Browsing by Subject "trendit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-14 of 14
  • Verronen, P. T. (Ilmatieteen laitos - Finnish Meteorological Institute, 2022)
    Raportteja - Rapporter - Reports 2022:1
    The 11th International Workshop on Long-Term Changes and Trends in the Atmosphere will be held between 30 May and 3 June, 2022, at the Finnish Meteorological Institute in Helsinki, Finland. The workshop is organised by the Finnish Meteorological Institute. The workshop gathers together more than 50 scientists from the EU, USA, India, Canada, Argentina, Norway, China, Switzerland, and UK. This report is the official abstract book of the workshop. The scientific topics include: ● Stratospheric and mesospheric observations ● Simulations and predictions of the stratosphere and mesosphere ● Changes in the ionosphere and thermosphere ● Dynamic, physical, chemical and radiative mechanisms ● Role of the stratosphere and mesosphere for climate The workshop is sponsored by the International Association of Geomagnetism and Aeronomy (IAGA) and the International Association of Meteorology and Atmospheric Sciences (IAMAS).
  • Forsius, Martin; Posch, Maximilian; Holmberg, Maria; Vuorenmaa, Jussi; Kleemola, Sirpa; Augustaitis, Algirdas; Beudert, Burkhard; Bochenek, Witold; Clarke, Nicholas; de Wit, Heleen A.; Dirnböck, Thomas; Frey, Jane; Grandin, Ulf; Hakola, Hannele; Kobler, Johannes; Krám, Pavel; Lindroos, Antti-Jussi; Löfgren, Stefan; Pecka, Tomasz; Rönnback, Pernilla; Skotak, Krzysztof; Szpikowski, Józef; Ukonmaanaho, Liisa; Valinia, Salar; Váňa, Milan (Elsevier, 2021)
    Science of The Total Environment 753 (2021), 141791
    Anthropogenic emissions of nitrogen (N) and sulphur (S) compounds and their long-range transport have caused widespread negative impacts on different ecosystems. Critical loads (CLs) are deposition thresholds used to describe the sensitivity of ecosystems to atmospheric deposition. The CL methodology has been a key science-based tool for assessing the environmental consequences of air pollution. We computed CLs for eutrophication and acidification using a European long-term dataset of intensively studied forested ecosystem sites (n = 17) in northern and central Europe. The sites belong to the ICP IM and eLTER networks. The link between the site-specific calculations and time-series of CL exceedances and measured site data was evaluated using long-term measurements (1990–2017) for bulk deposition, throughfall and runoff water chemistry. Novel techniques for presenting exceedances of CLs and their temporal development were also developed. Concentrations and fluxes of sulphate, total inorganic nitrogen (TIN) and acidity in deposition substantially decreased at the sites. Decreases in S deposition resulted in statistically significant decreased concentrations and fluxes of sulphate in runoff and decreasing trends of TIN in runoff were more common than increasing trends. The temporal developments of the exceedance of the CLs indicated the more effective reductions of S deposition compared to N at the sites. There was a relation between calculated exceedance of the CLs and measured runoff water concentrations and fluxes, and most sites with higher CL exceedances showed larger decreases in both TIN and H+ concentrations and fluxes. Sites with higher cumulative exceedance of eutrophication CLs (averaged over 3 and 30 years) generally showed higher TIN concentrations in runoff. The results provided evidence on the link between CL exceedances and empirical impacts, increasing confidence in the methodology used for the European-scale CL calculations. The results also confirm that emission abatement actions are having their intended effects on CL exceedances and ecosystem impacts.
