Browsing by Subject "toteuttamissuunnittelu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Mister Astro (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (4)
  • Huttunen, Johanna (1999)
    Tutkimuksen kohteena on subsidiariteetti ja sen toteutuminen EU:n päätöksenteon todellisuudessa. EU:n demokratia- ja legitimiteettiongelmien ratkaiseminen on unionin tärkeimpiä haasteita, joihin EU pyrkii vastaamaan unionin ja sen kansalaisten lähentämisellä eli ns. kansalaisten unionin luomisella. Ajatukseen kansalaisten unionista liittyy myös subsidiariteetin käsite, joka liitettiin yhdeksi ongelmien "ratkaisijaksi" Maastrichtin sopimukseen. Tutkimuksen pääpaino on subsidiariteetin käsiteanalyysissä. Siinä pyritään tarkastelemaan ristiriitaisen toimintaperiaatteen moninaista luonnetta ja sisältöä sekä periaatteen erilaisia lähestymistapoja. EU:n integraatiokeskustelussa subsidiariteetti on puhutuimpia käsitteitä. Etenkin Euroopan federalistissa maissa (esim. Saksa) keskustelu on periaatteen osalta ollut vilkasta. Suomessa periaate on uusi, eikä sen ympärille ole vielä muodostunut keskusteluperinnettä. Käsiteanalyysissä on subsidiariteettia tutkittu tiiviisti Euroopan integraatiokeskustelun kontekstissa. Subsidiariteetin merkitystä käytännössä tutkitaan EU:n rakennerahastojen alueellisten (2, 5b ja 6) ohjelmien toteutuksessa Suomessa. Tutkimuksessa tarkastellaan, minkä statuksen subsidiariteetti unionin politiikan toimintaperiaatteena saa käytännössä. Tutkimuksessa pyritään saamaan selville, onko subsidiariteettiperiaatteella käytännön merkitystä EU:n päätöksenteossa, vai onko se jäänyt vain tyhjäksi toimintaperiaatteeksi ilman merkitystä. EU:n aluepolitiikka on maatalouspolitiikan jälkeen unionin toiseksi suurin menoerä. EU on määritellyt politiikkansa toteuttamiseen toimintaperiaatteita, joita tulee noudattaa harjoitettaessa unionin politiikkaa. Subsidiariteettiperiaate otettiin myös yhdeksi EU:n alue- ja rakennepolitiikan peruspilareista. Empiirisen osan tutkimusmateriaali koostuu ensisijaisesti rakennerahasto-ohjelmien väliarviointiraporteista. Niitä tutkimalla pyritään löytämään havaintoja, joista ilmenisi, onko päätöksenteko ohjelmaprosessissa ollut subsidiariteetin mukaista. Tutkimuksessa käy ilmi, että tavoiteohjelmien laatiminen alueilla on subsidiariteetin mukaista. Kuitenkin kun kootaan alueiden ohjelmista yhteinen kansallinen ohjelma-asiakirja, muuttuu alueellisten ohjelmien strategia ja luonne liiaksi. Ohjelmien toteuttamisessa syntyvät suurimmat ongelmat kansallisen hallinnon raskauden ja monimutkaisuuden johdosta, eivätkä alueelliset hankkeet toteudu alueita tyydyttävällä tavalla. Erityisesti sektorikohtainen rahanjako ja päätöksenteon hitaus vaikeuttavat hankkeiden toteutusta. Maakuntien yhteistyöryhmien rooli jää ohjelman toteutuksessa lähinnä neuvoa-antavaksi. Subsidiariteetti on jäänyt maakuntien liittojen mielestä näennäiseksi. Maakuntien liitoilta puuttuu itsenäistä päätösvaltaa ohjelmarahoituspäätösten tekemiseksi.
  • Koivula, Anna-Mari (Helsingin yliopisto, 2008)
    Verkkari 2008 (3)