerheimintien reunaan päätettiin 1920-luvulla. Muodoiltaan torit ovat vaihdelleet ja myös niiden tapa liittyä ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja puistoihin on vaihdellut. Tavara-aseman siirto Pasilaan 1980-luvun lopussa vapautti alueen rakentamiseen. 2000-luvun kuluessa Kansalaistori on muotoutunut rajoiltaan epäselvästä keskusaukiosta keskustakirjasto Oodin edusaukioksi.
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka (Helsingin yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 1981)
  • Bergman, Riikka (2005)
    Tämä on tutkimus Malesiassa sijaitsevasta Kota Bharun keskustorista, Pasar Siti Khadijahista, siellä työskentelevistä torikauppiasnaisista, sekä naisten roolista osana Malesian valtion ja puolueiden kansallista poliittista diskurssia ja paikallistason muslimiyhteisöä. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: •Millainen asema markkinataloudella on paikallisen tason vaihdossa? •Miten markkinatalous on integroitunut toisen tyyppisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin instituutioihin ja mikä merkitys markkinataloudella on näissä instituutioissa? •Mikä merkitys torikaupankäynnillä on sosiaalisia suhteita ja persoonaa koskevien ihanteiden toteutumisessa? •Mikä merkitys islamilaisella diskurssilla on paikallisten käytäntöjen rationalisoimisessa ja mitkä ovat tällaisen diskurssin poliittiset seuraukset kansallisella tasolla? Kyse on etnografisesta tutkimuksesta, jonka tulokset perustuvat kentällä kerättyyn aineistoon ja sen vertailuun jo olemassa oleviin tutkimuksiin tietyssä teoreettisessa viitekehyksessä. Kenttätyömateriaali koostuu Kelantanin maakunnassa Kota Bharussa tammi-helmikuussa 2004 tekemistäni omakohtaisista havainnoista, sekä torista toimeentulonsa ansaitsevien kauppiaiden ja muiden Kelantanin taloudellisesta, poliittisesta, sekä historiallisesta kehityksestä tietävien avoimista haastatteluista. Tutkimustulosten mukaan torikaupassa on kyse sosiaalisesta toiminnasta, jossa torikauppias määrittelee muslimiyhteisön rajoja muihin ulkopuolisiin toimimalla parhaana mahdollisena ideaalina muslimiperheenäidin mallina, joka perustuu sloganiin puhdas, tehokas ja luotettava. Hän uusintaa muslimien ihannetta puhtaasta persoonasta. Nämä arvokasta työtä tekevät torikauppiaat luovat omaa olemassaoloaan pienenä osana sitä suurta tilaa, joka muodostaa elämän kokonaisuuden. He ovat yksilöitä, jotka toimivat hyväksyttyjen habitusten kautta ja yhdistävänä symbolina osana suurempaa kokonaisuutta; kelantanilaista muslimiyhteisöä. Symbolisen puolen lisäksi tutkimus tukee substantivistista näkemystä taloudellisesta instituutiosta. Sen mukaan talous on juurtunut yhteiskunnan eri osa-alueisiin, eikä sitä voi tarkastella niistä irtonaisena kokonaisuutena. Vaihto tapahtuu aina jonkin yhteisön sisällä ja vaihtoprosessiin vaikuttavat vallitsevat normit ja lait. Tämän tutkimuksen perusteella voittoa tavoitteleva yksilö ei toimi koskaan täysin irrallisena, vaan on aina osa ympäröivää sosiaalista yhteisöä.