Browsing by Subject "trendi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Vaajoki, Vicky (Helsingfors universitet, 2016)
    Change is often viewed as the essence of fashion, but many who operate in the field have observed that certain features and events recur either in a linear, cyclical, swinging or fragmented matter. The purpose of my thesis is to forecast the next 1950s revival by developing and testing a new tool for forecasting. To achieve my goal I examined, if the revivals show common always recurring features and what the similarities and differences are like. I studied the two most recent recurrences in the years 1996 and 2012 by focusing on two retrotrends, apparel and Zeitgeist. The perspective of my thesis was a qualitative and hermeneutic future study. I examined the apparel features with photographs of Chanel's and Dior's collections. For the interpretation of the Zeitgeist factors I used Mitä, missä, milloin -books and collected the research material from the section on culture, news and international politics. For the analysis I employed the hermeneutic circle and two types of qualitative content analysis. On the first round I expanded my pre-understanding and defined the factors with which I grouped, measured and interpreted the material in the content analyses. On rounds two, three and four I analyzed the photographs by applying content analysis of visual images, and examined the text with inductive content analysis. On the fifth and final round I formed the base for my forecast by comparing my expanded understanding and the results of the previous rounds with one another. According to the results the most common characteristic features of the dresses and jackets, in Chanel's and Dior's collections from the years 1996 and 2012, resembled the features of the 1950s. The greatest differences where in the lengths of the sleeves and skirts. All of the Zeitgeist factors recurred in each revival, except for the "racial riots", youth culture and the buy now pay later -mentality. Based on my findings I predict that the common characteristic features of the 1950s apparel and Zeitgeist will recur in the next revival.
  • Niemi, Matias (Helsingin yliopisto, 2021)
    Yhteiskunnan digitalisaatio on lisännyt verkkopalveluiden käyttöä monilla aloilla, ja suurin osa suomalaisista käyttää internetiä esimerkiksi palveluiden tai tuotteiden hankintaan. Erilaisten digitaalisten terveyspalveluiden käyttö on kasvanut viime vuosina, ja koronapandemia on nopeuttanut muutosta. Suomessa useat apteekit ovat perustaneet viime vuosina verkkopalveluita, mutta niiden käyttö on ollut edelleen vähäistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia koronapandemian vaikutuksia Yliopiston Apteekin (YA) verkkopalvelun käyttöön. Tutkimuksessa tutkittiin rekisteriaineistojen perusteella kokonais- ja reseptiasiakasmäärän sekä reseptimäärän ja asiakasprofiilin muutosta ennen koronapandemiaa ja sen aikana vuosina 2018-2020. Lisäksi tutkittiin YA:n Lääkeneuvonta- ja asiakaspalveluyksikön (Tiepa) vastaanottamien puhelin- ja chat-yhteydenottojen määrää ja sisältöä sekä kyselyaineiston perusteella apteekin verkkopalvelun käyttäjien näkemyksiä koronapandemian vaikutuksista heidän apteekin verkkopalvelun käyttöön. Monimenetelmätutkimuksessa tutkittiin apteekin verkkopalvelussa tapahtunutta muutosta apteekin asiakas- ja myyntitietojen sekä asiakaskyselyn avulla. Tutkimuksessa hyödynnettiin YA:n myynti-, asiakas-, Tiepa- ja pikanoutorekisteriaineistoja sekä YA:n toteuttaman ’’Verkkoapteekki 2020’’ -kyselytutkimuksen aineistoa. Aineistot analysoitiin kvantitatiivisesti Microsoft Excel (16.0) ja IBM SPSS (26) ja R (4.0.3) tilasto-ohjelmistoilla. Myyntiä tai asiakasmääriä mittaavia aineistoja analysoitiin indeksin pisteluvuilla. Kokonais- ja reseptiasiakasmäärälle sekä reseptiasiakkaille keskimäärin toimitettujen reseptien lukumäärälle laskettiin myös tilastollinen merkitsevyys lineaarisella regressioanalyysillä 95 % luottamusvälein. Kyselytutkimuksen lopputulosmuuttujista tehtiin kuvaileva tilastoanalyysi frekvenssijakaumien ja prosenttiosuuksien avulla. YA:n verkkopalvelun käyttö lisääntyi merkittävästi tarkastelujaksolla 2018 – 2020. Kokonais- ja reseptiasiakasmäärän muutokset koronapandemian aikana olivat tilastollisesti merkitseviä. Pandemian vaikutus verkkopalvelussa vastasi pandemiaa edeltävän lineaarisen kehityksen perusteella kokonaisasiakasmäärässä 6 kuukauden