Bergman, Riikka
(2005)
Tämä on tutkimus Malesiassa sijaitsevasta Kota Bharun keskustorista, Pasar Siti Khadijahista, siellä työskentelevistä torikauppiasnaisista, sekä naisten roolista osana Malesian valtion ja puolueiden kansallista poliittista diskurssia ja paikallistason muslimiyhteisöä. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: •Millainen asema markkinataloudella on paikallisen tason vaihdossa? •Miten markkinatalous on integroitunut toisen tyyppisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin instituutioihin ja mikä merkitys markkinataloudella on näissä instituutioissa? •Mikä merkitys torikaupankäynnillä on sosiaalisia suhteita ja persoonaa koskevien ihanteiden toteutumisessa? •Mikä merkitys islamilaisella diskurssilla on paikallisten käytäntöjen rationalisoimisessa ja mitkä ovat tällaisen diskurssin poliittiset seuraukset kansallisella tasolla? Kyse on etnografisesta tutkimuksesta, jonka tulokset perustuvat kentällä kerättyyn aineistoon ja sen vertailuun jo olemassa oleviin tutkimuksiin tietyssä teoreettisessa viitekehyksessä. Kenttätyömateriaali koostuu Kelantanin maakunnassa Kota Bharussa tammi-helmikuussa 2004 tekemistäni omakohtaisista havainnoista, sekä torista toimeentulonsa ansaitsevien kauppiaiden ja muiden Kelantanin taloudellisesta, poliittisesta, sekä historiallisesta kehityksestä tietävien avoimista haastatteluista. Tutkimustulosten mukaan torikaupassa on kyse sosiaalisesta toiminnasta, jossa torikauppias määrittelee muslimiyhteisön rajoja muihin ulkopuolisiin toimimalla parhaana mahdollisena ideaalina muslimiperheenäidin mallina, joka perustuu sloganiin puhdas, tehokas ja luotettava. Hän uusintaa muslimien ihannetta puhtaasta persoonasta. Nämä arvokasta työtä tekevät torikauppiaat luovat omaa olemassaoloaan pienenä osana sitä suurta tilaa, joka muodostaa elämän kokonaisuuden. He ovat yksilöitä, jotka toimivat hyväksyttyjen habitusten kautta ja yhdistävänä symbolina osana suurempaa kokonaisuutta; kelantanilaista muslimiyhteisöä. Symbolisen puolen lisäksi tutkimus tukee substantivistista näkemystä taloudellisesta instituutiosta. Sen mukaan talous on juurtunut yhteiskunnan eri osa-alueisiin, eikä sitä voi tarkastella niistä irtonaisena kokonaisuutena. Vaihto tapahtuu aina jonkin yhteisön sisällä ja vaihtoprosessiin vaikuttavat vallitsevat normit ja lait. Tämän tutkimuksen perusteella voittoa tavoitteleva yksilö ei toimi koskaan täysin irrallisena, vaan on aina osa ympäröivää sosiaalista yhteisöä.