  • Ihanainen, Reetta (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa uusia suuntauksia ja uudistumisen mahdollisuuksia Keski-Suomen elintarvikejalostukselle. Tulevaisuuden mahdollisuuksia selvitettiin tutkimalla, millaisia elintarviketrendit ja kulutusmuutokset voisivat olla Suomessa vuosina 2031–2036 sekä millaisia muutoksia elintarvikealalla tai -ketjussa voisi tapahtua samalla aikajänteellä. Edeltävien lisäksi selvitettiin tulisiko Keski-Suomen toimintaympäristössä tapahtua rakenteellisia muutoksia, jotta esiin nousseet mahdollisuudet olisivat toteutettavissa. Näihin tietoihin perustuen rakennettiin Keski-Suomen elintarvikejalostukselle tulevaisuuskuvia, joissa tulevaisuuden mahdollisuudet ja muutokset nostettiin esiin. Tutkimus tehtiin toimeksiantona Keski-Suomen ELY-keskukselle. Tulevaisuuden kehityssuuntia tutkittiin haastattelemalla kahdeksaa ruoka-alan ja kuluttajakäyttäytymisen asiantuntijaa teemahaastatteluilla. Haastatteluissa nousi esiin, että seuraavien 10–15 vuoden aikana tulee tapahtumaan ruokamurros, mutta sen voimakkuus, muutostahti sekä osittain sisältökin on vielä avoin. Kuluttajan roolin nähtiin voimistuvan, joka korostaa trendien ja kuluttajien preferenssien tuntemisen tärkeyttä. Tuloksista muodostui kuusi laajempaa ruokatrendeihin liittyvää kokonaisuutta. Osa näistä kokonaisuuksista oli pitkäaikaisia trendejä ja osa vielä tällä hetkellä alkuvaiheessa olevia, mutta joilla on mahdollisuudet nousta laajemmiksi trendeiksi tulevaisuudessa. Elintarvikealan -ja ketjun tulevaisuuden kehityksessä tunnistettiin useita suuntauksia, jotka olivat osittain vastakkaisiakin. Lisäarvotuotteiden viennin nähtiin myös olevan tärkeä mahdollisuus kotimaisille toimijoille. Tulosten ydinmuuttujista koostettiin tulevaisuustaulukko tulevaisuuskuvien rakentamista varten. Tulevaisuustaulukon avulla rakentui kolme tulevaisuuskuvaa, jotka olivat Maltillinen kehitys, Keski-Suomi esiin ja Kehityksen perässä. Kahdessa ensimmäisessä tulevaisuuskuvassa kehitys on ollut Keski-Suomen elintarvikejalostuksen kannalta suotuisaa ja uusia mahdollisuuksia on syntynyt elintarvikealalle. Näitä mahdollisuuksia on myös päästy hyödyntämään etenkin Keski-Suomi esiin -tulevaisuuskuvassa. Kehityksen perässä -tulevaisuuskuvassa kotimainen elintarvikejalostus ei ole pystynyt vastaamaan tulevaisuuden muuttuvaan kysyntään ja Keski-Suomen elintarvikeketjun toiminta on supistunut voimakkaasti. Keski-Suomen elintarvikejalostuksella voidaan nähdä olevan vahvat mahdollisuudet vastata tulevaisuuden elintarvikkeiden kysyntään ja ruokamurrokseen. Maakuntaan tunnistettiin laajasti erilaisia mahdollisuuksia ja useimmin parhaimmat mahdollisuudet nähtiin saavutettavan hyödyntämällä nykyisiä vahvuuksia. Esimerkkejä näistä ovat paikallisen kulttuuriin liittyvät ruoat, hyvinvointi, luomu- ja luonnontuotteet, marjat sekä kotimainen kala. Maakunnan elintarvikejalostuksen monipuolisuutta hyödyntämällä voisi myös nousta aivan uusia tuotteita tai toimintatapoja elintarvikejalostukselle. Toisaalta monen alatoimialan yhtäaikainen muutos vaatii yhteisen tahtotilan toimijoiden välille ja resursseja kehitykseen. Yleisemmin tärkeitä kehitysalueita elintarvikejalostukselle ovatjalostusasteen nosto, vastuullisuus, yhteistyön tiivistäminen yritysten välillä, kuluttajalähtöisyys, ajan hermolla oleminen ja markkinointi.Tulevaisuuden ruokamurros voi haastaa etenkin pienyrityksiä, joiden resurssit ovat rajallisemmat.