ja reseptiasiakasmäärässä yli 3 vuoden kehitystä. Apteekin verkkopalvelun käyttö ja tiettyjen koronasairauden hoitoon median mukaan soveltuvien valmisteiden myynnit lisääntyivät merkittävästi kevään 2020 aikana. Tiepan chat-palvelua käytettiin paljon terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien kysymysten selvittämiseen. Koronapandemia lisäsi erityisesti iäkkäämpien asiakkaiden (yli 55- ja erityisesti yli 65-vuotiaiden) apteekin verkkopalvelun käyttöä. Infektioriskin vähentäminen oli tärkeä syy apteekin verkkopalvelun käyttöön. Vuoden 2020 aikana apteekin verkkopalvelussa tapahtui digiloikka. Koronapandemia lisäsi merkittävästi ja tilastollisesti merkitsevästi apteekin verkkopalvelun käyttöä ja toi sen uusiksi käyttäjiksi myös iäkkäämpiä asiakkaita. Erityisesti reseptilääkkeiden hankinta apteekin verkkopalvelusta lisääntyi. Tiepa oli tärkeä tietolähde ennen koronapandemiaa ja sen aikana. Pandemia-aikana luotettavan lääkeinformaation tarve korostuu. Jatkotutkimuksissa on tärkeä tutkia apteekin verkkopalvelun käytön ja asiakasryhmien muutoksia sekä asiakkaiden kokemuksia verkkopalvelusta osana YA:n monikanavaista apteekkipalvelua.
  • Pajuvuo, Iina (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tutkielmani tarkastelee Tove Jansson -teemaista museosta ja sen perustamiseen liittyviä kysymyksiä ja haasteita 2020-luvun kontekstissa. Museoprojektin tulevaisuus on tällä hetkellä epävarma, jonka vuoksi tutkielmani on luonteeltaan hypoteettinen. Tutkielmani tarkastelee Tove Janssoniin liittyvää ilmiötä hyödyntäen markkinoinnin trenditutkimusta ja museologian teorioita. Selvitän, löytyykö Janssonille kysyntää juuri nyt ja olisiko taiteilijalle mahdollisesti kysyntää myös tulevaisuudessa museon muodossa. Tutkielmasta ilmenee, että Jansson on yksittäistä ihmistä laajempi teema, jota on käsitelty aktiivisesti kulttuu-risektorilla viime vuosina. Ateneumin vuoden 2014 onnistunut Tove Jansson -näyttely ja siitä seuranneet menes-tyneet kiertonäyttelyt ovat nähdäkseni kasvattaneet Tove Jansson -teeman suosiota laajemmaksi trendiksi ja muo-ti-ilmiöksi, sillä kävijämääriltään onnistuneet näyttelyt osoittavat jatkuvasta kiinnostuksesta taiteilijaa kohtaan. On selvää, että Jansson on tällä hetkellä muoti-ilmiö kulttuurin kentällä. On kuitenkin vaikea todentaa olisiko näin myös tulevaisuudessa. Tutkielmani on tapaustutkimus, mikä havainnoi uuden museon perustamista kokonaisvaltaisesti erilaisten aihe-alueiden; kokoelman, teeman, tilan, sijainnin, rahoituksen ja matkailun kautta. Uusi museo toimisi taiteilijan elä-mäntyölle omistettuna muistinpaikkana, jolla on potentiaalia avartaa kävijöiden maailmankuvaa ja toimia keskus-telun herättäjänä. Se kokoaisi yhteen hiljaista tietoa ja asiantuntijuutta Janssonin taiteesta ja elämästä. Tietoa, joka on nyt levinnyt sirpaleiksi ympäri maailmaa. Mahdollisesti yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuutena toteu-tettava taiteilijamuseo voisi toimia joko uudisrakennuksessa tai historiallisessa, museoksi muutetussa tilassa. To-vemainen merellinen sijainti olisi omiaan museolle, sillä se kunnioittaisi Janssonin henkeä ja perintöä. Oletetta-vasti museo lisäisi kyseisen paikan vetovoimaa ollen mahdollisesti seuraava tärkeä matkailukohde Suomessa. Tutkielmaa varten toteutin kuluttajatutkimuksen internetpohjaisen kyselytutkimuksen muodossa. Analyysissa hyödynsin kvalitatiivista menetelmää, koska tarkoituksenani oli selvittää millaisia ajatuksia ja tunteita Tove Jans-son -teemainen museo nostaa esille. Kyselytutkimuksen vastauksista voi huomata museon herättävän yleisössä paljon ajatuksia puolesta ja vastaan. Valtaosa vastanneista 69 % suhtautui ajatukseen positiivisesti. Laajemmin kyselytutkimuksen vastauksia tarkastellessa voi päätellä museolle olevan kysyntää tulevaisuudessa. Koen kuiten-kin, ettei tutkielmani anna selkeää konsensusta siitä, onko Tove Jansson -teemaisesta museota tarvetta perustaa. Tulevaisuuteen sijoittuvan tutkielmani lähtökohdat ja olettamukset pohjautuvat alati muuttuvaan nykyhetkeen. Myös museokenttä ja tulevaisuuden museosuunnitelmat kehittyvät ja uudistuvat jatkuvasti. Jos Tove Jansson -teemainen museo tulee tulevaisuudessa ajankohtaiseksi projektiksi, tulisi sen tarpeesta ja kysynnästä tehdä laa-jempaa tarveselvitystä ja määritellä tulevan museon konsepti syvällisemmin kyseisen ajan näkökulmasta. Sillä siinä vaiheessa tulee oma tutkimukseni aiheesta olemaan jo vanhentunutta.