  • Lepistö, Taina (Helsingin yliopisto, 2007)
    Verkkari 2007 (3)
  • Nieminen, Mika; Sarkkola, Sakari; Hasselquist, Eliza Maher; Sallantaus, Tapani (Kluwer Academic Publishers, 2021)
    Water, Air, & Soil Pollution 232 (2021), 371
    Contradictory results for the long-term evolution of nitrogen and phosphorus concentrations in waters discharging from drained peatland forests need reconciliation. We gathered long-term (10–29 years) water quality data from 29 forested catchments, 18 forestry-drained and 11 undrained peatlands. Trend analysis of the nitrogen and phosphorus concentration data indicated variable trends from clearly decreasing to considerably increasing temporal trends. While the variations in phosphorus concentration trends over time did not correlate with any of our explanatory factors, trends in nitrogen concentrations correlated positively with tree stand volume in the catchments and temperature sum. A positive correlation of increasing nitrogen concentrations with temperature sum raises concerns of the future evolution of nitrogen dynamics under a warming climate. Furthermore, the correlation with tree stand volume is troublesome due to the generally accepted policy to tackle the climate crisis by enhancing tree growth. However, future research is still needed to assess which are the actual processes related to stand volume and temperature sum that contribute to increasing TN concentrations.
  • Angelstam, Per; Fedoriak, Mariia; Cruz, Fatima; Muñoz-Rojas, José; Yamelynets, Taras; Manton, Michael; Washbourne, Carla-Leanne; Dobrynin, Denis; Izakovičova, Zita; Jansson, Nicklas; Jaroszewicz, Bogdan; Kanka, Robert; Kavtarishvili, Marika; Kopperoinen, Leena; Lazdinis, Marius; Metzger, Marc J.; Özüt, Deniz; Gjorgjieska, Dori Pavloska; Sijtsma, Frans J.; Stryamets, Nataliya; Tolunay, Ahmet; Turkoglu, Turkay; Moolen, Bert van der; Zagidullina, Asiya; Zhuk, Alina (2021)
    Ecology and Society 26 (1): 11
    Achieving sustainable development as an inclusive societal process in rural landscapes, and sustainability in terms of functional green infrastructures for biodiversity conservation and ecosystem services, are wicked challenges. Competing claims from various sectors call for evidence-based adaptive collaborative governance. Leveraging such approaches requires maintenance of several forms of social interactions and capitals. Focusing on Pan-European regions with different environmental histories and cultures, we estimate the state and trends of two groups of factors underpinning rural landscape stewardship, namely, (1) traditional rural landscape and novel face-to-face as well as virtual fora for social interaction, and (2) bonding, bridging, and linking forms of social capital. We applied horizon scanning to 16 local landscapes located in 18 countries, representing Pan-European social-ecological and cultural gradients. The resulting narratives, and rapid appraisal knowledge, were used to estimate portfolios of different fora for social interactions and forms of social capital supporting landscape stewardship. The portfolios of fora for social interactions were linked to societal cultures across the European continent: “self-expression and secular-rational values” in the northwest, “Catholic” in the south, and “survival and traditional authority values” in the East. This was explained by the role of traditional secular and religious local meeting places. Virtual internet-based fora were most widespread. Bonding social capitals were the strongest across the case study landscapes, and linking social capitals were the weakest. This applied to all three groups of fora. Pan-European social-ecological contexts can be divided into distinct clusters with respect to the portfolios of different fora supporting landscape stewardship, which draw mostly on bonding and bridging forms of social capital. This emphasizes the need for regionally and culturally adapted approaches to landscape stewardship, which are underpinned by evidence-based knowledge about how to sustain green infrastructures based on both forest naturalness and cultural landscape values. Sharing knowledge from comparative studies can strengthen linking social capital.