  • Pussinen, Kirsi (Helsingfors universitet, 2007)
    The aim of this work was to study, whether international fashion trends show in knit designs in Finnish craft magazines and how trends are modified. Women's knitted clothes and accessories in autumn winter season 2005 2006 were analyzed. Future research, trends, fashion, designing and knitting provides theoretical basis for this study. The trend material of this study came from Carlin Women's knitwear winter 2005 2006, which is fashion forecast for Women's knitwear. In addition to the trend book, I selected two international fashion magazines to reinforce this study. Fashion magazines were L'Officiel, 1000 models, Milan - New York - winter 05/06, No 52, April 2005 and Collezioni Donna, Prêt-à-porter autumn-winter 2005 2006, No 107. Finnish craft magazines in this study were MODA's issues 4/2005, 5/2005, 6/2005 and Novita's issues autumn 2005, winter 2005 and Suuri Käsityölehti's issues 8/2005, 9/2005, 10/2005. For the base of the analyze I took themes from the trend book. From fashion magazines I searched knitwear designs and these designs were sorted out by themes of trend book. To this trend and fashion material I compared knit designs from craft magazines. I analyzed how fashion trends show in knit designs and how they are modified. I also studied what features of trends were shown and which did not appear in knit designs of the craft magazines. For analyzing trend pictures and knit designs in craft magazines I applied qualitative content analysis and image analysis. According to the results of this research, effects of trend can be recognized in knit designs of craft magazines, although the fashion trends have been applied very discreetly. Knit designs were very similar regardless of magazine. The craft magazine data included approximately as many designs from Novita and MODA. In Suuri Käsityölehti provided only fifth of the designs data. There were also designs in MODA and Suuri Käsityölehti, which were made of Novita's yarns. This research material includes yarns of 15 different yarn manufacturers. Although half of all knit designs were knitted from Novita's yarn. There were 10 different yarns from Novita. Nevertheless Novita's yarn called Aino was the most popular. Finnish craft magazines have not respond to popularity of knitting. Magazines do not provide any novelty designs for knitters. Knit designs in Finnish craft magazines are usually practical basic designs without any innovativeness.