  • Laakso, Senja; Aro, Riikka; Heiskanen, Eva; Kaljonen, Minna (Taylor & Francis Online, 2020)
    Sustainability: Science, Practice and Policy 17 1 (2020)
    Two streams of literature have become especially prominent in understanding social change toward sustainability within the past decades: the research on socio-technical transitions and applications of social practice theory. The aim of this article is to contribute to efforts to create dialogue between these two approaches. We do this by focusing on the concept of reconfiguration, which has become a much-used, but poorly defined notion in the discussion on sustainability transitions. To understand what is defined as reconfiguration in systems and practices, and how the understanding of reconfiguration in regimes could benefit from insights about reconfiguration in practices, we conducted a systematic and critical literature review of 43 journal articles. The findings showed a trend toward a focus on whole-system reconfiguration and interlinked dynamics between practices of production and consumption. However, our study suggests that a less hierarchical understanding of transitions utilizing insights from practice theory might be fruitful. Future research on sustainability transitions could benefit from addressing the tensions between and within niche and regime practices; the dynamics maintaining and challenging social and cultural norms; the efforts in creating new normalities and in recruiting actors in practices; and investigating the different roles the various actors play in these practices.
  • Rodríguez‐Cardona, Bianca M.; Wymore, Adam S.; Argerich, Alba; Barnes, Rebecca T.; Bernal, Susana; Brookshire, E. N. Jack; Coble, Ashley A.; Dodds, Walter K.; Fazekas, Hannah M.; Helton, Ashley M.; Johnes, Penny J.; Johnson, Sherri L.; Jones, Jeremy B.; Kaushal, Sujay S.; Kortelainen, Pirkko; López‐Lloreda, Carla; Spencer, Robert G. M.; McDowell, William H. (Blackwell Scientific, 2022)
    Global Change Biology
    Dissolved organic carbon (DOC) and nitrogen (DON) are important energy and nutrient sources for aquatic ecosystems. In many northern temperate, freshwater systems DOC has increased in the past 50 years. Less is known about how changes in DOC may vary across latitudes, and whether changes in DON track those of DOC. Here, we present long-term DOC and DON data from 74 streams distributed across seven sites in biomes ranging from the tropics to northern boreal forests with varying histories of atmospheric acid deposition. For each stream, we examined the temporal trends of DOC and DON concentrations and DOC:DON molar ratios. While some sites displayed consistent positive or negative trends in stream DOC and DON concentrations, changes in direction or magnitude were inconsistent at regional or local scales. DON trends did not always track those of DOC, though DOC:DON ratios increased over time for ~30% of streams. Our results indicate that the dissolved organic matter (DOM) pool is experiencing fundamental changes due to the recovery from atmospheric acid deposition. Changes in DOC:DON stoichiometry point to a shifting energy-nutrient balance in many aquatic ecosystems. Sustained changes in the character of DOM can have major implications for stream metabolism, biogeochemical processes, food webs, and drinking water quality (including disinfection by-products). Understanding regional and global variation in DOC and DON concentrations is important for developing realistic models and watershed management protocols to effectively target mitigation efforts aimed at bringing DOM flux and nutrient enrichment under control.