  • Lattunen, Inka (Helsingfors universitet, 2010)
    Yritysten on tunnistettava markkinoilla ja kuluttajissa tapahtuvia muutoksia voidakseen johtaa ja suunnitella omaa liiketoimintaansa niin, että se täyttää myös tulevaisuudessa kuluttajien muuttuvat tarpeet. Tästä johtuen tieto trendeistä ja niiden vaikutuksista on yrityksille tärkeää. Trendit mallintavat ja muokkaavat ympäristöä ja markkinoita sekä vaikuttavat lopulta myös kuluttajien asenteisiin ja käyttäytymiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvailla sitä, kuinka elintarvikeyritykset hyödyntävät trenditietoa omassa liiketoiminnassaan. Trenditiedon hyödyntämistä selvitettiin tutkimalla yrityksistä löytyviä trenditiedon hyödyntämisen käytänteitä. Yritysten käytänteiden tarkastelu tutkimuksessa perustui siihen ajatukseen, että ne antavat todellista kuvaa siitä, mitä trenditiedolla tehdään ja kuinka sitä hyödynnetään yrityksissä. Aineiston keräämisen ja analysoinnin tueksi tutkimuksessa sovellettiin yrityksen markkinatietojärjestelmää koskevaa teoriaa. Trenditieto on osa yrityksen markkinatietoa ja markkinatietojärjestelmän teorian avulla voitiin tarkastelussa päästä syvemmälle yrityksen tiedon prosesseihin. Tutkimus tehtiin toimeksiantotyönä trenditietoon pohjautuvia tuotteita ja palveluita tarjoavalle asiantuntijaorganisaatiolle Analyse². Tutkimuksen tarkastelussa oleva trenditieto on elintarvikealalle sovellettua, joten myös tutkittavat yritykset olivat elintarvikealan yrityksiä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka kohdistettiin yhteensä seitsemän haastateltavaan kuudesta eri elintarviketeollisuusyrityksestä. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Ensin tehtiin teemoittelu, jonka jälkeen aineisto vielä tyypiteltiin. Tutkimuksen tuloksena löydettiin trenditiedon hyödyntämisen käytänteitä, jotka kertovat miten trenditietoa hankitaan, analysoidaan, käytetään sekä jaetaan ja varastoidaan yrityksissä. Aineistosta löydettiin käytänteitä paljon ja tämä osoittikin, että käytänteet ovat myös liiketoiminnassa relevantti tutkimusala. Käytänteitä löydettiin eniten trenditiedon analysointiin liittyen. Kyseisten käytänteiden perusteella voitiin todeta, että trenditiedon analysointi perustuu hyvin pitkälle trenditiedon luotettavuuden arviointiin niin trendien toteutumisen kuin niiden ilmenemisen kannalta. Löydettyjen käytänteiden kautta nousi erityisesti esiin keskeisiä trenditiedon hyödyntämisen haasteita sekä viitteitä siitä, minkälaista trenditiedon hyödyntäminen on yhtenä yrityksen toimintona.
  • Laurila, Terhi K. (Ilmatieteen laitos - Finnish Meteorological Institute, 2022)
    Finnish Meteorological Institute Contributions 181
    Strong winds can cause large impacts and damage to society. Many sectors, such as wind energy, forestry and insurance, are highly affected by winds. Thus, preparedness and adaptation to winds and windstorms is essential in both weather (days) and climate (decades) time scales. The aim of this thesis is to better understand the near surface mean and extreme wind climate in northern Europe and Finland and the role of extratropical cyclones in contributing to the extreme winds. This thesis investigated the main characteristics of wind and windstorm climate in northern Europe and Finland over a 40-year period. The wind and windstorm climate was found to have large inter-annual and decadal variability and no significant linear trends. The well-known seasonal cycle was detected: winds in northern Europe are up to 30 % stronger in winter than in summer and while there are on average 5–6 windstorms per month in winter in northern Europe there are none in summer months. A more surprising result was that the number of all extratropical cyclones does not vary between seasons. Windstorms were found to be the most frequent over the Barents Sea whereas weaker extratropical cyclones occur over the land areas in northern Europe. The development and structure of strong winds in windstorms in northern Europe and Finland were examined. The results show that the strongest wind gusts associated with windstorms shift and extend from the warm sector to behind the cold front during the evolution. The cold-season (Oct–Mar) windstorms are overall stronger and spatially larger than warm-season (Apr–Sep) windstorms. For example, the central pressure is on average 9 hPa deeper and the maximum wind gust 2 ms-1 stronger in cold-season windstorms than in warm-season windstorms. Analysing a case study of storm Mauri, a damaging windstorm in Finland in September 1982, shows that an individual windstorm development can vary largely from the climate’s general concept. The case study also found that during storm Mauri the wind speeds over land areas in Finland are underestimated in the weather model by 2–13 ms-1 compared to observations, but the location of strong winds is correctly predicted. Lastly, this thesis investigated what meteorological factors affect the intensity of windstorms in northern Europe. This was studied by using an ensemble sensitivity method. The sensitivities of windstorm intensity to all studied meteorological factors were 20–75 % higher in the cold season than in the warm season. This implies that cold season windstorms are potentially better predictable than warm-season windstorms. The strongest impact to the intensity of northern Europe windstorms is from the low-level temperature gradient which is therefore an important variable to follow when forecasting windstorms. The results from this thesis highlight the importance of examining long-term inter-annual variations, instead of just linear trends, to get a broader understanding of the climate. Moreover, the results emphasize the need of both general conceptual models and individual case studies to better understand the large variety of windstorm development paths.