  • Korhonen, Johanna (Suomen ympäristökeskus, 2005)
    Suomen ympäristö 751
  • Korhonen, Johanna (Suomen ympäristökeskus, 2007)
    Suomen ympäristö 45/2007
    Tässä työssä on tutkittu Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisia virtaama- ja vedenkorkeusaikasarjoja vuoteen 2004 saakka. Tarkastelun kohteena on 25 virtaamasarjaa ja lisäksi vedenkorkeuksia 13 havaintopaikalta eri puolilta maata. Mukana on sekä luonnontilaisia että säännösteltyjä jokia ja järviä. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu koko Suomen alueelta lähtevää virtaamaa vuodesta 1912 alkaen. Pisimmät työssä analysoidut havaintosarjat alkavat jo 1800-luvun puolivälistä, mutta useimmat 1910- tai 1930-luvulta. Julkaisu esittelee kattavasti Suomen vesistöjen vedenkorkeuksien ja virtaamien kulun piirteitä sekä pitkäaikaismuutoksia. Työssä on esitetty tietoja Suomen vedenkorkeus- ja virtaamaoloista tekstien lisäksi taulukoiden ja useiden eri kuvaajien avulla. Tilastojen ja aikasarjojen ohella työssä esitellään havaintomenetelmiä ja tarkastellaan erilaisten tekijöiden (mm. ilmastolliset sekä ihmisen toiminnasta aiheutuvat) vaikutuksia virtaamaoloihin. Trendianalyysin pohjalta on nähtävissä, että luonnontilaisilla havaintopaikoilla erityisesti talven ja kevään keskivirtaamat sekä alivirtaamat ovat kasvaneet tilastollisesti merkitsevästi. Säännösteltyjen havaintopaikkojen osalta virtaamaolot ovat muuttuneet varsin merkittävästi, erityisesti talvivirtaamat ovat kasvaneet, mutta kesävirtaamat ja alivirtaamat pienentyneet. Kevätvirtaamahuipun aikaistumista on havaittavissa kolmasosalla kaikista työssä tarkastelluista havaintopaikoista. Vuoden keskivirtaamassa tai ylivirtaamassa muutoksia ei ollut yleisesti havaittavissa luonnontilaisilla eikä säännöstellyillä havaintopaikoilla. Selvä talvi- ja kevätkeskivirtaamien kasvu suurimmalla osalla havaintopaikoista kertoo talvien ja keväiden lämpenemisestä sekä keväiden aikaistumisesta, mikä on havaittavissa myös ilmastollisista aikasarjoista.
  • Sulander, Tommi (2005)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli osoittaa eläkeikäisten suomalaisten toimintakyvyn ja terveyskäyttäytymisen muutoksia ja yhteyksiä väestötasolla vuosien 1985-2003 välillä. Lisäksi tutkittiin toimintakyvyn ja terveyskäyttäytymisen sosiodemografisia eroja. Aineistona käytettiin kahden vuoden välein toteutettua Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytymistutkimusta (EVTK), jota on kerätty vuodesta 1985 lähtien. Tutkimukseen valittujen 65-79-vuotiaiden naisten ja miesten kokonaismäärä oli 13 232 vuosien 1985-2003 välillä. Keskimääräinen vastausprosentti oli hieman yli 80. Itse ilmoitettuja päivittäistoimintoja (ADL) käytettiin kuvaamaan toimintakykyä. Terveyskäyttäytymistä tutkittiin ruokavalion, tupakoinnin, alkoholinkäytön, fyysisen aktiivisuuden ja myös painoindeksin kautta. Toimintakyvyn ja terveyskäyttäytymisen yhteyksien tarkastelussa vakioitiin myös kroonisten sairauksien vaikutus. Sosiodemografisia eroja tarkasteltiin ikäryhmien, eläkeikää edeltävän ammatin ja siviilisäädyn kautta. Tulokset raportoitiin ikävakioitujen trendien sekä logistisen että ordinaalisen regression avulla. Tutkimus osoitti toimintakyvyn kohentuneen 1980-luvun puolestavälistä vuosituhannen vaihteeseen. Toimintakyky oli parempi nuoremmilla vastaajilla, toimistotyötä tehneillä ja naimissa olevilla. Tämän päivän eläkeikäiset syövät terveellisemmin ja tupakoivat vähemmän, mutta käyttävät enemmän alkoholia ja ovat lihavampia kuin ikätoverinsa pari vuosikymmentä sitten. Terveellisen ruokavalion noudattaminen, tupakointi, alkoholinkäyttö ja lihavuus olivat yleisimpiä nuorimassa ikäryhmässä. Maataloustyötä tehneiden keskuudessa oli vähiten terveellistä ruokavaliota noudattavia ja eniten lihavia. Alkoholinkäyttö oli puolestaan yleisempää toimistotyötä tehneillä. Naimissa olevat noudattivat useammin terveellistä ruokavaliota ja tupakoivat vähemmän kuin ei-naimisissa olevat. Terveellinen ruokavalio, tupakointi, alkoholin käyttämättömyys ja runsas käyttö, fyysinen passiivisuus ja lihavuus olivat yhteydessä huonompaan toimintakykyyn. Näiden tekijöiden sekä kroonisten sairauksien havaittiin vähentävän toimintakyvyn sosiodemografisia eroja tämä vika lause ei ehkä aukene kaikille. Toimintakyvyn ja terveyskäyttäytymisen koheneminen tarkoittaa terveempiä elinvuosia tulevaisuuden eläkeikäisille. Tästä positiivisesta kehityksestä huolimatta väestöryhmittäiset erot ovat edelleen selkeät. Nämä erot yhdessä lisääntyvän lihavuuden ja alkoholinkäytön kanssa ovat haasteita kansanterveydelle .
  • Myllys, Heli (Helsingin yliopisto, 2003)
    Verkkari 2003 (2)
  • Laaksonen, Reino; Malin, Väinö (Vesihallitus. National Board of Waters, 1980)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 36
    Changes in water quality in Finnish lakes and rivers 1962-1977
  • Laurila, Terhi K. (Ilmatieteen laitos - Finnish Meteorological Institute, 2022)
    Finnish Meteorological Institute Contributions 181
    Strong winds can cause large impacts and damage to society. Many sectors, such as wind energy, forestry and insurance, are highly affected by winds. Thus, preparedness and adaptation to winds and windstorms is essential in both weather (days) and climate (decades) time scales. The aim of this thesis is to better understand the near surface mean and extreme wind climate in northern Europe and Finland and the role of extratropical cyclones in contributing to the extreme winds. This thesis investigated the main characteristics of wind and windstorm climate in northern Europe and Finland over a 40-year period. The wind and windstorm climate was found to have large inter-annual and decadal variability and no significant linear trends. The well-known seasonal cycle was detected: winds in northern Europe are up to 30 % stronger in winter than in summer and while there are on average 5–6 windstorms per month in winter in northern Europe there are none in summer months. A more surprising result was that the number of all extratropical cyclones does not vary between seasons. Windstorms were found to be the most frequent over the Barents Sea whereas weaker extratropical cyclones occur over the land areas in northern Europe. The development and structure of strong winds in windstorms in northern Europe and Finland were examined. The results show that the strongest wind gusts associated with windstorms shift and extend from the warm sector to behind the cold front during the evolution. The cold-season (Oct–Mar) windstorms are overall stronger and spatially larger than warm-season (Apr–Sep) windstorms. For example, the central pressure is on average 9 hPa deeper and the maximum wind gust 2 ms-1 stronger in cold-season windstorms than in warm-season windstorms. Analysing a case study of storm Mauri, a damaging windstorm in Finland in September 1982, shows that an individual windstorm development can vary largely from the climate’s general concept. The case study also found that during storm Mauri the wind speeds over land areas in Finland are underestimated in the weather model by 2–13 ms-1 compared to observations, but the location of strong winds is correctly predicted. Lastly, this thesis investigated what meteorological factors affect the intensity of windstorms in northern Europe. This was studied by using an ensemble sensitivity method. The sensitivities of windstorm intensity to all studied meteorological factors were 20–75 % higher in the cold season than in the warm season. This implies that cold season windstorms are potentially better predictable than warm-season windstorms. The strongest impact to the intensity of northern Europe windstorms is from the low-level temperature gradient which is therefore an important variable to follow when forecasting windstorms. The results from this thesis highlight the importance of examining long-term inter-annual variations, instead of just linear trends, to get a broader understanding of the climate. Moreover, the results emphasize the need of both general conceptual models and individual case studies to better understand the large variety of windstorm development paths.